Kokosieluinen työskentely
”Mitä teettekin, työskennelkää siinä kokosieluisesti kuin Jehovalle.” – Kol. 3:23, Um.
1. Missä suhteessa Jehova Ja Kristus ovat esimerkkejä ihmisille?
JEHOVA Jumala ja Kristus Jeesus ovat työntekijöitä. ”Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä”, sanoi Jeesus. Ne Jehovan suurenmoiset luomistyöt, joihin Jeesus osallistui ennen maan päälle tuloaan, ovat nähtävissä joka päivä. Mutta millaisia töitä Jeesus teki ollessaan maan päällä ihmisenä? Hän kirkasti Isänsä nimeä, Jehovaa, ihmisten kuullen. Hänen työnsä oli parasta laatua. Hän kiinnitti jakamattoman huomionsa hänet lähettäneen Isänsä työhön, ja hän oli täydelleen antautunut sen tekemiseen niin kauan kuin oli tilaisuutta. Jeesus nautti työntäyteisestä elämästään maan päällä, koska hän oli kokosieluisesti työssään. Hänen harrastuksensa nivoutuivat elimellisesti yhteen Jehovan harrastusten kanssa. Hän voi sanoa lopussa: ”Minä olen kirkastanut sinut maan päällä: minä olen täyttänyt sen työn, jonka sinä annoit minun tehtäväkseni. Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan.” – Joh. 5:17; 9:4; 17:4, 5, 26.
2. Mikä ansaitsematon etu niillä on, jotka ovat nyt antautuneet Jehovalle, ja mitä arvostuksen sitä kohtaan pitäisi saada heidät ajattelemaan?
2 Jehovalla on ollut Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen maan päällä palvelijoita suorittamassa hänen työtään. Se on Jehovaa kirkastavaa työtä. Kun me pysähdymme harkitsemaan, miten pieni tämä maa on kaikkeudessa ja miten vähäpätöisiä siinä olevat luomukset ovat, niin Jehovan jalomielisyyden ja laupeuden, hänen suodessaan mitättömille ihmisille edun työskennellä kanssaan, täytyy tehdä meihin syvä vaikutus. ”Me olemme Jumalan työtovereita.” Miksi Jumala on järjestänyt näin? Ei siksi, että hän tarvitsisi meitä tekemään työtään, vaan sen tähden, että hän näkee hyväksi sallia palvelijoittensa osallistua siihen: ”Sillä Jumala on se joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.” Miten kukaan tosi kristitty, joka arvostaa tätä läheistä suhdetta Jehovaan, voisi nyt muuta kuin suorittaa kokosieluisesti Jumalan työtä? – 1. Kor. 3:9; 2. Kor. 6:1; Fil. 2:13.
3. Voiko joku olla kokosieluinen uskomatta täydelleen Jehovaan?
3 Kristityn täytyy uskoa täysin Jehovaan, muuten hän olisi ajoittainen eli epävakainen työssään eikä saisi siitä lopulta mitään. ”Joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa, kaksimielinen [kaksisieluinen, Um, reunam.] mies epävakainen kaikilla teillään.” Palvelijan uskon määrä ilmenee hänen töistään eli toiminnoistaan, siitä, ovatko ne kokosieluisia vai ”kaksisieluisia”. Ne, jotka ovat horjumattomia, ovat kokosieluisesti ja aidosti uskossaan. – Jaak. 1:6–8.
4. Mitkä on uskon suhde tekoihin?
4 Opetuslapsi Jaakob päättelee näin: ”Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa? . . . Joku ehkä sanoo: ’Sinulla on usko, ja minulla on teot’; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon. Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton? . . . Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta. . . . Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.” Jaakob mainitsee tässä yhteydessä Aabrahamin ja Raahabin esimerkkeinä niistä, jotka osoittivat uskonsa teoilla ja jotka Jehova hyväksyi. – Jaak. 2:14–26.
