1. luku

Salaisuuksien selostaja näkee Jumalan näyssä

 1. Miksi meidän pitäisi olla erittäin kiinnostuneita ”Jumalan salaisuudesta”?

SALAISUUKSIEN salaisuus – se on ”Jumalan salaisuus”. Meillä ihmisillä on tärkeä osuus tässä salaisuudessa. Miten niin? Koska se liittyy kaikkien aikojen suurimpaan kiistakysymykseen: maapallomme samoin kuin taivaan tulevaan hallitusvaltaan. Me kaikki kaipaamme elämää ja onnea, rauhaa ja menestystä. Kaikki se riippuu tämän äärimmäisen tärkeän kiistakysymyksen ratkaisusta. Tämän ”Jumalan salaisuuden” pitäisi näin ollen herättää meissä enemmän kuin vain turhaa uteliaisuutta. Sen tulisi herättää hyvin ansaitsemaansa lämmintä kiinnostusta. Sen tulisi kannustaa meitä rehelliseen tutkimiseen, joka ei pääty ennen kuin olemme saavuttaneet päämäärän ja oppineet tuntemaan ja ymmärtämään ”Jumalan salaisuuden”. Kun tämä salaisuus on täyttynyt ja paljastunut, se on herättävä mitä suurinta ihailua sen alkuunpanijaa kohtaan ja aikaansaava loputtomia siunauksia koko ihmiskunnalle. Kaikki sydämemme vanhurskaat halut saavat täyden tyydytyksen. Se selvittää meille monia asioita, jotka nyt saattavat meidät ymmälle ja hämmentyneiksi.

 2. Minkä näyn apostoli Johannes näki, ja millainen hänen asemansa oli siihen aikaan?

² Eräs vanha mies kuuli lähes 1900 vuotta sitten vavahduttavan julistuksen ”Jumalan salaisuudesta”. Myöhemmin hän näki sen täyttymyksen profeetallisessa näyssä. Eikä siinä kaikki, vaan hän näki myös ihmeellisessä näyssä tämän lumoavan salaisuuden loistavan Jumalan. Jo pelkkä näky Jumalasta antaa meille syyn uskoa kaikesta sydämestämme, että ”Jumalan salaisuus” koituu meidän ikuiseksi hyödyksemme. Mies, joka sai tuon näyn, selosti monia salaisuuksia ja antoi meille huomaavaisesti niiden selityksen. Mies oli Johannes, Sebedeuksen poika, lähi-idässä sijaitsevan Galilean meren entinen kalastaja. Näyn saadessaan hän oli Rooman valtakunnan vankina Aigeian meressä olevalla Patmoksen rangaistussaarella lähellä Efeson kaupunkia, joka oli silloin Rooman provinssin Aasian pääkaupunki. Mutta miksi hän oli nyt vankina? Syy ei ollut mitenkään outo siihen aikaan: hän oli kristitty, sillä tämä iäkäs mies oli yksi Jeesuksen Kristuksen, kahdestatoista apostolista. – Ilm. 1:9–11.

 3. Miten kauas henkeyttävä henki kohotti apostolin, ja minkä erikoisen loistavan näyn hän näki?

³ Pakanallinen Rooman valtakunta saattoi eristää hänet vaarallisena rikollisena karulle rangaistussaarelle ja rajoittaa hänen vapaata liikkumistaan, mutta se ei voinut koskaan estää Johanneksen Jumalan voimaa kohottamasta häntä henkeytettynä näkyjen maailmoihin, joihin eivät edes nykyisen ydin- ja avaruusajan tiedemiehet likimainkaan yllä. Tämän lähes uskomattoman kokemuksen aikana Johannes sai suuren kunnian nähdä ihmeellisessä näyssä ”Jumalan salaisuuden” Alkuunpanijan, itse Jumalan, Kaikkivaltiaan, erilaisessa ympäristössä kuin esimerkiksi aikaisemmin eläneet miehet Mooses, Jesaja, Daniel ja Hesekiel olivat hänet nähneet näyssä. Ikään kuin valokuvatakseen näkemänsä meille apostoli Johannes kirjoitti henkeytettynä kertomuksen pelkoa herättävästä näystään. Mutta saattoiko iäkäs apostoli Johannes kuvata ihmiskielellä loistavaa näkyä auttaakseen meitä heikkosilmäisiä ihmisiä saamaan jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä hän näki?

 4. Mitä Johannes näki, kuten hän kuvailee henkeytettynä?

⁴ Kyllä! Henkeytettynä Johannes saattoi tehdä sen yksinkertaisin sanoin: ”Näiden jälkeen minä näin, ja katso: avoin ovi taivaassa, ja ensimmäinen ääni, jonka minä kuulin, oli kuin torven ääni, joka puhui kanssani sanoen: ’Tule tänne ylös, niin minä näytän sinulle, minkä täytyy tapahtua.’ Näiden jälkeen minä jouduin heti hengen voiman alaiseksi, ja katso: valtaistuin oli paikallaan taivaassa, ja valtaistuimella on istuja. Ja istuja on näöltään kuin jaspiskivi ja kallisarvoinen punavärinen kivi, ja valtaistuimen ympärillä on sateenkaari, näöltään kuin smaragdi.” – Ilm. 4:1–3, Um.

 5. Millaisen äänen Johannes kuuli, ja mihin se kutsui hänet?

⁵ Näyn ”avoin ovi taivaassa” odotti jonkun sisääntuloa, ja tuo joku oli apostoli Johannes. Sen varmisti ääni, joka puhui Johannekselle mahdollisesti ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan yleiskreikaksi, ellei se käyttänyt Johanneksen äidinkieltä, tuon ajan hepreaa. Se ei ollut pelkkä ihmisääni, sillä Johanneksen taivaasta ensin kuulema ääni oli ”kuin torven ääni”, vaikka se ei käyttänyt nykyaikaisia sähkökaiuttimia apunaan. Se on voinut muistuttaa Johannesta siitä hetki hetkeltä voimistuvasta torven eli pasuunaan äänestä, joka pauhasi Siinain vuorelta silloin, kun Jehova Jumala antoi Israelin kansalle siellä kymmenen käskyä. (2. Moos. 19:19; 20:18, 19) Eikä kuitenkaan kukaan muu Patmoksen saarella kuullut tuota pelkoa herättävää ääntä, sillä vain Johannes sai kaikkivaltiaan Jumalan näkymättömän toimivan voiman eli hengen avulla tuon näyn. Johannes sai siis voimakkaiden äänien välittämässä sanomassa kutsun astua taivaan ovesta: ”Tule tänne ylös, niin minä näytän sinulle, minkä täytyy tapahtua.”

