Lukijoiden kysymyksiä

Menikö farao todella naimisiin Saaran, Aabrahamin vaimon, kanssa, niin kuin 1. Mooseksen kirjan 12:19 näyttää joidenkin raamatunkäännösten mukaan osoittavan?

Ei mennyt. Faraota estettiin ottamasta Saaraa (Saaraita) vaimokseen. Saaran mainetta ja kunniallisuutta ei näin ollen saatettu huonoon valoon.

Meidän on helpompi ymmärtää tämä, kun tarkastelemme tuohon tilanteeseen liittyvää tekstiyhteyttä. Aabrahamin (Abramin) oli nälänhädän vuoksi pakko hakeutua turvaan Egyptiin joksikin aikaa. Hän pelkäsi, että hänen kaunis vaimonsa Saara saattaisi hänet siellä hengenvaaraan. Koska Aabrahamilla ja Saaralla ei ollut vielä poikaa, niin jos Aabraham kuolisi Egyptissä, katkeaisi sen Siemenen sukuhaara, jonka kautta kaikki maan suvut siunattaisiin. (1. Mooseksen kirja 12:1–3) Niinpä Aabraham neuvoi Saaraa sanomaan olevansa hänen sisarensa, sillä todellisuudessa Saara olikin hänen sisarpuolensa. – 1. Mooseksen kirja 12:10–13; 20:12.

Hänen pelkonsa ei ollut aiheetonta. Tutkija August Knobel selitti: ”Abram pyysi Saaraita esittäytymään Egyptissä hänen sisarenaan, jottei Abramia murhattaisi. Jos Saaraita pidettäisiin naimisissa olevana naisena, joku egyptiläinen voisi saada hänet itselleen vain tappamalla hänen aviomiehensä ja omistajansa; jos häntä pidettäisiin sisarena, olisi mahdollista saada hänet veljeltä kaikessa sovussa.”

Egyptin ruhtinaat eivät kuitenkaan neuvotelleet Aabrahamin kanssa siitä, että farao menisi naimisiin Saaran kanssa. He vain toivat kauniin Saaran faraon taloon, ja Egyptin hallitsija antoi Saaran veljeksi luullulle Aabrahamille lahjoja. Mutta tämän jälkeen Jehova löi faraon huonekuntaa vitsauksilla. Kun asioiden todellinen laita sitten jollain selittämättömällä tavalla paljastui faraolle, hän sanoi Aabrahamille: ”Miksi sanoit: ’Hän on minun sisareni’, niin että olin vähällä ottaa hänet vaimokseni? Tässä on nyt vaimosi. Ota hänet ja mene!” – 1. Mooseksen kirja 12:14–19, UM.

Kirkkoraamatussa ja joissakin muissa raamatunkäännöksissä edellä kursivoitu osuus jakeesta on käännetty sanoin ”niin että minä otin hänet vaimokseni” tai samantapaisella sanamuodolla. Vaikkei tuo käännöstapa ole välttämättä väärin, siitä voisi saada sellaisen vaikutelman, että farao todella meni naimisiin Saaran kanssa ja että avioliitto oli jo solmittu. On hyvä huomata se, että 1. Mooseksen kirjan 12:19:ssä heprealainen verbi, joka on käännetty sanalla ”ottaa”, on imperfektiivisessä tilassa, mikä osoittaa, ettei tekoa ollut vielä saatettu päätökseen. Uuden maailman käännöksessä on tätä heprealaista verbiä käännettäessä otettu huomioon tekstiyhteys, ja siinä tuodaan selvästi esille verbin tila – ”niin että olin vähällä ottaa hänet vaimokseni”.a Vaikka farao ”oli vähällä ottaa” Saaran vaimokseen, hän ei ollut vielä vienyt päätökseen sitä käytäntöä tai seremoniaa, joka avioitumiseen sitten liittyikin.

Vaikka Aabrahamin menettelytapaa tässä asiassa onkin usein arvosteltu, hän toimi luvatun Siemenen ja siten koko ihmiskunnan etujen hyväksi. – 1. Mooseksen kirja 3:15; 22:17, 18; Galatalaisille 3:16.

Samanlaisessa uhkaavassa vaaratilanteessa Iisak kielsi vaimoaan Rebekkaa paljastamasta olevansa naimisissa. Heidän poikansa Jaakob, jonka kautta Siemenen sukuhaara kulkisi, oli syntynyt ja tuolloin mitä ilmeisimmin jo varttunut nuoreksi mieheksi. (1. Mooseksen kirja 25:20–27; 26:1–11) Tuon oikean menettelytavan takana on joka tapauksessa saattanut hyvinkin olla sama vaikutin kuin Aabrahamilla. Iisak oleskeli perheineen Abimelek-nimisen filistealaiskuninkaan alueella nälänhädän aikana. Jos Abimelek olisi tajunnut Rebekan olevan naimisissa Iisakin kanssa, hän olisi saattanut ryhtyä toimiin koko Iisakin muun perheen murhaamiseksi, mikä olisi voinut merkitä kuolemaa Jaakobille. Tässäkin tapauksessa Jehova puuttui asiaan suojellakseen palvelijoitaan ja Siemenen sukuhaaraa.

[Alaviitteet]