Onnellisia ovat ne jotka käyttävät valtaa oikein!
”Herra on pitkämielinen ja suuri voimassansa, mutta Herra ei jätä rankaisematta.” – NAAHUM 1:3.
1. Miksi siinä, että jollakulla on jonkinlaista voimaa tai valtaa, ei ole kerskumisen aihetta?
ON MONENLAISTA valtaa ja voimaa, jota älylliset luomukset voivat käyttää oikealla tavalla. Luontaisten lahjojemme tai olosuhteidemme vuoksi meillä voi olla jokin erityinen voima tai kyky. Mutta onko siinä kerskumisen aihetta? Ei suinkaan. Mitä saammekaan lukea Jeremian 9:23:sta? ”Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa.” Miksi ei? Apostoli Paavali antaa hyvän vastauksen 1. Korinttolaiskirjeen 4:7:ssä: ”Kuka tekee sinut erilaiseksi toisten rinnalla? Mitä sinulla tosiaan on, mitä et ole saanut? Mutta jos kerran olet saanut sen, niin miksi kerskut, ikään kuin et olisi sitä saanut?”
2. Miksi meidän täytyy olla varovaisia vallan käytössä?
2 Miksi meidän täytyy varoa käyttämästä väärin valtaa, joka meillä saattaa olla? Koska ”ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka”. (1. Mooseksen kirja 8:21) Koska me kaikki olemme perineet tämän taipumuksen itsekkyyteen, meidän täytyy pysyä aina valppaina sen suhteen, että käytämme meillä olevaa valtaa oikein. Eräs runoilija lausui kerran seuraavan ajatuksen: ”Ei koskaan aarretta ilman huolen häivähdystä. Ei koskaan valtaa ilman ansan väijytystä.” Perityn epätäydellisyyden vuoksi on siis aina olemassa taipumus käyttää valtaa itsekkäästi.
Jehova – voimallinen mutta myös viisas ja oikeudenmukainen
3. Millainen valta Jehovalle kuuluu?
3 Itse Luoja, Jehova Jumala, antaa meille erinomaisen, niin, täydellisen esimerkin voiman eli vallan käyttämisestä. Hän ei ole hätäinen vaan pitkämielinen silloinkin, kun hänen täytyy käyttää valtaansa jotakuta vastaan. (Naahum 1:3) Kenelläkään ei ole suurempaa valtaa kuin Jumalalla, ja siksi me sanomme hänen olevan ”Kaikkivaltias”. Hänellä on hyvä syy käyttää itsestään tätä arvonimeä. (1. Mooseksen kirja 17:1) Hänellä ei ole täyttä valtaa ainoastaan siinä merkityksessä, että hänen voimansa on rajaton, vaan myös siksi, että hän on luomansa kaikkeuden Suvereeni Herra. Sen vuoksi kukaan ei voi olla niin julkea, että ”pidättää hänen kätensä ja sanoo hänelle: ’Mitäs teet?’” – Daniel 4:32.
4. Miksi on viisasta pelätä Jehovaa?
4 Koska Jehova Jumala on kaikkivaltias, meidän on viisasta pelätä hänen epäsuosioonsa joutumista. ”Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä.” (Sananlaskut 9:10) Paavali varoittaa meitä, ettemme yllyttäisi Jehova Jumalaa mustasukkaiseen kiivauteen osallistumalla johonkin epäjumalanpalveluksen muotoon, koska ”emme kai ole häntä voimakkaampia?” Ehdottomasti emme! (1. Korinttolaisille 10:22) Kaikki, jotka tahallaan rikkovat Jumalan vanhurskaita käskyjä, toimivat kuitenkin ikään kuin he olisivat Jehovaa voimakkaampia! Paavalin seuraavat sanat korostavat tätä: ”Meidän Jumalamme on myös kuluttava tuli.” – Heprealaisille 12:29.