 6. a) Miten Johannes kykeni noudattamaan kutsua? b) Kun Johannes astui sisään taivaan avoimesta ovesta, niin mitä se todennäköisesti toi hänen mieleensä?

⁶ Vain Jumalan toimivan voiman eli hengen avulla saattoi ihmisluomus Johannes noudattaa tuollaista kutsua, jota tämän 20. vuosisadan astronautit eivät ole koskaan saaneet ja jota he eivät voisi koskaan noudattaa ihmistekoisissa avaruuspuvuissaan. Apostoli Johannesta ei jättiläisraketti kiidättänyt avaruuteen, vaan Jumalan hengen avulla saatu näky kohotti hänet ’taivaan avoimen oven’ kautta katsomaan näkyä taivaan ja maan kuninkaallisesta Hallitsijasta. Ympäristöllä, missä tuo majesteettinen Hallitsija istui valtaistuimellaan, oli joitakin piirteitä, jotka saattoivat tuoda apostoli Johanneksen mieleen Jumalan temppelin, joka kerran kohosi vanhassa Jerusalemissa. Miten sopivaa tämä kaikki olikaan kaikkein pyhimmälle paikalle! Temppelin kaikkeinpyhimmässä šekina, ihmeellinen valo, oli vertauskuvannut Jehova Jumalaa, joka siten oli ikään kuin hallinnut valtaistuimellaan muinaisen Jerusalemin keskellä.

 7. a) Miten Jumala esitettiin Johannekselle näyssä? b) Mitä tämä näky paljastaa Jumalan persoonallisuudesta?

⁷ Miten ihmisluomus Johannes saattoi kuvailla Jumalaa tai edes näyn Jumalasta antamaa esitystä? Näkikö Johannes jonkin kolmipäisen persoonan, joka edusti uskonnollisen kristikunnan kolmiyhteistä jumalaa? Ei, ei mitään pakanallisen mielikuvituksen tuotteen kaltaista! Johanneksen näkemä Jumala oli kuin kauniisti hiotun jaspiskiven tai kallisarvoisen punavärisen kiven (mahdollisesti karneolin) hohde. Miten sopivasti Johannes saattoikaan myöhemmin kirjoittaa 1. Joh. 1:5:ssä nämä sanat, jotka heijastavat hänen saamaansa näkyä: ”Jumala on valkeus [eikä] hänessä ole mitään pimeyttä.” Jumala on loistava – siinä kaikki! Hänen persoonansa säteilevää kirkkautta voidaan verrata vain heikosti kallisarvoisten hiottujen jalokivien välkehtivään hohtoon, jonka ihmissilmä tajuaa. Miten mahdotonta olisikaan, että hän voisi olla pimeydellä kuvatun moraalittomuuden, valheen ja petoksen isä! Hän ansaitsee todella nimityksen ”valkeuksien Isä”! (Jaak. 1:17) Miten sopivaa olikaan, että hän sanoi ryhtyessään valmistamaan maapalloa ihmisen asunnoksi: ”Tulkoon valkeus”! – 1. Moos. 1:3.

 8. Mitä sateenkaari esittää näyssä?

⁸ Koska tämä taivaan ja maan loistava Hallitsija on jokaisen tilanteen herra kaikkialla luomakunnassaan, hän istuu valtaistuimellaan täysin levollisena ja tyynenä. Katsohan tyynnyttävänä ja rauhoittavana viittauksena tästä hänen valtaistuimensa ympärillä näkyvää ”sateenkaarta”, joka on ”näöltään kuin smaragdi”. Miten rauhoittavalta tuon sateenkaaren smaragdinvihreä väri näyttääkään! Sateenkaaren syntyminen on ihmiselle salaisuus, mutta tuo taivaan valtaistuimella Istuja tietää sen. Yli 2400 vuotta aikaisemmin, kun maa oli kuivunut nelikymmenpäiväisen kaatosateen jälkeen, joka aiheutti maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen, Jumala sanoi Nooalle ja hänen perheelleen, jotka pelastuivat arkissa vedenpaisumuksen yli: ”Minä panen kaareni pilviin, ja se on oleva liiton merkkinä minun ja maan välillä. Ja kun minä kokoan pilviä maan päälle ja kaari näkyy pilvissä, muistan minä liittoni, joka on minun ja teidän ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, eikä vesi enää paisu tulvaksi hävittämään kaikkea lihaa.” (1. Moos. 9:13–15) Miten mieluista meistä olisikaan, jos tuo Jumalan valtaistuinta ympäröivä sateenkaari olisi lupaus loputtomasta rauhasta meille!

 9, 10. a) Mikä kuvaus Jumalan ylimmyydestä näytetään seuraavaksi Johannekselle? b) Mistä tiedämme, etteivät ”kaksikymmentä neljä vanhinta” olleet Jumalan neuvonantajia?

⁹ Jumala, Luoja, on korkein Kuningas. Sitä kuvaa se, mitä apostoli Johannekselle sen jälkeen näytetään Jumalan valtaistuimesta. Johannes sanoo: ”Ja valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentä neljä valtaistuinta, ja niillä valtaistuimilla istui kaksikymmentä neljä vanhinta, puettuina valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli päässänsä kultaiset kruunut. Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää; ja valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä. Ja valtaistuimen edessä oli ikäänkuin lasinen meri, kristallin näköinen.” – Ilm. 4:4–6.

¹⁰ Voisiko tämä näyn osa kuvata sitä, että Jumalalla, taivaan Kuninkaalla, on ympärillään kahdenkymmenenneljän neuvonantajan ryhmä, jonka kanssa hän neuvottelee kaikista ongelmista tai uusista päätöksistä, joihin hän on ryhtyvä? Ei suinkaan! Apostoli Paavali lainaa Jes. 40:13, 14:n ennustusta ja kysyy: ”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä! Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa? Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava? Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki.” – Room. 11:33–36.