5. Miten arvokkaita ovat uskon vilpittömät työt?
5 Uskossa Jumalan edessä työskentelemisen arvo voidaan ymmärtää seuraavista Raamatun sanoista: ”Hän, ’. . . antaa kullekin hänen tekojensa mukaan’”, ja: ”Ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.” ”Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän . . . on tehnyt.” Kristus katsoo Jehovan määräämänä Tuomarina ihmisten sydämeen. Häntä ei voi pettää millään töitten ulkokultaisella komeilevalla näyttelemisellä kukaan, jolla ei ole uskoa Jehovaan ja joka ei pidä hänen lakiaan, sillä hän sanoi käsitellessään ihmisten tuottamia hedelmiä: ”Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’ Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’.” Kunkin tuottama Valtakunnan palveluksen hedelmä on tekijä, mikä ratkaisee, kenen sydän on oikeassa suhteessa Jehovaan. – Room. 2:6; Sananl. 24:12; 2. Kor. 5:10; Matt. 7:17–23.
TUOTA HYVÄÄ HEDELMÄÄ NYT
6, 7. a) Selitä Jeesuksen kuvaus Johanneksen 15:1–4:ssä. b) Mikä vaikutus totuuden kuulemisella on Jumalan kokosieluisiin palvelijoihin? c) Mitä Jumalan Sanalla on tehtävä, ja minkä hyödyn ne saavat osakseen, jotka käyttävät sitä?
6 Samoin kuin viiniköynnöksen oksat tuottavat hedelmää, niin kristittyjenkin täytyy olla hedelmällisiä Jumalan kirkastamisessa. Jeesus sanoi: ”Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.” Ei voida löytää mitään muuta keinoa sen tuottamiselle, mikä on otollista Viinitarhurille, Jehovalle, kuin yhteys Kristukseen Jeesukseen, joka on Jehovan järjestömuodostelman päänä. Hänen voidellut palvelijansa kuulevat totuudensanan, ja sen tulee aiheuttaa heissä enemmän hedelmän kantamista, muuten on seurauksena hedelmää kantamattoman oksan poistaminen. Kristuksen opetuslapset eivät saa näin ollen ottaa vastaan totuutta pelkästään älyllisenä kokemuksena. Totuuden täytyy asettua sydämeen, ja sillä täytyy olla oikea vaikutus siihen. Sydämellä uskotaan vanhurskaudeksi. Kun sinä kuulet keskusteltavan Raamatusta tai teokraattisista julkaisuista tai kun sinä luet niitä, niin sen pitäisi vaikuttaa sinuun samalla tavalla kuin niihin opetuslapsiin, joiden kanssa ylösnoussut Kristus keskusteli tiellä: ”Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu. Ja he sanoivat toisillensa: ’Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?’” Heidän oli pakko kiertää kertomassa toisille, myöskin niille yhdelletoista apostolille, mitä he olivat kuulleet. – Joh. 15:1–4; Luuk. 24:27, 32.
7 Palaako sinun sydämesi kuulemiesi ihmeellisten totuuksien arvostuksesta ja puhtaasta nauttimisesta? Paneeko sinun sydämesi sinut työskentelemään kokosieluisesti hedelmän tuottamiseksi Kristuksen uskollisten seuraajien tavalla Jehovan kunniaksi, kun sinä opit tuntemaan hänen Sanansa hyviä asioita? Kun sinulla on tilaisuus omia totuutta, kuten esimerkiksi Vartiotornin kirjoitukset saadessasi, niin iloitsetko sinä ja kaivaudutko sinä niihin heti paikalla? Oletko sinä onnellinen kuullessasi Sanaa, koska sinä haluat kokosydämisesti toimia sen mukaisesti? Jaakob neuvoo: ”Olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne. Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan; hän katselee itseään, lähtee pois ja unohtaa heti, millainen hän oli. Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.” Totuuden muistamiskeino on sen käyttäminen; sen unohtamiskeino on sen käyttämättömyys. Täytä sydämesi totuudella ja anna sen sitten pulputa muille. Sinä olet aina onnellinen, jos käyt kodeissa ja puhut Jehovasta ihmisille kaikkialla kantaen paljon hedelmää. – Jaak. 1:22–25; Joh. 15:8; Sananl. 18:4.