5. Miksi meidän ei tarvitse tuntea sairaalloista pelkoa Jehovaa kohtaan hänen kaikkivaltiutensa vuoksi?
5 Nämä tosiasiat saattaisivat täyttää meidät sairaalloisella pelolla tai kauhulla, ellei Jehova Jumala tasapainottaisi täydellisellä tavalla kaikkivaltiasta voimaansa kolmella muulla pääominaisuudellaan: viisaudella, oikeudenmukaisuudella ja rakkaudella. Kun hän käyttää valtaansa jotakuta vastaan, se on aina sopusoinnussa eli yhdenmukaista näiden ominaisuuksien kanssa. Esimerkiksi Nooan ajan vedenpaisumus oli todella suuri ilmaus Jehovan vallasta ja voimasta. Mutta käyttikö Jumala valtaansa epäoikeudenmukaisesti tai rakkaudettomasti? Ei suinkaan! Ihmiskunta oli niin turmeltunut, että Jumala tuli sydämessään murheelliseksi näkemästään. (1. Mooseksen kirja 6:5–11) Koska nuo ennen vedenpaisumusta eläneet jumalattomat ihmiset käyttivät väärin Jumalan siunauksia, hän toimi aivan oikein puhdistaessaan heidät maan päältä, varsinkin kun he jättivät huomiotta ”vanhurskauden saarnaajan”, Nooan, varoitukset. – 2. Pietari 2:5.
6. Mitä Jehovan menettelyt Sodoman ja Gomorran yhteydessä osoittavat?
6 Kun Sodoman ja Gomorran asukkaat ilmaisivat olevansa törkeän paheellisia syntisiä käyttäessään väärin niitä siunauksia, joita he ihmiskuntaan kuuluvina saivat Jehovan kädestä, hän sääti, että nuo asukkaat tuhottaisiin. Huomaavaisuudesta ystäväänsä Aabrahamia kohtaan Jehova kertoi tuolle uskon miehelle tarkoituksestaan Sodoman ja Gomorran suhteen. Aabraham nähtävästi ajatteli, että se olisi vallan suurta väärinkäyttöä, joten hän kysyi Jehovalta: ”Eikö kaiken maan tuomari tekisi oikeutta?” Aabrahamilla oli kuitenkin erheellinen käsitys asioista. Loppujen lopuksi hänen täytyi myöntää, että Jehovan säädös oli tosiaan vanhurskas, sillä noista kahdesta kaupungista ei voitu löytää edes kymmentä vanhurskasta sielua. Tämä osoittaa varmasti sen, että Jehova Jumala on hyvin huolellinen käyttäessään valtaansa oikeudenmukaisesti. – 1. Mooseksen kirja 18:17–33; Jesaja 41:8.
7. Miksi farao ansaitsi sen, että Jehova käytti valtaansa häntä vastaan?
7 Myöhemmin kun tuli aika vapauttaa israelilaiset epäoikeudenmukaisesta orjuudesta Egyptistä, Jehova antoi faraolle tilaisuuden yhteistoimintaan. Siitä ei olisi koitunut mitään vahinkoa faraolle eikä hänen kansalleen. Mutta tuo hallitsija kieltäytyi kopeasti ja itsepäisesti suostumasta Jehovan pyyntöön. Siksi Jumala antoi faraolle voimastaan osoituksen toisensa jälkeen Egyptille tulleissa kymmenessä vitsauksessa. (2. Mooseksen kirja 9:16) Kun farao oli päästänyt israelilaiset menemään, hän jatkoi itsepäisesti Jehovan uhmaamista lähtemällä ajamaan takaa israelilaisia. Siksi Jehova käytti oikeudenmukaisesti mahtavaa voimaansa ja syöksi faraon ja hänen sotajoukkonsa Punaiseenmereen. (Psalmi 136:15) Huomautettakoon kuitenkin, että jokaisessa tapauksessa Jehova käytti suurta voimaansa myös varjellakseen uskolliset palvelijansa: Nooan ja hänen perheensä, Lootin ja hänen kaksi tytärtään sekä Israelin kansan. – 1. Mooseksen kirja 19:16.
8. Mistä hyvästä syystä Jehova kohteli Sanheribia niin kuin kohteli?
8 Satoja vuosia myöhemmin, kuningas Hiskian aikoina, Jehova Jumala ilmaisi suuren voimansa erittäin vaikuttavalla ja vanhurskaalla tavalla, kun Assyrian kuningas Sanherib uhkasi Jerusalemia. Jehovan kansa, jota johti jumalaapelkäävä ja uskollinen kuningas Hiskia, pyysi Jehovalta apua. Israelilaiset palvelivat Jumalaa uskollisesti, joten Hän toimi heidän hyväkseen. Toisaalta kuningas Sanheribin lähettiläs oli kerskunut: ’Älkää kuunnelko Hiskiaa, älkääkä antako hänen viekoitella itseänne lupaamalla, että Jehova pelastaa teidät. Onko muidenkaan kansojen jumalista kukaan pystynyt pelastamaan kansaansa Sanheribin käsistä? Koska yksikään näistä jumalista ei ole kyennyt siihen, niin miksi te kuvittelette, että Jehova pystyisi pelastamaan teidät?’ (Jesaja 36:13–20) Sellaisen kerskailun vuoksi Jumalan oli suorastaan pakko käyttää suurta voimaansa, mikä johti 185 000 sotilaan kaatumiseen yhtenä yönä ja todisti, että kansojen jumalien ja Jehovan välillä oli tosiaan ero.