VALTAISTUIMELLA OLEVAT KAKSIKYMMENTÄNELJÄ VANHINTA

11, 12. Selitä muita raamatunkohtia käyttämällä, keitä kaksikymmentäneljä vanhinta ovat.

¹¹ Keitä sitten ovat nuo kaksikymmentäneljä vanhinta, jotka on puettu valkeihin vaatteisiin ja joilla on päässään kultaiset kruunut ja jotka istuvat kahdellakymmenelläneljällä valtaistuimella Jumalan valtaistuimen ympärillä?

¹² Johtolanka siitä, keitä he ovat tai mitä he kuvaavat, on annettu aikaisemmin Johanneksen ilmestyksessä. Puhuttuaan itsensä kaltaisten tosi kristittyjen ”seitsemälle seurakunnalle” hän sanoo Jeesusta Kristusta ”maan kuningasten hallitsijaksi” ja lisää: ”Joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen.” (Ilm. 1:4–6) Ja vähän ennen kuin Johannes kuvaa näkyään taivaallisella valtaistuimellaan olevasta Jumalasta, hän lainaa Jeesuksen Kristuksen sanoja ”Laodikean seurakunnan enkelille”: ”Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.” (Ilm. 3:21) Noiden kahdenkymmenenneljän kruunatun ja valtaistuimelle asetetun vanhimman täytyy sen tähden olla uskollisten ja voitollisten kristittyjen koko joukko, josta hän lopulta tekee pappiskuninkaita, jotka hallitsevat hänen kanssaan Jumalan taivaallisessa valtakunnassa. – Ilm. 20:4–6.

13. Mitä merkittävää siihen sisältyy, että vanhimpia oli kaksikymmentäneljä, ja mikä yhteys tällä on lukumäärään 144000?

¹³ Muinaisen Israelin uskolliset papit esikuvasivat heitä. Nuo israelilaiset papit oli jaettu kahteenkymmeneenneljään vuoroon eli osastoon heille määrättyjen palvelusvuorojen suorittamista varten Jumalan temppelissä. (1. Aikak. 24:5–19; Luuk. 1:5) Luku kaksikymmentäneljä olisi sen tähden sopiva uudessa liitossa oleville uskollisille kristityille, joille apostoli Pietari sanoo: ”Te olette ’valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja’, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa.” (1. Piet. 2:9) Sitä paitsi tämän ”kuninkaallisen papiston” eli ”pappisvaltakunnan” lopullinen lukumäärä on oleva 144000. (2. Moos. 19:6; Ilm. 7:4–8; 14:1, 3) Ja 144000 on kahdenkymmenenneljän kerrannainen, sillä se on 6000 kertaa 24. Muut yksityiskohdat, jotka esitetään myöhemmin Ilmestyskirjassa, ovat lisätodistuksia siitä, että kaksikymmentäneljä vanhinta kuvaavat 144000 voitollista Jeesuksen Kristuksen askeleissa kulkijaa.

14. a) Mitä on muistettava tämän ”kahtakymmentä neljää vanhinta” koskevan näyn täyttymyksen ajasta? b) Mistä tämä Johanneksen näyn piirre oli profeetallinen ennakkonäky, ja miten apostoli Johannes itse liittyy siihen?

¹⁴ Nuo 144000 voittajaa, joita kaksikymmentäneljä vanhinta kuvaavat, eivät ole aina istuneet valtaistuimella Jehova Jumalan taivaallisen valtaistuimen ympärillä. Muista, että näitä vertauskuvallisia kahtakymmentäneljää vanhinta koskevan näyn täyttymys alkaa tietystä apostoli Johanneksen omaa aikaa myöhemmästä ajankohdasta. Muista, että torven kaltainen ääni, joka kutsui Johannesta ’tulemaan tänne ylös’, lisäsi: ”Niin minä näytän sinulle, minkä täytyy tapahtua.” Näky näistä kruunatuista, valtaistuimelle asetetuista kahdestakymmenestäneljästä vanhimmasta oli siis profeetallinen ennakkonäky siitä järjestelystä, joka suoritetaan taivaassa Jumalan valtaistuimen suhteen. Se paljasti, että Jumala oli päättänyt valita 144000 pappiskuningasta Jeesuksen Kristuksen, Ylimmäisen Papin ja Jumalan messiaanisen Kuninkaan, yhteyteen. Johanneksen näyn aikana ne, joita kaksikymmentäneljä vanhinta kuvasivat, eivät siis vielä istuneet valtaistuimilla Jumalan valtaistuimen ympärillä taivaassa, sillä uskollinen apostoli Johannes itse oli kuuluva noihin kuvaannollisiin kahteenkymmeneenneljään vanhimpaan, mutta Johanneksen saaman näyn aikana hän ei todellisuudessa ollut heidän joukossaan taivaassa.

15. a) Millä tavalla Johanneksen näky Jumalan valtaistuimesta herätti enemmän kunnioittavaa pelkoa kuin profeetta Hesekielin näky? b) Mitä salamat ja äänet ja ukkosenjyrähdykset vertauskuvaavat ja osoittavat?

¹⁵ Toisin kuin profeetta Hesekiel apostoli Johannes ei kuvaillut Jumalan valtaistuimen hohtavan kuin ”safiirikivi”. (Hes. 1:26) Johannekselle se oli kuitenkin vielä enemmän kunnioittavaa pelkoa herättävä, sillä ”valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää”. (Ilm. 4:5) Häikäisevät valon välähdykset sinkoutuvat todella Jumalan taivaalliselta valtaistuimelta, mutta hänen salamansa voisivat myös toimia kuin tulisina nuolina tai ohjuksina, jotka surmaavat heti hänen vihollisensa. Valtaistuimelta, jolla istuu kaiken puheen Luoja, lähtee myös ääniä, jotka eivät puhu merkityksettömiä, vaan välittävät sanomia, jotka ovat sopusoinnussa toistensa ja totuuden valon kanssa. Jylinä seuraa salamoita ja Jumalan valtaistuimelta lähtevät ukkosenjyrähdykset pommittavat niiden ihmisten mieltä, jotka näkevät ja kuulevat Jumalan ilmestyksen salamanvälähdysten merkityksen. Nämä Jumalan taivaalliselta valtaistuimelta lähtevät ilmiöt osoittavat, että hän on valtaistuimellaan tänä aikana huomiota herättävää tapahtumaa varten, kuten silloin, kun salamanleimahdukset ja ukkosenjylinä ja ikään kuin torven toitotukset osoittivat hänen läsnäolonsa Siinain vuorella kymmenen käskyn antamista varten. – 2. Moos. 20:18.

