Lukijain kysymyksiä
● Miksi ”Uuden maailman käännös” käyttää Psalmissa 127:3 sanaa ”vatsa” eikä ”kohtu” niin kuin toiset käännökset? – W. P., U. S. A.
Tämä raamatunpaikka kuuluu ”Uuden maailman käännöksessä”: ”Katso, lapset ovat Jehovalta tuleva omaisuus; vatsan hedelmä on palkka.” ”Uuden maailman käännös” käyttää sanoja ”vatsan hedelmä” tässä kohdassa, koska heprealainen teksti käyttää eri sanaa kuin kohtu. Tämä heprealainen sana on johdonmukaisesti käännetty ”vatsaksi” kaikkialla ”Heprealaisten kirjoitusten uuden maailman käännöksessä”. ”Uuden maailman käännös” on oikeassa kääntäessään johdonmukaisesti tämän ”vatsaksi”, koska kohtu on naisen vatsassa, joten lapset ovat naisen vatsan hedelmä.
● Kun 1. Korinttolaiskirjeen 6:19 sanoo: ”Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teillä on ja jonka olette saaneet Jumalalta?”, niin tarkoittaako se, että kristityn kuolevainen ihmisruumis on temppeli? – F. S., U. S. A.
Apostoli Paavali varoittaa edellisessä jakeessa: ”Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan.” Hän tarkoittaa tässä selvästi oman lihaelimistön väärinkäyttöä. Jakeissa 19 ja 20 hän muistuttaa sitten heille, että heillä on ryhmänä erikoinen sija Jehovan päätöksessä. Pelkästään seurakunnan yhden jäsenen ruumis ei ole temppeli, vaan hän sanoo: ”Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta?” Nämä sanat ”teidän ruumiinne” ovat sopusoinnussa 1. Korinttolaiskirjeen 10:17:nnen kanssa, mikä on esitetty Kristuksen ruumiin 144 000 jäsenelle ja sanoo: ”Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset.”
Apostoli Pietari kuvasi henkeytettynä Jeesuksen Kristuksen temppelin peruskulmakivenä ja hänen 144 000 ruumiinjäsentään ”elävinä kivinä” ja sanoi: ”Rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi.” (1. Piet. 2:4–6) Ei ole 144 000 tällaista hengellistä huonetta eli temppeliä, vaan ainoastaan yksi, joka on monien jäsenten muodostama. Mutta Kristus Jeesus saattoi kuitenkin viitata oikeutetusti itseensä Jumalan temppelinä, koska hän on Jumalan yhden hengellisen temppelin pääjäsen, peruskulmakivi. – Joh. 2:19–22; Ilm. 21:22.
Toiset raamatunpaikat tukevat tätä käsitystä asiasta: ”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? . . . sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette [ja te olette se temppeli, Um].” Hän puhuu yhdestä temppelistä, ei monesta. ”Me olemme elävän Jumalan temppeli.” (1. Kor. 3:16, 17; 2. Kor. 6:16) Efesolaiskirjeen 2:19–22 osoittaa, miten kaikki jäsenet sopivat yhteen hengelliseen temppeliin, sanoessaan Kristuksen ruumiin 144 000 jäsenelle: ”Te olette . . . apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä.”
Raamattu tekee näin ollen hyvin selväksi, että yksityisen kristityn kuolevainen ruumis ei ole Jumalan temppeli, vaan että kristillisen seurakunnan jäsenet rakennetaan hengellisinä kivinä pääkulmakivelle Kristukselle Jeesukselle yhdeksi hengelliseksi Jumalan temppeliksi.
● Vaikka kristitty ei voi Raamatun mukaan ottaa toisen ihmisen verta verensiirrossa, niin olisiko luvallista, että antautuneen kristityn omaa verta otettaisiin ja sitten pantaisiin takaisin hänen ruumiiseensa leikkauksen aikana? – W. D., U. S. A.
Raamatun kuvaileman verenkäsittelyn mukaan piti ruumiista otettu veri vuodattaa maahan kuin vesi ja peittää mullalla. (3. Moos. 17:13, 14; 5. Moos. 12:16, 23, 24; 15:23; 1. Aikak. 11:18, 19) Tämä johtuu siitä, että elämä on veressä, mistä syystä vuodatettua verta pidetään pyhänä Jehova Jumalan edessä. Vedenpaisumuksen jälkeen tehty veren pyhyyttä koskeva liitto on yhä sitova nykyäänkin, ja se koskee sekä eläinten että ihmisen verta, niin omaa kuin toisenkin. Näin ollen olisi veren ottaminen, sen varastoiminen ja myöhempi samaan henkilöön takaisin paneminen rikos niitä Raamatun periaatteita vastaan, mitkä säätävät veren käsittelyn. – 1. Moos. 9:4–6.
Mutta jos leikkauksen aikana sattuisi tapahtumaan verenvuotoa ja jos veri samalla ohjataan heti takaisin ruumiiseen, niin se olisi luvallista. Jonkin sellaisen laitteen käyttö, millä veri suunnataan toisaalle ja jokin tietty ala tai elin sivuutetaan tilapäisesti leikkauksen kuluessa, olisi Raamatun mukaan sallittava, sillä veri virtaisi omasta ruumiista tuon kojeen läpi suoraan takaisin omaan ruumiiseen. Mutta jos toisaalta verta varastoidaan lyhyeksikin hetkeksi, niin se olisi Raamattua vastaan.
Toisen henkilön veren käyttö, minkä tahansa kojeen täyttämisessä sen saattamiseksi käyntiin leikkauksessa on väärin. Veri kiertäisi tässä tapauksessa potilaan elimistön läpi sekoittuen hänen omaan vereensä. Ja jos jonkun omaa verta otettaisiin tietyin väliajoin ja varastoitaisiin, kunnes sitä olisi tullut riittävästi jonkin koneen käyntiinpanemiseksi, niin tämäkin on Raamatun kiellon alaista. Asianomaiset ovat sopivimmat varmistautumaan siitä, miten verta käsitellään, ja heidän täytyy kantaa vastuu Jehovan edessä sen valvomisesta, että sitä ei käsitellä epäraamatullisesti.