Jehovan sana on elävä

Kohokohtia 1. Mooseksen kirjasta (2. osa)

ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA käsittää 2369 vuotta ihmisen historiaa aina ensimmäisen ihmisen Aadamin luomisesta Jaakobin pojan Joosefin kuolemaan saakka. Tämän lehden edellisessä numerossa käsiteltiin 1. Mooseksen kirjan ensimmäistä 10:tä lukua samoin kuin 11. luvun jakeita 1–9, jaksoa joka ulottuu luomisesta Babelin tornin rakentamiseen saakka.a Tässä kirjoituksessa tarkastellaan kohokohtia 1. Mooseksen kirjan loppuosasta, jossa kerrotaan, miten Jumala menetteli Abrahamin, Iisakin, Jaakobin ja Joosefin suhteen.

ABRAHAMISTA TULEE JUMALAN YSTÄVÄ

(1. Mooseksen kirja 11:10–23:20)

Noin 350 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen Nooan pojan Seemin sukuun syntyy jälkeläinen, josta kasvaa Jumalalle mieleinen mies. Hänen nimensä on Abram, mutta nimi vaihdetaan myöhemmin Abrahamiksi. Jumalan käskystä Abram lähtee Urin kaupungista Kaldeasta ja ryhtyy asumaan teltoissa maassa, jonka Jehova lupaa antaa hänelle ja hänen jälkeläisilleen. Uskonsa ja tottelevaisuutensa vuoksi Abrahamia aletaan kutsua ”Jehovan ystäväksi” (Jaakobin kirje 2:23).

Jehova ryhtyy toimiin Sodoman ja sen naapurikaupunkien jumalattomia asukkaita vastaan, mutta Loot ja hänen tyttärensä varjellaan elossa. Jumalan lupaus täyttyy, kun Abrahamille syntyy poika Iisak. Vuosia myöhemmin Abrahamin uskoa koetellaan, kun Jehova käskee häntä uhraamaan poikansa. Abraham on valmis tottelemaan, mutta enkeli pysäyttää hänet. Abraham on epäilemättä uskon mies, ja hänelle vakuutetaan, että hänen siemenensä välityksellä kaikki kansakunnat siunaavat itsensä. Abraham suree syvästi rakkaan vaimonsa Saaran kuolemaa.

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

12:1–3: Milloin Abrahamin kanssa tehty liitto astui voimaan ja kuinka pitkäksi aikaa? Jehova teki Abramin kanssa liiton siitä, että Abramin välityksellä ”kaikki maan suvut siunaavat itsensä”. Tämä liitto astui ilmeisesti voimaan silloin, kun Abram matkallaan Kanaaniin ylitti Eufratin. Tämän on täytynyt tapahtua 14. nisankuuta 1943 eaa. eli 430 vuotta ennen kuin Israel vapautettiin Egyptistä (2. Mooseksen kirja 12:2, 6, 7, 40, 41). Abrahamin kanssa tehty liitto on ”ajan hämärään asti kestävä liitto”. Se pysyy voimassa, kunnes maan suvut on siunattu ja kaikki Jumalan viholliset on tuhottu. (1. Mooseksen kirja 17:7; 1. Korinttilaisille 15:23–26.)

15:13: Milloin toteutui Abramin jälkeläisille ennustettu 400-vuotinen ahdistus? Ahdistuksen aika alkoi vuonna 1913 eaa., kun Abrahamin poika Iisak vieroitettiin noin viisivuotiaana ja hänen 19-vuotias velipuolensa Ismael ”ilvehti” hänelle (1. Mooseksen kirja 21:8–14; Galatalaisille 4:29). Se päättyi israelilaisten vapauttamiseen Egyptin orjuudesta vuonna 1513 eaa.