16. a) Mitä kuvataan sillä, että valtaistuimen edessä paloi ”seitsemän tulilamppua”? b) Kun tehdään vertailu Israelin muinaiseen palvontatelttaan, niin mihin se, että Johanneksen näyssä nähtiin seitsemän lamppua, viittaa?

¹⁶ Jumalan näkymättömän toimivan voiman, hänen henkensä, täytyy välttämättä olla ahkerassa toiminnassa hänen päätöksensä paljastamisen aikaan. Hänen voimallisesti toimivan henkensä täysitehoista toimintaa kuvataan meille sillä, että ”valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua [tulilamppua, Um], jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä”, kuten apostoli Johannes sanoo. (Ilm. 4:5) Palavien lamppujen tarkoitus on antaa valoa huoneessa tai määrätyllä alueella oleville ihmisille. Lamppujen täydellinen lukumäärä – seitsemän – antaa täydellisen valon, valistuksen, joka johtuu Jumalan hengen toiminnasta seitsenkertaisella tavalla, sen voiman täydestä määrästä. (1. Kor. 2:10) Nuo seitsemän kuvaannollista lamppua viittaavat siihen, että Johanneksen näyn täyttymyksessä Jumala on valtaistuimellaan taivaallisessa temppelissään tahrattoman, puhtaan palvonnan hyväksi, koska Jumalan maallisessa telttamajassa eli temppelissä, Siilossa, oli ennen kuningas Daavidin aikaa seitsenhaarainen lampunjalka, jossa oli seitsemän lamppua valaisemassa pyhäkköä. – 2. Moos. 25:31–40; 40:1–4, 24, 25.

17. Mitä ”lasisen meren” läsnäolo edelleen osoittaa?

¹⁷ Se, että ”valtaistuimen edessä oli ikäänkuin lasinen meri, kristallin näköinen”, osoittaa edelleen tämän näyn esittävän Jumalaa taivaallisessa temppelissään. (Ilm. 4:6) Jumalan muinaisessa järjestelyssä israelilaisten keskuudessa pesumalja eli pesuallas oli sijoitettu kuparisen alttarin ja pyhäkön väliin. (2. Moos. 30:18–21; 40:7, 11, 30, 31) Myöhemmin kuningas Salomon temppelissä Jerusalemissa tuo pesumalja eli allas oli niin suuri, että sitä sanottiin mereksi. – 1. Kun. 7:23–44; 1. Aikak. 18:8.

18. Selitä, mitä ”lasisen meren” kristallin kaltainen läpikuultavuus vertauskuvaa.

¹⁸ Salomon temppelin vaskimeri oli tehty kuparista, mutta Johanneksen näyssä meri oli lasia, ”kristallin näköinen”, läpikuultava. Kuten muinaisen Israelin keskuudessa temppelin meri oli varattu siksi, että uhraavilla papeilla olisi runsaasti vettä käsien ja jalkojen pesuun, niin myös ”lasinen meri, kristallin näköinen” kuvaa niiden tahrattomuutta, puhtautta, jotka lähestyvät Jumalaa. Johanneksen apostolitoveri Paavali puhuu Ef. 5:25, 26:ssa Kristuksen seuraajien puhdistamisesta ”vedellä pesten, sanan kautta”. Tämän kuvauksen mukaisesti Jumala pitää ’kristallin näköisen lasisen meren’ täynnä totuuden Sanansa puhdistavaa vettä. Niiden, jotka lähestyvät Jumalaa otollisella tavalla, täytyy puhdistautua hänen Sanansa avulla. – Joh. 15:3.

”NELJÄ ELÄVÄÄ LUOMUSTA”

19. Kuvaile näyn ”neljä elävää luomusta” ja mainitse mitä ne tekivät.

¹⁹ Vielä yksi piirre Johanneksen näyssä viittaa Jumalan temppeliin ja hänen taivaallisen valtaistuimensa oikeaan ympäristöön. Johannes kuvailee tätä piirrettä seuraavasti: ”Ja valtaistuimen keskellä ja valtaistuimen ympärillä oli neljä elävää luomusta, jotka ovat täynnä silmiä edestä ja takaa. Ja ensimmäinen elävä luomus on leijonan kaltainen, ja toinen elävä luomus on nuoren härän kaltainen, ja kolmannella elävällä luomuksella on kasvot kuin ihmisellä, ja neljäs elävä luomus on lentävän kotkan kaltainen. Ja kullakin näistä elävistä luomuksista on kuusi siipeä. Ne ovat yltympärinsä ja altapäin täynnä silmiä. Eikä niillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, kun ne sanovat: ’Pyhä, pyhä, pyhä on Jehovaa Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka on tuleva.’” – Um.

20. a) Kun vertaamme Ilmestyskirjan näkyä Hesekielin ennustukseen, niin mitä havaitsemme Johanneksen näyn ”neljän elävän luomuksen” esittävän? b) Miksi oli neljä luomusta ja kullakin erilaiset kasvot?

²⁰ ”Elävät luomukset”, jotka Ilm. 4:6–8 täten kuvailee, kuvaavat Jumalan kerubeja, joiden ensimmäistä ilmaantumista ihmisen nähtäväksi on selostettu 1. Moos. 3:24:ssä, sen jälkeen kun syntinen Aadam ja hänen vaimonsa Eeva oli karkotettu Eedenin puutarhasta. Hes. 1:5, 13, 14, 15, 19, 20, 21, 22 ja 10:15, 18, 20 sanoo Jumalan valtaistuinvaunujen suunnattomien pyörien rinnalla liikkuvia kerubeja ”eläviksi luomuksiksi” (Um) ja Hes. 10:1–22 sanoo suoraan eläviä luomuksia ”kerubeiksi”. Kun kullakin elävällä kerubiluomuksella on Hesekielin näyssä neljät kasvot, nimittäin ihmisen kasvot edessä, leijonan kasvot oikealla, härän (kerubin) kasvot vasemmalla ja kotkan kasvot takana, niin Johanneksen näyssä nähdyillä kerubeilla on jokaisella omat yksilölliset kasvonsa eli kullakin yhdet niistä neljästä kasvosta, jotka nähtiin Hesekielin näyssä. (Hes. 1:5, 6, 10, 11; 10:14, 20–22)b Näin jokainen näistä kerubeista eli elävistä luomuksista korostaa erityisesti niitä tunnusomaisia erikoispiirteitä, joita heidän kasvonsa kuvasivat.

