Lukijoiden kysymyksiä

Millä tavoin käärme välitti Eevalle Eedenin puutarhassa ajatuksen rikkoa hyvän ja pahan tiedon puuta koskevaa Jumalan lakia?

Ensimmäisen Mooseksen kirjan 3:1:ssä kerrotaan: ”Mutta käärme osoittautui varovaisimmaksi kaikista kedon villieläimistä, jotka Jehova Jumala oli tehnyt. Niinpä se alkoi sanoa naiselle: ’Onko tosiaan niin, että Jumala on sanonut: te ette saa syödä jokaisesta puutarhan puusta?’” Siitä, miten käärme on mahdollisesti viestinyt Eevan kanssa, on esitetty monenlaisia näkemyksiä. Erään olettamuksen mukaan käärme teki siten elekielen välityksellä. Esimerkiksi englantilainen pappi Joseph Benson sanoi: ”On erittäin todennäköistä, että se tapahtui jonkinlaisten merkkien avulla. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että siihen aikaan käärmeiden tiedettiin pystyvän ajattelemaan ja puhumaan, – – mutta tästä ei ole olemassa todisteita.”

Miten käärme kuitenkaan olisi pelkän elekielen avulla voinut esittää Eevalle sen ajatuksen, että syömällä kiellettyä hedelmää hänestä tulisi Jumalan kaltainen, niin että hän voisi ratkaista, mikä oli hyvää ja mikä pahaa? Lisäksi Eeva otti osaa keskusteluun vastaamalla käärmeen esittämään kysymykseen. (1. Mooseksen kirja 3:2–5.) Voisi päätellä, että jos käärme olisi viestinyt ainoastaan merkkien tai ruumiin liikkeiden avulla, niin Eevakin olisi vastannut elekielellä, mutta Raamattu sanoo Eevan puhuneen.

Apostoli Paavali viittasi tähän tapaukseen varoittaessaan toisia kristittyjä: ”Pelkään, että jotenkin, niin kuin käärme vietteli Eevan viekkaudellaan, teidän mielenne saattaisi turmeltua.” Vaaran, josta Paavali puhui, aiheuttivat ”väärät apostolit, petolliset työntekijät”. Uhka, jonka sellaiset ”ylen oivalliset apostolit” synnyttivät, ei rajoittunut pelkkään elekieleen. Siihen sisältyi heidän puheensa – heidän viekkaat sanansa, joiden tarkoituksena oli eksyttää toiset. (2. Korinttilaisille 11:3–5, 13.)

Vaikka Eevan harhaanjohtamiseen Eedenin puutarhassa käytettiinkin puhetta, mikään ei anna ymmärtää, että kirjaimellisella käärmeellä olisi ollut äänihuulet. Se ei todellisuudessa tarvinnut niitä. Kun Jumalan enkeli puhui Bileamille aasintamman välityksellä, eläin ei tarvinnut sellaista monimutkaista kurkunpäätä, jollainen ihmisellä on (4. Mooseksen kirja 22:26–31). Kun siis tuo ”äänetön juhta – – puhui ihmisen äänellä”, tämä kyky annettiin sille selvästikin henkimaailmasta (2. Pietarin kirje 2:16).

Henkiolento, joka oli Eevalle puhuneen käärmeen takana, tunnistetaan Raamatussa ”siksi alkuperäiseksi käärmeeksi, jota kutsutaan Panettelijaksi ja Saatanaksi” (Ilmestys 12:9). Niiden sanojen takana, jotka Eeva kuuli ja joihin hän vastasi, oli Saatana, joka ”muuttaa jatkuvasti itseään valon enkeliksi” (2. Korinttilaisille 11:14).

[Kuva s. 27]

”Te tulette varmasti olemaan niin kuin Jumala, niin että tiedätte hyvän ja pahan”