8. Miksi seurakunnan kokoukset ovat erittäin tärkeitä, ja mikä vaara on epäsäännöllisessä kokouksissa käynnissä?
8 Jehovalla on nyt järjestö auttamassa sinua painamaan totuuden sanan syvälle sydämeesi. Jehova antaa hengellistä ravintoa kaikille hedelmää tuottaville oksille Raamatun ja niiden tutkistelun apuvälineitten tutkimisen avulla, joita varataan Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran välityksellä säännöllisesti viikkokokouksissa. Jos joku uskoo, että hän voi ammentaa kaiken tarvittavan hyödyn henkilökohtaisesta tutkistelusta kotona menemättä kokouksiin ja tutkimatta ryhmässä toisten kanssa, niin hän pettää itseään. Seurakunta on kaikkien kristittyjen pelastusköysi. Jeesus sanoi: ”Sillä missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.” Mikä etu olla läsnä saamassa opetusta Kristukselta Jeesukselta! Tämä on Jehovan Kristuksen Jeesuksen välityksellä asettama järjestely. Mutta jos joku alkaa ajatella väärin sydämessään Jehovan järjestöstä, niin hän alkaa ilmaista sen. Yksi ensimmäisistä vääristä askeleista on, että hän ei kokoonnu säännöllisesti toisten Jehovan palvelijoitten kanssa tutkimaan. Tästä tulee vähitellen tapa, ja jonkin ajan kuluttua kehittyy välinpitämättömyyden tai riippumattomuuden tunne. Hän alkaa hylätä säännöllisen toisten kodeissa käymisen kenttäpalveluksessa kertomassa hyvää uutista ja kirkastamassa Jehovaa. Se, mitä hän tekee, ei olekaan enää kokosieluista. – Matt. 18:20.
9. a) Mitä niistä tulee, jotka eivät nauti kokosieluisesti hengellistä ravintoa Kristuksen seurassa? b) Miten niiden tulee nyt ponnistella, ”jotka pelastuvat”? c) Mitä kokosieluisten työntekijöitten havaitaan tekevän jatkuvasti seurakunnan yhteydessä?
9 Vaikka joku onkin jonkin aikaa osallistunut hengelliseen ravintoon Kristuksen Jeesuksen seurassa, niin jos hän tulee puolisydämiseksi, hän havaitsee ennemmin tai myöhemmin olevansa Jehovan järjestön ulkopuolella, hengellisesti heikkona ja lopulta kuin oksa, joka on katkaistu pois, koska se ei kanna hedelmää. Hän on sellainen kuin ne, jotka Jeesus mainitsi Luukkaan 13:25–27:ssä: ”Sen jälkeen kuin perheenisäntä on noussut ja sulkenut oven ja te rupeatte seisomaan ulkona ja kolkuttamaan ovea sanoen: ’Herra, avaa meille’, vastaa hän ja sanoo heille: ’En minä tunne teitä enkä tiedä, mistä te olette’. Silloin te rupeatte sanomaan: ’Mehän söimme ja joimme sinun seurassasi, ja meidän kaduillamme sinä opetit’. Mutta hän on lausuva: ’Minä sanon teille: en tiedä, mistä te olette. Menkää pois minun tyköäni, kaikki te vääryyden tekijät.’” Missä he olivat olleet? Heidän olisi pitänyt olla sisällä ”perheenisännän” kanssa. Todellisuudessa verraten ”vähän” niistä, jotka jolloinkin kävivät kokouksissa apostolien päivinä, kävi säännöllisesti vuosien mittaan. Nykyään on joidenkuiden henkilöitten elämänjuoksu samanlaista. Sydämentila ilmenee aikanaan. Usein ovat ne, joilla on enimmän vaikeuksia voitettavanaan, sellaisia kuin ruumiillinen puutteellisuus, pitkien matkojen kulkeminen huonolla ilmalla tai perheen vastustus, juuri niitä, jotka ovat aina läsnä kokouksissa, kun taas ne, jotka asuvat kenties lähellä kokouspaikkaa tai joilla on auto, missä matkustaa, eivät halua lainkaan yrittää ja tulevat vain ajoittain. Kummat näistä onnistuvat saavuttamaan iankaikkisen elämän? ”Ja joku kysyi häneltä: ’Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat?’ Niin hän sanoi heille: ’Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi [eivät ole kyllin vahvoja, Um].’” Ne, jotka yrittävät kokosieluisesti, ne tutkivat säännöllisesti ja osallistuvat hengelliseen ravintoon kokouksissa ja pysyvät siten ”kyllin vahvoina”. He eivät jätä säännöllistä yhteenkokoontumistaan, sillä he haluavat kannustaa toisiaan rakkauteen ja oikeisiin töihin. Kaikki, millä on tekemistä seurakunnan kanssa, on tärkeätä, ja kaikkien pitäisi havaita yhdessä osallistuvan jokaiseen yksityiskohtaan ja pitävän Valtakunnansalit ja kaikki muut kokouspaikat parhaimmassa kunnossa, jotta ne palvelisivat onnellisen puhtaan palvonnan keskuksina. Olkaa yhteistoiminnassa niiden ylläpitämiseksi. Ottakaa muukalainen lämpimästi vastaan! – Luuk. 13:23, 24; Hepr. 10:24, 25.