21. a) Mitä vertauskuvattiin kolmannen elävän luomuksen ihmiskasvoilla? Esitä Raamatun tuki vastauksellesi. b) Miksi voimme sanoa, että Jumalalla on tämä ominaisuus, jos hänen kerubeillaankin on se?

²¹ Koska Johanneksen näyn kolmannella elävällä luomuksella oli ihmiskasvot, niin se korosti rakkauden ominaisuutta, erikoisesti rakkauden, joka perustuu periaatteeseen eikä intohimoon, rakkauden, joka erottaa ihmisen järjettömistä luontokappaleista. ”Jumala on rakkaus” ja Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi tehdylle ihmiselle piti myös olla tunnusomaista jumalankaltaisen rakkauden osoittaminen. (1. Joh. 4:8, 16; 1. Moos. 1:26–28) Siksi profeetta Mooseksen kautta annettu Jumalan lain ”suurin ja ensimmäinen käsky” kuului: ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi” (5. Moos. 6:5); ja toinen pääkäsky kuului: ”Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.” (3. Moos. 19:18) Niin sanoi itse Jumalan Poika. (Matt. 22:36–40) Henkimaailman kerubeilla, jotka myös on tehty Jumalan kuviksi, tulisi samoin olla rakkauden jumalallinen ominaisuus. Johanneksen näyssä he osoittavat rakkautta Jehova Jumalaa kohtaan, koska hän on pyhä.

22. a) Mikä leijonan ominaisuus auttaa meitä ymmärtämään, mitä ensimmäinen elävä luomus kuvaa? b) Syrjäyttikö Jumalan rakkaus hänen oikeudenmukaisuutensa, kun hän lunasti ihmiskunnan? Selitä.

²² Ensimmäinen elävä luomus, joka on kuninkaallisen leijonan kaltainen, korostaa oikeudenmukaisuuden jumalallista ominaisuutta, rohkeaa oikeudenmukaisuutta. Rohkeudesta puheen ollen, Raamatun sanat ”urhoollisinkin, jolla on sydän kuin leijonalla”, viittaavat leijonan rohkeuteen. (2. Sam. 17:10) Puolueettoman oikeudenmukaisuuden osoittaminen vaatii rohkeutta, ja rohkeuden ja oikeudenmukaisuuden välistä yhteyttä tukee Sananl. 28:1 (Dy): ”Jumalaton pakenee, vaikka kukaan ei aja takaa, mutta oikeudenmukainen, joka on rohkea kuin leijona, ei pelkää.” Oikeudenmukaisuus on Jehova Jumalan perusominaisuuksia, ja hän hallitsee oikeudenmukaisesti. Puhutellessaan häntä psalminkirjoittaja lausui: ”Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi perustus.” (Ps. 89:15) Eräässä laulussa Jehova Jumalalle profeetta Mooses yhdistää Jumalan ihailtavan oikeudenmukaisuuden hänen täydellisyyteensä ja sanoo: ”Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.” (5. Moos. 32:4) Jumalan rakkaus ei syrjäyttänyt hänen oikeudenmukaisuuttaan, kun hän lunasti ihmiskunnan synnistä, tuomiosta ja kuolemasta. Jumalan rakkaus varasi täydellisen ihmisuhrin, joka täytti kaikki oikeudenmukaisuuden vaatimukset.

23. Mitä ominaisuutta kuvaa ”nuoren härän kaltainen” elävä luomus?

²³ Toinen Johanneksen näyssä nähty elävä luomus oli nuoren härän kaltainen, ja tässä suhteessa se kuvaa Jumalan voimaa, hänen dynaamista energiaansa. Luonnontilassa härkä on peloton, koska se on tietoinen pelottavista sarvistaan ja suunnattomasta voimastaan. Jumala, joka loi härän niin voimakkaaksi, kysyi syystä Job-nimiseltä oppilaaltaan: ”Taipuuko villihärkä sinua palvelemaan, ja yöpyykö se sinun seimesi ääreen? Voitko ohjaksilla pakottaa villihärän vaolle, tahi äestääkö se laaksonpohjia sinua seuraten? Voitko siihen luottaa siksi, että sen voima on suuri, voitko jättää sen haltuun työsi hedelmät?” (Job 39:12–14) On siis johdonmukaista, että Jumala käyttää härän hahmoa näyssä vertauskuvaamaan hänestä lähtevää voimaa. ”Väkevyys on Jumalan.” – Ps. 62:12.

24. Mitä Jumalan ominaisuutta edustaa ”lentävän kotkan kaltainen” elävä luomus?

²⁴ Neljäs elävä luomus oli Johanneksen näyssä ”lentävän kotkan kaltainen” ja korosti siten sopivasti viisauden jumalallista ominaisuutta. (Ilm. 4:7) Jumalan viisaus on ylevä niin kuin kotka pesiessään ja lentäessään. Sananl. 30:18, 19 puhuu ihmetellen ”kotkan jäljistä taivaalla”.

25, 26. a) Kuvaile Luojan kotkalle antamia ominaisuuksia. b) Miten Jumalan sanat, jotka 5. Moos. 32:11–13 esittää, auttavat meitä ymmärtämään, mitä kotkan kaltainen elävä luomus vertauskuvaa?

²⁵ Jumala viittasi siihen, miten ihmeellisellä tavalla hän loi kotkan, kysymällä Jobilta: ”Sinunko käskystäsi kotka lentää ylhäälle ja tekee pesänsä korkeuteen?” (Job 39:30) Se tietää, minne sen tulee lentää etsimään ruokaansa, sillä Jumala lahjoitti sille hämmästyttävän kaukonäköisyyden. Viisauden Jumala mainitsee siitä: ”Kalliolla se asuu ja yöpyy, kallion kärjellä, vuorilinnassaan. Sieltä se tähystelee saalista; kauas katsovat sen silmät. Sen poikaset särpivät verta, ja missä on kaatuneita, siellä on sekin.” (Job 39:31–33) Näiden Jumalan sanojen on täytynyt olla Jeesuksen Kristuksen mielessä, kun hän ”asiainjärjestelmän päättymistä” (Um) koskevassa ennustuksessaan sanoi: ”Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat.” – Matt. 24:28; Luuk. 17:37.