9. Mitä muita esimerkkejä voidaan mainita sen osoitukseksi, että Jehova on huolellinen siinä, miten hän käyttää valtaansa?
9 Ajattelehan vain muutamia muita niistä monista esimerkeistä, joita voitaisiin esittää. Kun Jehova löi Mirjamia lepralla, se oli täydellisen oikeudenmukainen ja viisas osoitus hänen voimastaan. Mirjam ansaitsi tuon rangaistuksen, koska hän oli puhunut julkeasti veljeään Moosesta vastaan, jonka Jumala oli asettanut tehtäväänsä. (4. Mooseksen kirja 12:1–15) Tilanne oli samanlainen, kun kuningas Ussia tunkeutui röyhkeästi pyhään temppelipyhäkköön, julkesi uhrata suitsutusta kultaisella alttarilla ja kieltäytyi kopeasti välittämästä leeviläisten pappien estelyistä. Jehova osoitti voimansa lyömällä oikeudenmukaisesti kuningasta lepralla. (2. Aikakirja 26:16–21) Aivan kuten heidän syntinsä olivat eriasteisia, samoin oli Jehovan heille langettama rangaistuskin: Mirjamin lepra oli tilapäinen, mutta Ussia kuoli lepratautisena. Voimme siis nähdä, että Jehova käyttää aina huolellisesti voimaansa viisaalla ja oikeudenmukaisella tavalla; hän pystyy varjelemaan häntä rakastavat uskolliset ja tuhoamaan pahat. – Psalmi 145:20.
Jeesuksen Kristuksen esimerkki
10, 11. Mitkä tapaukset osoittavat, että Jeesus halusi käyttää valtaa oikein?
10 Jumalan Poika jäljitteli vallan käytössä todella erinomaisella tavalla Isäänsä. Varhaisimpia kertoja oli tapaus, jossa Saatana väitteli hänen kanssaan Mooseksen ruumiista. Logos olisi helposti voinut moittia ankarasti Saatanaa, mutta hän varoi tarkoin tekemästä sitä ja halusi sen sijaan antaa nuhteen tulla itse Jehova Jumalalta. – Juudas 8, 9.
11 Aivan ensimmäinen kiusaus, jonka Saatana esitti Jeesukselle erämaassa, liittyi voiman väärinkäyttämiseen. Saatana houkutteli Jeesusta käyttämään yliluonnollista voimaansa itsekkääseen tarkoitukseen, muuttamaan kiviä ruoaksi. Se oli melkoinen kiusaus, koska Jeesus ei ollut syönyt 40 päivään ja ”hänen oli nälkä”. Saatana esitti tämän kiusauksen tavalla, jonka tarkoitus oli houkutella Jeesus ansaan, ryhtymään itsekkääseen menettelyyn, sillä hän aloitti: ”JOS olet Jumalan poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Hän epäilemättä toivoi, että Jeesus olisi vastannut: ’Totta kai olen Jumalan poika, ja todistaakseni sen muutan nämä kivet leiviksi.’ Sen sijaan että Jeesus olisi antanut houkutella itsensä itsekkään tai typerän menettelyn ansaan, hän vastasi: ”On kirjoitettu: ’Ihmisen ei tule elää yksistään leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jehovan suusta.’” (Matteus 4:1–4) Hän jätti omaan arvoonsa ilmaistun epäilyksen siitä, oliko hän Jumalan poika, ja kieltäytyi käyttämästä väärin Jumalan hänelle antamaa voimaa.
12. Miten Jeesus osoitti edelleen, että hän ei ahnehtinut valtaa?
12 Myöhemmin kun Jeesus Kristus oli ruokkinut 5 000 miestä sekä paljon naisia ja lapsia, juutalaiset halusivat tehdä hänestä kuninkaan. Jos hän olisi hyväksynyt heidän tarjouksensa, hän olisi käyttänyt valtaansa väärin tehdäkseen vaikutuksen ihmisiin ihmeidensä avulla. Hän tiesi, että hänen täytyisi pysyä puolueettomana maailman politiikkaan nähden ja odottaa, että Jehova Jumala antaisi hänelle kuninkuuden. (Johannes 6:1–15) Vielä myöhemmin kun väkijoukko tuli vangitsemaan häntä, hän olisi voinut pyytää avukseen kahtatoista legioonaa enkeleitä ja näin estää vangitsemisensa. Se olisi kuitenkin ollut vallan väärinkäyttöä, sillä hänen Isänsä tahto oli, että hän mukautuisi tilanteeseen. – Matteus 26:39, 53.