16:2: Oliko Saarain sopivaa tarjota palvelijattarensa Hagar vaimoksi Abramille? Saarain tarjous oli noiden päivien tavan mukainen: hedelmättömän vaimon velvollisuus oli antaa miehelleen sivuvaimo perillisen synnyttämistä varten. Moniavioisuutta esiintyi ensimmäisen kerran Kainin suvussa. Lopulta siitä tuli yleinen tapa, jonka jotkut Jehovan palvojatkin omaksuivat. (1. Mooseksen kirja 4:17–19; 16:1–3; 29:21–28.) Jehova ei kuitenkaan koskaan hylännyt alkuperäistä normiaan, yksiavioisuutta (1. Mooseksen kirja 2:21, 22). Nooa ja hänen poikansa, joille käsky ’olkaa hedelmälliset ja täyttäkää maa’ toistettiin, olivat ilmeisesti kaikki yksiavioisia (1. Mooseksen kirja 7:7; 9:1; 2. Pietarin kirje 2:5). Lisäksi Jeesus Kristus vahvisti yksiavioisuuden mittapuun (Matteus 19:4–8; 1. Timoteukselle 3:2, 12).

19:8: Eikö Lootin ollut väärin tarjota tyttäriään sodomalaisille? Itämaisen tavan mukaan isännän velvollisuus oli suojella kodissaan olevia vieraita ja puolustaa heitä tarvittaessa jopa kuolemaan saakka. Loot oli valmis toimimaan näin. Hän meni rohkeasti ulos metelöivän joukon luo, sulki oven takanaan ja seisoi heidän edessään yksin. Siinä vaiheessa kun hän tarjosi tyttäriään, hän oli todennäköisesti jo tajunnut, että hänen vieraansa olivat Jumalan sanansaattajia, ja hän on saattanut ajatella, että Jumala voisi suojella hänen tyttäriään samoin kuin Hän oli suojellut hänen setänsä vaimoa Saaraa Egyptissä (1. Mooseksen kirja 12:17–20). Lopulta kävikin niin, että Loot ja hänen tyttärensä varjeltiin.

19:30–38: Hyväksyikö Jehova sen, että Loot juopui ja sai kahden tyttärensä kanssa poikia? Jehova ei hyväksy sen enempää insestiä kuin juopumustakaan (3. Mooseksen kirja 18:6, 7, 29; 1. Korinttilaisille 6:9, 10). Loot itse suri Sodoman asukkaiden ”laittomia tekoja” (2. Pietarin kirje 2:6–8). Sekin että Lootin tyttäret juottivat isänsä juovuksiin, osoittaa heidän tajunneen, ettei hän olisi selvin päin suostunut sukupuolisuhteisiin heidän kanssaan. Mutta koska he olivat muukalaisia tuossa maassa, Lootin tyttäret ajattelivat, että vain näin he voisivat estää Lootin suvun häviämisen. Kertomus on Raamatussa, koska se tuo ilmi, että moabilaiset (Moabin kautta) ja ammonilaiset (Ben-Ammin kautta) olivat Abrahamin jälkeläisten israelilaisten sukulaisia.

Opetuksia meille

13:8, 9: Abraham antaa todella kauniin mallin erimielisyyksien selvittämisestä. Meidän ei tulisi koskaan vaarantaa rauhaisia suhteita toisiin taloudellisen voiton, henkilökohtaisten mielitekojen tai ylpeyden vuoksi.

15:5, 6: Kun Abraham alkoi olla jo iäkäs eikä hänellä vieläkään ollut poikaa, hän puhui asiasta Jumalalle. Jehova rohkaisi Abrahamia, joka puolestaan ”uskoi Jehovaan”. Jos me avaamme sydämemme Jehovalle rukouksessa, otamme vastaan Raamatusta saatavan rohkaisun ja tottelemme häntä, uskomme vahvistuu.

15:16: Jehova ei pannut tuomiotaan täytäntöön amorilaisille (eli kanaanilaisille) neljään sukupolveen. Se johtui siitä, että hän on kärsivällinen Jumala. Hän odotti, kunnes parannuksesta ei ollut enää mitään toivoa. Jehovan tavoin meidänkin täytyy olla kärsivällisiä.

18:23–33: Jehova ei tuhoa ihmisiä umpimähkään. Hän varjelee vanhurskaat.

19:16: Loot ”viivytteli”, ja enkeleiden täytyi melkein raahata hänet ja hänen perheensä pois Sodomasta. Meidän on viisasta olla menettämättä kiireellisyyden tajua odottaessamme pahan maailman loppua.

19:26: Olisi todella typerää alkaa kaivata sitä, mitä olemme jättäneet taaksemme maailmaan, ja antaa sen hajottaa huomiomme.