²⁶ Koska kotka erottaa kohteensa selvästi, se voi lentää nopeasti ja epäröimättä saaliinsa kimppuun, sillä Jumala on antanut sille myös erittäin voimakkaat siivet. Hab. 1:8 esittää hyvän vertailun sanoessaan: ”Ne lentävät, niinkuin kotka syöksyy syönnökselleen.” Viitatessaan siipien voimaan ja uljaaseen lentoon Jes. 40:31 sanoo: ”He kohottavat siipensä kuin kotkat.” Jumala vertaa itseään kotkaan puhuessaan siitä tavasta, millä hän johdatti Egyptistä vapauttamansa kansan paikkaan, jonka hän oli sille valinnut, henkeyttämällä profeetta Mooseksen sanomaan: ”Niinkuin kotka kiihoittaa pesuettaan lentoon ja liitelee poikastensa suojana, niin hän levitti siipensä, otti hänet ja kantoi häntä sulillansa. Herra yksin johdatti häntä, eikä hänen kanssansa ollut ketään vierasta jumalaa. Hän kuljetti hänet maan kukkuloiden yli.” (5. Moos. 32:11–13) Tämän mukaisesti Jehova Jumalalla on se ominaisuus, jota nopea, korkealla lentävä ja kaukonäköinen kotka kuvaa, nimittäin viisaus, joka on Hänessä täydellinen.

27. Miksi Jumalan viisaus on niin huomattavaa, että se kuvataan yhdellä ”neljästä elävästä luomuksesta” Johanneksen näyssä?

²⁷ Kotkan kaltainen korkein Jumala ei ainoastaan omaa viisautta, vaan hän on koko luomakunnan kaiken viisauden Lähde. ”Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito.” (Sananl. 2:6) Koska hänen viisautensa on suurempi kuin kaikkien hänen älykkäiden luomustensa, niin kristitty apostoli Paavali lopetti henkeytetyn kirjeensä Rooman seurakunnalle näihin sanoihin: ”Jumalan, ainoan viisaan, olkoon kunnia Jeesuksen Kristuksen kautta, aina ja iankaikkisesti. Amen.” (Room. 16:27) Koska Jumalan viisaus on niin huomattavaa, niin viisauden läsnäolo hänen taivaallisen valtaistuimensa edessä kuvataan sillä, että neljäs elävä luomus oli ”lentävän kotkan kaltainen”.

28. a) Mitä se esittää, että ”neljä elävää luomusta” olivat ”täynnä silmiä edestä ja takaa”? b) Mihin kykyyn se, että kullakin elävällä luomuksella oli kolme paria siipiä, viittaa?

²⁸ Apostoli Johannes havaitsi näyssään, että nuo neljä elävää luomusta olivat ”täynnä silmiä edestä ja takaa”. Lisäksi ”kullakin näistä elävistä luomuksista on kuusi siipeä. Ne ovat yltympäriinsä ja altapäin täynnä silmiä.” (Ilm. 4:6–8) Se, että niiden ruumiit ja siivet olivat täynnä silmiä, viittaisi niiden kykyyn nähdä kaikki, jollei myös niiden jatkuvaan valveillaoloon. Miten sattuvasti henkeytetty psalminkirjoittaja pitääkään tätä Jumalan ominaisuutena sanoessaan: ”Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.” (Ps. 121:4) Vanhan ajan viisain mies sanoi: ”Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.” (Sananl. 15:3) Toista tuhatta vuotta myöhemmin eräs henkeytetty kirjoittaja sanoi: ”Eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.” (Hepr. 4:13) Lisää tähän se Jumalan ominaisuus, jota kuvataan silmiä täynnä olevilla siivillä, joita kullakin elävällä luomuksella on kuusi eli kolme paria. Koska Raamattu käyttää lukua kolme painottavana, niin kolme siipiparia kuvaa suurta nopeutta sen saavuttamiseksi, mitä näkyy.

29, 30. a) Mikä ilmenee elävien luomusten sanoista? b) Mistä voimme olla vakuuttuneita heidän sanojensa perusteella, ja mikä meidän asenteemme ihmisluomuksina pitäisi olla?

²⁹ Nämä huomattavat ominaisuudet tekevät kerubeille mahdolliseksi jatkuvan palveluksen, jota apostoli Johannes näki niiden suorittavan: ”Eikä niillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, kun ne sanovat: ’Pyhä, pyhä, pyhä on Jehova Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka on tuleva.’” (Ilm. 4:8, Um) Se, että ne jatkuvasti sanovat ”pyhä” kolme kertaa, painottaa edelleen Jehova Jumalan, Kaikkivaltiaan, pyhyyttä. Hän on todella Pyhin, eikä kukaan ole niin tahraton, puhdas ja pyhä kuin Hän, ehdottomasti vapaa kaiken pahan kiusauksesta.

³⁰ Me voimme olla iloisia siitä, että hän on paitsi Kaikkivaltias myös pyhä, sillä se varmistaa sen, ettei Hän koskaan käytä väärin kaikkivaltiasta voimaansa. Hän on aina ollut pyhä ja on aina oleva, sillä hän on Se, ”joka oli ja joka on ja joka on tuleva”. Hän on ilman alkua ja ilman loppua, kuolematon Jumala, katoamaton, kaikkien Herra kautta ikuisuuden. (1. Tim. 1:17) Koska taivaalliset elävät kerubiluomukset osoittavat jatkuvasti kunnioitustaan Herran Jumalan, Kaikkivaltiaan, pyhyyttä kohtaan, niin totisesti meidän, alempiarvoisten ihmisluomustenkin, tulisi tehdä samoin.

NELJÄN ELÄVÄN LUOMUKSEN ASEMA

31, 32. Missä kahdessa merkityksessä neljän luomuksen voidaan sanoa olleen ”valtaistuimen keskellä”?