Muita jotka eivät käyttäneet väärin valtaa
13, 14. a) Minkä erinomaisen esimerkin Gideon antoi osoittaen, ettei hän ahnehtinut valtaa? b) Miten Saul antoi hyvän esimerkin alkuaikoina tullessaan kuninkaaksi?
13 Niiden epätäydellisten ihmisten joukossa, jotka vastustivat kiusausta käyttää väärin valtaa, on mainittava tuomari Gideon. Kun hän oli vapauttanut Israelin Midianin käsistä, ihmiset halusivat tehdä hänestä kuninkaan. Gideon kieltäytyi ja sanoi aivan oikein: ”En minä hallitse teitä, eikä minun poikani ole hallitseva teitä; Herra on teitä hallitseva.” Hänellä oli yhä vaatimattomuutta, jota hän osoitti aivan tuomarinuransa alussa. Gideonin vastaus heijasti sitä, mitä Jehova Jumala itse ajatteli ihmiskuninkaan asettamisesta Israelille. Me voimme havaita sen Jumalan suhtautumisesta, kun israelilaiset halusivat kuningasta profeetta Samuelin päivinä. – Tuomarien kirja 8:23; 6:12–16; 1. Samuelin kirja 8:7.
14 Kun kuningas kuitenkin valittiin, Saul antoi alkuaikoina erinomaisen esimerkin pidättyväisyydestä vallan käytössä. Jotkut kelvottomat miehet sanoivat: ”’Mitä apua meillä tästä on?’ Ja nämä halveksivat häntä – –; mutta hän ei virkkanut mitään.” Hän olisi voinut toimia pikaisesti kuninkaan valtaansa käyttäen, mutta hän ei tehnyt niin. Samoin kun Saul oli saanut voiton ammonilaisista, jotkut hänen kansaansa kuuluvista ajattelivat, että nyt olisi hyvä aika maksaa takaisin niille, jotka olivat halveksineet Saulia. Siksi he sanoivat hänelle: ”Ketkä ne olivat, jotka sanoivat: ’Saulko tulisi meidän kuninkaaksemme?’ Antakaa tänne ne miehet, surmataksemme heidät.” Mutta Saul ei ollut lainkaan samaa mieltä. Hän vastasi: ”Tänä päivänä ei ketään surmata, sillä tänä päivänä on Herra antanut voiton Israelille.” Voimme havaita, että Saul tosiaan aloitti hyvin ja ilmaisi vaatimattomuutta. (1. Samuelin kirja 9:21; 10:20–23, 27; 11:12, 13) On hyvin murheellista, että hän alkoi käyttää väärin kuninkaanvaltaansa, ja siksi hänellä oli huono loppu! – 1. Samuelin kirja 28:6; 31:3–6.
15, 16. a) Minkä todistuksen tuomari Samuel saattoi antaa tuomiovallan käytöstään? b) Minkä samankaltaisen esimerkin kuningas Daavid antoi?
15 Samuel, profeetta, joka myös tuomitsi Israelia, antoi erinomaisen esimerkin. Jumala käytti häntä voimallisesti hänen varhaisimmasta nuoruudestaan lähtien. Samuel tuomitsi oikeudenmukaisesti kansaansa ja sai aikaan sen vapauttamisen. Käyttikö hän koskaan asemaansa itsekkään hyödyn saamiseen? Ehdottomasti ei! Hän sanoi jäähyväispuheessaan kansalle: ”Katso, minä olen kuullut teidän ääntänne kaikessa, mitä te olette minulta pyytäneet; minä olen asettanut kuninkaan teitä hallitsemaan. – – Tässä minä olen; todistakaa minua vastaan Herran ja hänen voideltunsa edessä. Keneltä minä olen vienyt härän tai keneltä aasin? Kenelle minä olen tehnyt vääryyttä, kenelle väkivaltaa? Keneltä minä olen lahjuksia ottanut ummistaakseni silmäni hänen hyväksensä?” Kansan oli myönnettävä, että Samuel oli vaeltanut nuhteettomasti kaikissa näissä piirteissä. Hän ei ollut käyttänyt väärin valtaansa tuomarinvirassaan. – 1. Samuelin kirja 12:1–5.