JAAKOB SAA 12 POIKAA

(1. Mooseksen kirja 24:1–36:43)

Abraham järjestää Iisakin avioliiton Rebekan, Jehovaan uskovan naisen, kanssa. Rebekka synnyttää kaksoset Esaun ja Jaakobin. Esau halveksii esikoisoikeuttaan ja myy sen Jaakobille, joka saa myöhemmin isänsä siunauksen. Jaakob pakenee Paddan-Aramiin, missä hän menee naimisiin Lean ja Raakelin kanssa ja paimentaa heidän isänsä katraita parikymmentä vuotta, ennen kuin lähtee pois perheensä kanssa. Leasta, Raakelista ja heidän kahdesta palvelijattarestaan Jaakob saa 12 poikaa sekä tyttäriä. Jaakob painii enkelin kanssa ja saa siunauksen. Hänen nimensä muutetaan Israeliksi.

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

28:12, 13: Mikä merkitys oli Jaakobin unella, jossa hän näki ”tikapuut”? Nämä ”tikapuut”, jotka ovat saattaneet näyttää nousevilta kiviportailta, ilmaisivat, että maan ja taivaan välillä on kommunikointia. Se että Jumalan enkelit nousivat ja laskeutuivat niitä pitkin ylös alas, osoittaa, että enkelit palvelevat jollakin tärkeällä tavalla Jehovan ja niiden ihmisten välillä, joilla on hänen hyväksymyksensä. (Johannes 1:51.)

30:14, 15: Miksi Raakel vaihtoi lemmenmarjoihin tilaisuuden olla suhteissa miehensä kanssa? Ennen muinoin lemmenmarjoja käytettiin lääkkeissä huumaavana ja kouristuksia estävänä ja lievittävänä aineena. Niiden uskottiin myös lisäävän sukupuolista halua ja parantavan ihmisen hedelmällisyyttä tai edistävän hedelmöitymistä (Laulujen laulu 7:13). Raamatussa ei paljasteta, mikä sai Raakelin tekemään tämän vaihtokaupan, mutta hän on saattanut ajatella, että lemmenmarjat auttaisivat häntä tulemaan raskaaksi ja tekisivät siten lopun häpeästä, jota hänelle hedelmättömyydestään koitui. Jehova ”avasi hänen kohtunsa” kuitenkin vasta muutaman vuoden kuluttua. (1. Mooseksen kirja 30:22–24.)

Opetuksia meille

25:23: Jehova kykenee saamaan selville vielä syntymättömien ihmisten geneettiset taipumukset ja käyttämään edeltätietämystään ja valitsemaan etukäteen, keiden hän haluaa toteuttavan tarkoituksiaan. Hän ei silti määrää ennalta yksilöiden lopullista kohtaloa. (Hoosea 12:3; Roomalaisille 9:10–12.)

25:32, 33; 32:24–29: Jaakobin huoli esikoisoikeuden hankkimisesta ja hänen koko yön kestänyt paininsa enkelin kanssa siunauksen saamiseksi osoittavat, että hän todella arvosti pyhiä asioita. Jehova on uskonut meille monia pyhiä asioita, joita ovat muun muassa suhteemme häneen ja hänen järjestöönsä, lunnaat, Raamattu ja Valtakunnan toivo. Haluamme osoittautua Jaakobin kaltaisiksi ja arvostaa niitä.

34:1, 30: Ongelmat, jotka ’eristivät’ Jaakobin, alkoivat siitä, että Dina ystävystyi sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät rakastaneet Jehovaa. Meidän täytyy valita seuramme viisaasti.

JEHOVA SIUNAA JOOSEFIA EGYPTISSÄ

(1. Mooseksen kirja 37:1–50:26)

Mustasukkaisuus saa Jaakobin pojat myymään veljensä Joosefin orjaksi. Egyptissä Joosef vangitaan, koska hän pitää uskollisesti ja rohkeasti kiinni Jumalan moraalinormeista. Aikanaan hänet tuodaan vankilasta selittämään faraon unia, joissa ennustetaan seitsemän yltäkylläisyyden vuotta ja niitä seuraavat seitsemän nälkävuotta. Joosefista tehdään sitten Egyptin elintarvikevirkamies. Hänen veljensä tulevat hakemaan Egyptistä ruokaa nälänhädän vuoksi. Perhe on taas yhdessä ja asettuu hedelmälliseen Gosenin maahan. Kuolinvuoteellaan Jaakob siunaa poikansa ja lausuu ennustuksen, joka antaa varman toivon siitä, että jolloinkin tulevaisuudessa saadaan runsaita siunauksia. Jaakobin jäännökset viedään Kanaaniin haudattavaksi. Kun Joosef kuolee 110-vuotiaana, hänen ruumiinsa palsamoidaan ja lopulta kuljetetaan Luvattuun maahan (2. Mooseksen kirja 13:19).