VALVOJIEN TYÖ
10. Mikä seurakunnan valvojan velvollisuus on hengellisen ravinnon hoitamisessa?
10 Tutkistelukokoukset ovat Mestarin lampaitten ruokkimispaikkoja. Niille, jotka on määrätty hoitamaan kokousten valvontaa, on annettu erikoistehtävä, mikä ansaitsee heidän kokosydämisen huomionsa. Valvoja valmistaa tehtävän joka osan huolellisesti. Hän tietää, että asioitten suorittaminen hyvin vie aikaa, ja hän erottaa tarkoituksellisesti sitä varten tarvittavan ajan. Jeesus painotti Simon Pietarille, joka oli jo kokosieluinen työntekijä, lammasten hyvän ruokkimisen tärkeyttä, ja se on kerrottu valvojien noudatettavaksi Jehovan todistajain seurakunnissa nykyään. Välinpitämättömyys lammasten sopivan ruokkimisen järjestämisestä kokousten avulla ei osoita ainoastaan rakkaudettomuutta lampaita kohtaan, vaan myös rakkaudettomuutta Mestaria kohtaan, sillä kun Jeesus puhui Pietarille, niin hän kysyi kolmesti, rakastiko Pietari häntä. Rakkaus Mestaria, Kristusta Jeesusta, kohtaan, kannustaa palvelijoita eteenpäin heidän työssään lammasten hyväksi. – Joh. 21:15–17.
11. Mitä ominaisuuksia havaitaan kokosieluisilla valvojina?
11 Tämä kokosydämisyys liittyy suoraan epäitsekkyyteen ja halukkuuteen. Rakkaus on epäitsekäs ja lämmin. Valvoja auttaa tosi alipaimenena rakkaudellisesti lampaita heidän heikkouksiensa kantamisessa, ei miellyttäen itseään siinä, mikä on helpoin tie. Sinä sanot Paavalin tavalla: ”Vaikka minä olen riippumaton kaikista, olen tehnyt itseni kaikkien palvelijaksi.” Ettekä te palvele ”pakosta, vaan vapaaehtoisesti, . . . sydämen halusta”, ette katsoen ”vain omaanne, vaan toistenkin parasta”. Sinä et pane palvelijana henkilökohtaisia asioitasi etkä seuraelämää palvelusvelvollisuuksiesi edelle, vaan huolehdit veljiesi eduista ja osoitat samaa mielentilaa kuin nöyrä Kristus Jeesus. – 1. Kor. 9:19; 1. Piet. 5:2, 3; Fil. 2:3–8; Room. 15:1.