³¹ Apostoli Johannes sanoo, että nuo neljä elävää luomusta olivat ”valtaistuimen keskellä ja valtaistuimen ympärillä”. (Ilm. 4:6) Miten se on mahdollista, kun Herra Jumala, Kaikkivaltias, itse istuu valtaistuimella? Siten, että nuo neljä elävää luomusta olivat valtaistuimen kanssa keskellä, sillä valtaistuin sijaitsi keskeisellä paikalla, ja nuo neljä elävää luomusta olivat keskellä sen kanssa. Kauempana Jumalan valtaistuimelta ja kaikkialla sen ympärillä neljällä sivustalla istui kaksikymmentäneljä vanhinta valtaistuimillaan. (Ilm. 4:4) Sanonta ”valtaistuimen keskellä” saattoi myös merkitä sitä, että kun valtaistuinta katsottiin kutakin sen neljää sivua päin, niin aina yksi elävä luomus oli keskellä valtaistuimen kyseistä sivua. Toisin sanoen nuo neljä elävää luomusta eivät olleet valtaistuimen neljällä kulmalla eli sen korokkeella, kuten ne neljä elävää kerubiluomusta, jotka profeetta Hesekiel näki ja joista kukin yhden pyörän vierellä niistä neljästä pyörästä, joiden päällä Jumalan valtaistuinvaunujen koroke ajoi. – Hes. 1:15–22.

³² Miten hyvin kuvaavatkaan Psalmin 99:1 (Um) sanat Jehovan asemaa näiden elävien luomusten keskellä: ”Itse Jehovasta on tullut kuningas. . . . Hän istuu kerubien päällä.”

33, 34. Kun vertaamme eräitä piirteitä Jerusalemin temppelistä Johanneksen näkyyn, jossa oli Jumalan valtaistuin, niin osoita, mihin aikaan näky näyttää täyttyvän?

³³ Neljän elävän luomuksen läsnäolo yhdessä seitsemän palavan lampun ja kristallin kaltaisen lasisen meren kanssa Jumalan valtaistuimen edessä ilmaisee tässä näyssä voimakkaasti, että apostoli Johannes näkee Jehova Jumalan valtaistuimelle nousseena taivaallisessa temppelissään vähän sen jälkeen, kun hän on perustanut luvatun valtakuntansa. Palauta mieleesi temppeli, jonka viisas kuningas Salomo sai rakentaakseen pääkaupunkiin Jerusalemiin Jehova Jumalan palvontaa varten:

³⁴ Sen esipihalla, temppelipyhäkön edessä, oli suunnaton kupariallas, jota sanottiin ”vaskimereksi”. Pyhäkön ensimmäisessä pyhässä osastossa oli kymmenen kultaista lampunjalkaa, viisi pohjoispuolella ja viisi eteläpuolella. Mutta pyhäkön toisessa osastossa, kaikkein pyhimmässä, oli neljän kerubin kuvapatsaat. Kaksi niistä oli puhdasta kultaa, ja ne olivat yhtä kappaletta pyhän arkin, liitonarkin, kultaisen kannen kanssa, jonka yläpuolella leijaili ihmeellinen šekinavalo Jumalan läsnäolon merkkinä. Toiset kerubin kuvapatsaat oli tehty öljypuusta mutta päällystetty kullalla, ja ne olivat kymmenen kyynärää (noin 4 m 60 cm) korkeat. Ne olivat selin pyhäkön läntisiin seiniin, kasvot kohti itää, ja niiden pitkät siivet ojentautuivat toisiaan kohti peittäen allensa liitonarkin, joka oli vain puolitoista kyynärää (noin 66 cm) korkea ja jonka yläpuolella kohosivat sen kaksi kerubia. – 2. Aikak. 4:2–7, 9–22; 3:10–13; 1. Kun. 6:19, 25–28; 2. Moos. 25:10–22.

35. a) Mitä se seikka korostaa, että valtaistuinta koskevalle näylle annetaan temppelilavastus eli -ympäristö? b) Miten ”neljän elävän luomuksen” ulkonäkö asettaa Jehovan kaikkien muiden jumalien vastakohdaksi?

³⁵ Monissa huomattavissa piirteissä siis Jehovan taivaassa olevalle valtaistuimelle annetaan näyssä temppelilavastus eli -ympäristö. Se korostaa Jehova Jumalan pyhyyttä ja on sopusoinnussa neljän elävän kerubiluomuksen jatkuvasti toistamien sanojen kanssa: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Jehova Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka on tuleva.” (Ilm. 4:8, Um) Nuo neljä elävää luomusta tekevät jo omalla olemuksellaan ilmeiseksi, miksi Hän on poikkeuksellisen pyhä. Erikoisella ulkonäöllään – leijonan, nuoren härän, ihmiskasvojen ja lentävän kotkan kaltaisuudella – nuo elävät luomukset tuovat selvästi esiin korkeimman Jumalan neljä perusominaisuutta, nimittäin oikeudenmukaisuuden, voiman, rakkauden ja viisauden. Mikä maailman uskontojen kaikista vääristä jumalista tunnetaan kaikkien näiden neljän ominaisuuden omaamisesta ja ilmentämisestä, vieläpä täydellisinä, niiden sopusoinnun ja yhteistoiminnan ollessa täydellisiä? Ei mikään! Täydellisen oikeudenmukaisuuden, voiman, rakkauden ja viisauden yksi ja ainoa Jumala ansaitsee kaikkien taivaassa ja maan päällä olevien älyllisten luomusten palvonnan, ei sen vähempää.

KAIKEN LUOJA

36. Millainen asenne korkea-arvoisimmillakin oli näyssä Jehova Jumalaa kohtaan?

³⁶ Katso vielä tätä apostoli Johannekselle annettua ihmeellistä näkyä ja totea, miten taivaallisessa temppelissä nähdyt kaikkein korkea-arvoisimmat tuntevat pakottavaa tarvetta antaa tälle täydellisen oikeudenmukaisuuden, voiman, rakkauden ja viisauden Jumalalle kaiken, mikä hänelle kuuluu. Johannes kirjoittaa: ”Ja niin usein kuin olennot [elävät luomukset, Um] antavat ylistyksen, kunnian ja kiitoksen hänelle, joka valtaistuimella istuu, joka elää aina ja iankaikkisesti, lankeavat ne kaksikymmentä neljä vanhinta hänen eteensä, joka valtaistuimella istuu, ja kumartaen rukoilevat häntä, joka elää aina ja iankaikkisesti, ja heittävät kruununsa valtaistuimen eteen sanoen: ’Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut’.” – Ilm. 4:9–11.