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

43:32: Miksi heprealaisten kanssa aterioiminen oli egyptiläisistä inhottavaa? Syynä ovat suureksi osaksi saattaneet olla uskonnolliset ennakkoluulot tai rotuylpeys. Lisäksi egyptiläiset inhosivat paimenia (1. Mooseksen kirja 46:34). Tämä saattoi johtua siitä, että lammaspaimenet yksinkertaisesti olivat lähes alimmaisina egyptiläisessä kastijärjestelmässä. Tai ehkä egyptiläiset pitivät katrailleen laidunmaata etsiviä paimenia vastenmielisinä, koska viljelymaata oli rajallisesti.

44:5: Lukiko Joosef todella enteitä maljasta? Hopeamalja ja se, mitä siitä sanotaan, olivat ilmeisesti osa juonta. Joosef oli uskollinen Jehovan palvoja. Hän ei tosiasiassa lukenut enteitä maljan avulla niin kuin ei Benjaminkaan todellisuudessa varastanut sitä.

49:10: Mitä ”valtikka” ja ”käskijänsauva” tarkoittavat? Valtikka on sauva, jota hallitsija kantaa kuninkaallisen vallan vertauskuvana. Käskijänsauva on pitkä sauva, joka kuvaa hänen valtaansa käskeä. Jaakobin viittaus näihin osoitti, että Juudan heimolla olisi merkittävä valta ja voima, kunnes tulisi Silo. Tämä Juudan jälkeläinen on Jeesus Kristus, jolle Jehova on antanut taivaallisen hallitusvallan. Kristuksella on valta toimia kuninkaana ja käskijänä (Psalmit 2:8, 9; Jesaja 55:4; Daniel 7:13, 14).

Opetuksia meille

38:26: Juuda toimi väärin leskeksi jäänyttä miniäänsä Tamaria kohtaan. Mutta kun hän sai tietää, että hän itse oli vastuussa tämän raskaudesta, hän myönsi nöyrästi erehdyksensä. Meidänkin tulisi tunnustaa nopeasti virheemme.

39:9: Vastaus, jonka Joosef antoi Potifarin vaimolle, osoittaa, että hänen ajattelunsa moraaliasioissa oli sopusoinnussa Jumalan ajattelun kanssa ja että hänen omaatuntoaan ohjasivat jumaliset periaatteet. Eikö meidänkin tulisi pyrkiä samaan edistyessämme totuuden täsmällisessä tuntemuksessa?

41:14–16, 39, 40: Jehova voi aiheuttaa muutoksen niiden olosuhteissa, jotka pelkäävät häntä. Kun joudumme kohtaamaan vastoinkäymisiä, meidän on viisasta luottaa Jehovaan ja pysyä uskollisina hänelle.

Heillä oli kestävä usko

Abraham, Iisak, Jaakob ja Joosef olivat tosiaan Jumalaa pelkääviä uskon miehiä. 1. Mooseksen kirjan kertomus heidän elämästään varmasti vahvistaa uskoa ja opettaa meille monia arvokkaita asioita.

Voit hyötyä tästä kertomuksesta, kun luet teokraattisen palveluskoulun viikoittaista raamatunlukuosuutta. Edellä olevan aineiston tarkasteleminen elävöittää tuota kertomusta.

[Alaviite]

[Kuva s. 26]

Abraham oli uskon mies

[Kuva s. 26]

Jehova siunaa Joosefia

[Kuva s. 26]

Vanhurskas Loot ja hänen tyttärensä varjeltiin elossa

[Kuva s. 29]

Jaakob arvosti pyhiä asioita. Arvostatko sinä?