16 Meidän ei pitäisi myöskään sivuuttaa Daavidin antamaa erinomaista esimerkkiä. Kuningas Saul oli kahdesti hänen vallassaan, ja hän olisi voinut surmata hänet. Daavid olisi voinut järkeillä: ’Saul väijyy henkeäni, joten jommankumman meistä on kuoltava.’ Tai hän olisi voinut itsekkäästi järkeillä: ’Koska Samuel on voidellut minut Israelin tulevaksi kuninkaaksi, niin näinhän täytyy lopulta käydäkin. Miksi ei nyt?’ Ei, Daavid odotti kärsivällisesti, kunnes tuli Jehovan aika antaa hänelle valtakunta. (1. Samuelin kirja 24:2–23; 26:1–25) Mutta ikävä kyllä, kun Daavid oli tullut kuninkaaksi, hän käytti kahdessa tilanteessa väärin valtaansa: aiheuttaessaan Uurian kuoleman ja laskiessaan Israelin armeijan vahvuuden. – 2. Samuelin kirja 11:15; 24:2–4, 12–14.
17. Miten Paavali osoitti, ettei hän ollut koskaan ahne eikä käyttänyt valtaansa väärin?
17 Jeesuksen Kristuksen seuraajista apostoli Paavali antoi erinomaisen esimerkin tässä suhteessa. Hän olisi voinut vaatia tukea seurakunnilta, joita hän palveli. Mutta hän ei käyttänyt sitä hyväkseen. Hän sanoi Efesoksen vanhimmille: ”En ole himoinnut kenenkään hopeaa tai kultaa tai pukua. Tiedätte itse, että nämä kädet ovat huolehtineet minun tarpeistani ja niiden, jotka ovat olleet kanssani.” (Apostolien teot 20:33, 34) Kirjoittaessaan Korinton seurakunnalle apostoli ilmaisi ajatuksensa tästä vielä voimakkaammin. (1. Korinttolaisille 9:1–18) Hänellä oli oikeus pidättäytyä ansiotyöstä, sillä kuka palvelee sotilaana omalla kustannuksellaan? Eikö Mooses kieltänyt sitomasta viljaa puivan sonnin suuta? ”Mutta minä en ole käyttänyt hyväkseni ainoatakaan näistä varauksista”, selitti Paavali. Mikä oli hänen palkkansa? ”Se, että hyvää uutista julistaessani voin tarjota hyvää uutista maksutta ollakseni käyttämättä valtaani hyvän uutisen yhteydessä väärin.”
18. a) Miten meidän tulisi suhtautua siihen erinomaiseen tapaan, jolla Jehova käyttää valtaa? b) Miksi niiden, jotka jäljittelevät häntä tässä suhteessa, voidaan sanoa olevan onnellisia?
18 Voidaan todella sanoa: ’Onnellisia ovat kaikki ne, jotka eivät käytä valtaansa väärin.’ Miten oivallinen maine Jehova Jumalalla onkaan, koska hän on antanut niin erinomaisen esimerkin: hän on antanut muiden ominaisuuksiensa, viisauden, oikeudenmukaisuuden ja rakkauden, aina tasapainottaa kaikkivaltiasta voimaansa! Me voimme siksi sanoa psalmista Daavidin tavoin: ”Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä.” (Psalmi 103:1) Kaikki, jotka ovat noudattaneet Jehovan esimerkkiä vallan oikeasta käytöstä, ovat todella onnellisia. Raamatusta tarkastelemamme esimerkit todistavat, että vaikka me olemme epätäydellisiä ihmisiä, mekin voimme käyttää oikein valtaa, joka meillä on. Jos teemme niin, saamme puhtaan omantunnon ja sen lisäksi Jumalan hyväksynnän ja lähimmäistemme kunnioituksen.
Muistatko?
□ Miksi vallan väärinkäyttöä koskevat neuvot ovat tarpeellisia?
□ Mitkä esimerkit osoittavat, että Jehova Jumala käyttää valtaansa oikein?
□ Miksi voidaan sanoa, että Jeesus varoi huolellisesti käyttämästä valtaa väärin?
□ Ketkä Raamatun heprealaisten kirjoitusten henkilöt ilmaisivat, että he eivät käyttäneet valtaa väärin?
□ Miten apostoli Paavali osoitti olevansa esimerkillinen vallan käytössä?
[Kuva s. 11]
Jehovan pääominaisuudet ovat täydellisesti tasapainossa
Rakkaus Voima Oikeudenmukaisuus Viisaus
[Kuvat s. 12]
Jumala käytti valtaansa oikeudenmukaisesti:
vedenpaisumuksessa
Sodomassa ja Gomorrassa
Punaisellamerellä