37. a) Millainen oli Johanneksen, yhden Jehovan ”pieneen laumaan” kuuluvan, asenne? b) Miten ja miksi nuo 144000 ”heittävät kruununsa valtaistuimen eteen” täyttymyksessä?

³⁷ Apostoli Johanneksen omat tunteet valtaistuimella istuvaa Jehova Jumalaa, Kaikkivaltiasta, kohtaan olivat samanlaiset. Johannes kuului siihen uskolliseen ”pieneen laumaan”, joka kutsutaan Jumalan päätöksen mukaan olemaan ne 144000 uskollista palvojaa, jotka ”aina ja iankaikkisesti” elävä iankaikkisuuden Kuningas on asettava valtaistuimelle perustettuaan luvatun valtakuntansa taivaassa ja tultuaan hengelliseen temppeliinsä. (Ilm. 1:6, 9) Jehova Jumala, Kaikkivaltias, on luvannut ja järjestänyt noille kutsutuille ja uskollisille palvojille osan taivaan valtakunnassa; ja kun he tulevat tuohon ihmismaailmaa hallitsevaan valtakuntaan, he ovat halukkaita luovuttamaan valtakuntansa, suvereenisuutensa, sen ainoalle Lähteelle, iäti elävälle kaikkivaltiaalle Jumalalle. He ovat halukkaat laskeutumaan valtaistuimiltaan ja heittämään kruununsa hänen eteensä osoittaen siten, että he eivät vaadi mitään riippumatonta hallitusvaltaa. He kumartuvat ja palvovat hänen edessään hänen halpoina, arvottomina alamaisinaan. Kirkkaus ja kunnia ja valta kuuluvat hänelle. Oman osansa näistä he tunnustavat saaneensa häneltä. He tahtovat, että hän omaisi sen kaiken, koska se kuuluu hänelle ja hän on ansainnut sen kaiken. Saakoon hän kaiken ylistyksen, kunnian ja voiman!

38, 39. a) Mitä kuvaannolliset ”kaksikymmentä neljä vanhinta” tunnustavat kumartaessaan Jehovan eteen? b) Miten ne, joita Jumala käyttää ihmiskunnan taivaallisina hallitsijoina, menettelevät päinvastoin kuin nykyajan kuninkaat ja hallitsijat?

³⁸ Miksi nämä kuvaannolliset kaksikymmentäneljä vanhinta tunnustavat tällä tavalla Jehova Jumalan, Kaikkivaltiaan, kaikkeuden Suvereeniksi? Se johtuu siitä, että he tunnistavat tämän iankaikkisesti elävän kaiken taivaassa ja maan päällä olevan Luojaksi. He eivät ole nykyaikaisia kehitysopin kannattajia, vaan täsmällistä tietoa ja varmuutta omaten he tunnustavat hänelle: ”Sinä olet luonut kaikki.”

³⁹ Jumala halusi kaiken tämän tulevan olemassaoloon, ja hänellä oli kyky toteuttaa tahtonsa. Siksi he sanovat hänelle vielä: ”Sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.” Hän on siis heidän Luojansa ja heidän valkoisten vaatteittensa, heidän kruunujensa ja heidän valtaistuintensa Luoja, mitkä seikat edustavat heidän taivaallista kuninkuuttaan. Mitä syytä heillä siis olisi tehdä mitään muuta kuin liittyä noiden neljän elävän luomuksen kanssa ylistämään, kunnioittamaan ja kiittämään häntä? Sen he tekevät hyvin huomattavalla tavalla, päinvastoin kuin ihmiskunnan nykyiset kuninkaat ja hallitsijat. Onneksi nämä kuvaannolliset kaksikymmentäneljä vanhinta ovat kuvaus siitä, millaisia ovat ne taivaalliset hallitsijat, jotka Jehova Jumala määrää hallitsemaan koko ihmiskuntaa. Hän loi heidät tahtonsa mukaan osoittamaan, millainen Jumala hän on.

40, 41. a) Olemmeko tätä näkyä tarkastellessamme olleet tekemisissä ihmisen mielikuvituksen kanssa, vai olemmeko saaneet jotakin hyötyä siitä? b) Mitä voimme odottaa Jumalan salaisuuden tutkimisesta edelleen sen valossa, mitä olemme jo oppineet näystä?

⁴⁰ Tämä on salaisuuden Jumala! Tämä on se Jumala, josta muutamat miehet, jotka olivat vain ihmisiä, kuten henkeytetyt profeetat Mooses, Jesaja, Hesekiel ja Daniel, saivat ihmeellisiä näkyjä. Tarkastellessamme aivan erillisenä sitä merkityksellistä näkyä, jonka sai karkotettuna oleva kristitty apostoli Johannes, viimeinen mies maan päällä, joka sai ihmeellisen näyn Jehova Jumalasta, me olemme suuresti hämmästyneitä. Me emme ole olleet tekemisissä ihmisen mielikuvituksen kanssa, vaan tutkimalla henkeytettyä näkyä koskevaa luotettavaa kertomusta, jonka on kirjoittanut muistiin totuudellinen mies kärsiessään vankeustuomiota siksi, että hän oli Kristuksen Jeesuksen uskollinen apostoli, me olemme saaneet syvällisemmän ja avaramman näkemyksen todellisesta Jumalolennosta, ainoasta elävästä ja tosi Jumalasta, Ainoasta, joka on vastuussa koko luomakunnasta, myös meistä itsestämme.

⁴¹ Koska tuo loistava Olento on tämän kaikkein suurimman salaisuuden Jumala, niin miten me voisimme olla hyötymättä, saamatta siunauksia ja lohdutusta, virkistystä ja iloa jatkamalla tämän salaisuuden tutkimista sen hämmästyttävään ratkaisuun saakka tuon Jumalan siunaamina ja hänen avullaan? Jatkakaamme siis ”Jumalan salaisuuden” tutkimista!

[Alaviitteet]