12. Miten pitkälle uskolliset alipaimenet menevät lampaitten hyväksi katsellessaan Suuren Paimenen esimerkkiä?
12 Muistakaa, te alipaimenet, Kristusta, jonka apostoli Paavali ilmaisee olevan ”iankaikkisen liiton veren kautta . . . se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesus”. Hänen oma verensä vuoti hänen lammastensa puolesta. Jeesus antoi täten esimerkin mennessään äärimmäisyyteen asti rakkaudessaan lampaita kohtaan. Palkattu mies juoksee karkuun, kun vaara uhkaa lampaita, mutta todelliset alipaimenet noudattavat Kristuksen Jeesuksen esimerkkiä ja uhraavat kaikkensa, jos se on tarpeellista, lampaitten hyväksi, tuli mitä tahansa. Varsinkin kommunistisissa maissa on nyt hyvin vaarallista olla valvojana, mutta antautuneet alipaimenet eivät ole vetäytyneet syrjään. He näkevät vastuunsa, samoin kuin kaikki todelliset alipaimenet näkevät valvoessaan sieluja ja tehdessään tiliä Suurelle Paimenelle, Kristukselle Jeesukselle. – Hepr. 13:17, 20; Joh. 10:11–13.
KOKOSIELUINEN YHTEISTOIMINTA
13. Miten kaikkien seurakunnassa olevien tulee suhtautua virkaan asetettuun vaivojaan?
13 Entä miten koko seurakunnan tulee suhtautua virkaanasetettuun valvojaan? Sen täytyy olla täydellisessä yhteistoiminnassa kaiken sen toteuttamiseksi, mitä Jehova on antanut tehtäväksi. Palvelijat eivät voi suorittaa kaikkea kenttäpalvelusta, mutta he ottavat johdon. Ykseydessä on voimaa, mitä tarvitaan hedelmän kantamiseksi Jehovan nimen kunniaksi. Maailmassa ei ole nyt ykseyttä, ja jokainen näyttää yrittävän katsoa, miten vähän hän voisi tehdä työtä selviytyäkseen. Tämän vastakohtana maailma katselee hämmästyneenä sitä työtä ja yhteistoimintaa, missä Jehovan todistajat ovat suorittaessaan tehtäviään virkaanasetettujen valvojien johdolla. Vuonna 1958 pidetty Jumalan tahdon kansainvälinen konventti oli huomattava esimerkki, mutta sellainen on jokainen muukin kokous tai toiminta. Jehovan todistajat noudattavat ohjetta: ”Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset.” Valvojat käyvät lammasten suojelemista koskevassa työssään hengellisesti heikompien luona ja neuvovat heitä toivoen siten pelastavansa ihmishenkiä. Kenenkään, jonka luona käydään täten, ei pitäisi loukkaantua, vaan päinvastoin arvostaa näitä ponnistuksia, mitkä tehdään suuren rakkauden tekoina, ja vastata niihin. Jos itse ”suuri paimen” Kristus Jeesus tulisi, niin sinä ottaisit vastaan hänen neuvonsa. Miksi et tekisi samoin häntä edustavien alipaimentenkin neuvon suhteen? Ole lämpimästi yhteistoiminnassa valvojien kanssa heidän työssään lauman keskuudessa, ”että he voisivat tehdä sitä ilolla eikä huokaillen; sillä se ei ole teille hyödyllistä [se vahingoittaisi teitä, Um]”. – Hepr. 13:17.
14. a) Jos jonkun toiminta osoittaa hänen olevan haalea, niin mitä hänen tulee tehdä Ilmestyskirjan 3:15–19:ssä olevien Kristuksen sanojen mukaan? b) Miten käy haaleitten, joiden sydän ei ole kokonainen?
14 Edeltätietäen, että jotkut lankeaisivat välinpitämättömyyden tai haaleuden tilaan ja kääntäisivät silmänsä pois ”uskomme täyttäjän” kiinteästä tarkkailusta rikkauksiin ja materialismiin, Kristus antoi Johanneksen kirjoittaa Laodikean seurakunnasta: ”Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava! Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos. Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston. Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaana, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus.” Kaikkien kristittyjen tulee kavahtaa tätä tilaa, mutta se on erityisesti valvojille määrätty tehtävä. Nyt on aika etsiä ensin valtakuntaa, olla vilpittömästi antautunut. Haaleus on vastenmielinen Kristukselle. Jos sinä, kuka tahansa, olet luisunut haaleuteen, niin muuta nopeasti sydämentilasi! Ota vastaan valvojan apu. Hiero totuuden hengellistä silmävoidetta silmiisi ja hanki kirkas näkemys uuden maailman eduista. Sinä löysit Valtakunnan suuren aarteen, älä menetä nyt sitä. Kadu ja tule innokkaaksi. Älköön sinua havaittako muinaisen Israelin kaltaiseksi, jonka sydän oli kaksinainen ja jonka Jehova havaitsi syylliseksi ja heitti pois. ”Kaiken loppu on lähellä. Sentähden olkaa maltilliset ja raittiit rukoilemaan.” ”Koetelkaa, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne.” – Ilm. 3:15–19; 1. Piet. 4:7; 2. Kor. 13:5; Hoos. 9:17; 10:2.
15. a) Mitkä tässä esitetyt kysymykset saattavat auttaa sinua jatkuvasti ’koettelemaan, oletko sinä uskossa’? b) Miten sinä osoitat rakastavasi Jehovaa koko sydämestäsi?
15 Tila ei salli tässä puhua kaikista keinoista, joilla Jehovan palvelija koettelee kokosydämisyyttään uuden maailman etuja kohtaan. Sinä voit ’koetella, oletko uskossa’, tutkimalla mitä sinä teet. Teokraattisessa järjestössä tarjotaan nyt monenlaisia palvelusvelvollisuuksia ja -etuja. Oletko sinä seurakunnan yhteydessä? Työskentele sen kanssa kokosieluisesti. Onko sinut määrätty valvojaksi tai apulaispalvelijaksi? Tee työtä rakkaudesta. Johdatko sinä palveluskeskusta? Pane koko sydämesi siihen. Onko sinun valmistettava kokouksia? Onko sinut määrätty hoitamaan velvollisuuksia konventissa? Tutkitko sinä? Saarnaatko sinä talosta taloon? Teetkö sinä aina uusintakäynnit, kun tapaat kiinnostuneita ihmisiä? Palaatko sinä etsimään jotakuta, joka ei ollut kotona ensi käynnilläsi? Onko sinulla uuden maailman elämään valmennettavia lapsia? Onko sinun pidettävä palvelusraportteja järjestyksessä? Onko tilaisuuksia tilapäissaarnaamiseen? Puolustatko sinä Jehovan kunniaa joka tilaisuudessa? Annatko sinä parhaasi Jehovalle esittämässäsi ”ylistysuhrissa”? Muista Aabelin uhria. Kun jokin erikoistyö on tehtävä rajoitetussa ajassa, niin ryhdytkö sinä siihen koko sydämestäsi? Muista Nooaa rakentamassa arkkia. Kun kutsutaan menemään sinne, missä tarve on suuri, niin ajatteletko Aabrahamia? Kun materialismin ansat ovat edessäsi, niin valitse viisaasti kuin Mooses. Onko elämäsi vastustavan vihollisen uhkaama? Ole peloton kuin Gideon. Onko sinulla jokin ruumiillinen vajavaisuus, mikä häiritsee palvelustasi? Ole silti kokosydäminen kuin sokea Simson. Oletko sinä elämäntyötäsi valitseva Jehovan nuori palvelija? Muista Samuelia ja Jeftan tytärtä. Oletko ollut monta vuotta palveluksessa? Jatka innokkaana kuin Daavid. Mitä sinä teet niin kauan kuin on koteja, joissa voidaan käydä opetustyössä? Saarnaa niin kuin Kristus Jeesus teki. Joka ainoa työ, minkä Jehova avaa eteesi järjestönsä välityksellä, ansaitsee jakamattomimman huomiosi. Joka ainoa määräys on etu. Jokainen tehtävä on tärkeä. Jos sinä rakastat häntä koko sydämestäsi, niin mitä ikinä sinä tehnetkin, sinä ”työskentelet siinä kokosieluisesti kuin Jehovalle”. – Hepr. 13:12–15; Kol. 3:23, Um.