Mikä on Jumalan tarkoitus ihmiskunnan suhteen?

 1–4. a) Mikä oli Jumalan alkuperäinen tarkoitus ihmiskunnan suhteen? b) Miksi ihminen osoittautui tottelemattomaksi? (Ks. tekstiruutua s. 13.)

SODATONTA maailmaa koskeva lupaus Jesajan 2:2–4:ssä ja Miikan 4:1–4:ssä ei ainoastaan anna meille vankkaa toivoa vaan kertoo meille lisäksi jotain erittäin tärkeää Luojastamme. Hän on tarkoituksen Jumala. Jesajan 2. luvun ennustus kuuluu todellisuudessa pitkään profetioiden sarjaan, joka alkaa Raamatun ensilehdiltä ja jatkuu sen viimeisille sivuille asti sekä valottaa meille sitä, miten Jumala toteuttaa alkuperäisen tarkoituksensa.

² Luotuaan ensimmäiset ihmiset Jumala kertoi heille selvästi, mikä oli hänen heitä koskeva tarkoituksensa. 1. Mooseksen kirjan 1. luvun jakeessa 28 sanotaan: ”Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: ’Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet’.” Kun tarkastelemme tätä käskyä sen rinnalla, mitä 1. Mooseksen kirjan seuraavassa luvussa sanotaan – ”Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä” – huomaamme selvästi Jumalan tarkoittaneen, että ensimmäinen ihmispari laajentaisi jälkeläistensä kanssa paratiisin Eedenin puutarhan rajojen ulkopuolelle, niin että se käsittäisi lopulta koko maapallon (1. Mooseksen kirja 2:15).a

³ Kuinka kauan ihmiset saisivat nauttia paratiisikodistaan? Raamatussa annetaan ymmärtää, että ihminen luotiin elämään maan päällä ikuisesti. He kuolisivat ainoastaan siinä tapauksessa, että he olisivat tottelemattomia Luojalleen, kuten sanotaan 1. Mooseksen kirjan 2. luvun jakeissa 16 ja 17: ”Herra Jumala käski ihmistä sanoen: ’Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman’.” Näin ollen on järkevää ajatella, että jos he olisivat pysyneet tottelevaisina, he olisivat saaneet elää jatkuvasti, ikuisesti, näissä paratiisillisissa oloissa (Psalmit 37:29; Sananlaskut 2:21, 22).

⁴ Eräs enkeli, jota kutsutaan myöhemmin Saatanaksi (tarkoittaa ’vastustajaa’), sai kuitenkin tuon ensimmäisen ihmisparin käyttämään väärin tahdonvapauttaan, niin että he päättivät olla tottelematta Jumalaa (Job 1:6–12; vrt. 5. Mooseksen kirja 30:19, 20). Luomalla vaikutelman puhuvasta käärmeestä tämä kapinallinen enkeli kertoi Eevalle ja hänen kauttaan Aadamille, että heistä tulisi viisaampia ja heidän elämänsä olisi täydempää, jos he eivät olisi alamaisia Jumalalle eivätkä pitäisi Häntä korkeimpana Auktoriteettina (1. Mooseksen kirja 3:1–19).b Heidän avoimen kapinansa vuoksi heidät tuomittiin kuolemaan. Merkitsikö tämä sitä, että Jumalan tarkoitus ihmiskunnan suhteen tehtiin tyhjäksi tai epäonnistui? Ei, vaan tuo alkuperäinen tarkoitus täyttää paratiisimaa tottelevaisilla ihmisillä, jotka eläisivät ikuisesti, piti toteuttaa toisella tavalla. Miten sitten?

Luvattu Siemen

 5, 6. a) Miten Jumala lupasi ratkaista Saatanan kapinan vuoksi maapallolla syntyneet ongelmat? b) Mitä Jumala lupasi Aabrahamille?

⁵ Lausuessaan tuomiota määräysvaltaansa vastaan nousseille kapinoitsijoille Jehova Jumala ilmoitti herättävänsä ”siemenen”, joka tekisi tyhjäksi kapinaan yllyttäneen henkiolennon aiheuttaman vahingon. Jumala kertoi kuvakieltä käyttäen, että tämä Siemen polkisi rikki eli murskaisi Saatanaa kuvaavan käärmeen pään ja lopettaisi siten Saatanan olemassaolon ja kapinan. Tätä 1. Mooseksen kirjan jaetta on vuosien varrella tulkittu hyvin erilaisilla ja ristiriitaisilla tavoilla. Koska sana ”siemen” esiintyy kuitenkin monissa ennustuksissa, muut siihen liittyvät lupaukset paljastavat sen merkityksen. (1. Mooseksen kirja 3:15.)

⁶ Ilmaus ”siemen” liittyy usein koko ihmiskuntaa koskevan Jumalan tarkoituksen toteutumiseen. Jumala lupasi uskolliselle heprealaiselle Aabrahamille 1. Mooseksen kirjan 22:18:n mukaan: ”Sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen.” (Kursivointi lisätty.) Jumala oli erityisen kiinnostunut Aabrahamista, koska tämä oli mies, joka etsi häntä totuudessa. Mutta vaikka Jumala palkitsikin Aabrahamin suoraan, jae osoittaa selvästi, ettei Jumala ollut kiinnostunut yksin Aabrahamista tai pelkästään hänen lihallisista jälkeläisistään. Jumalalla oli koko ajan mielessään alkuperäinen tarkoituksensa, joka koski koko ihmiskunnalle, ”kaikille kansakunnille”, avointa paratiisimaata. Nyt hän paljasti Aabrahamille, että tällä olisi uskollisuutensa ansiosta etu tuottaa tuo ”siemen”, jonka kautta kaikki kansakunnat tulisivat siunatuiksi.

 7, 8. Miten tämä luvattu Siemen liitettiin kuninkuuteen ja Messiaaseen?

⁷ Aabrahamista polveutui monia suuria kansoja (1. Mooseksen kirja 17:4, 5). Jehova Jumala osoitti kuitenkin selvästi, minkä sukuhaaran kautta koko ihmiskunnalle siunauksia tuova luvattu Siemen tulisi (1. Mooseksen kirja 17:17, 21). Sekä Aabrahamin pojan Iisakin että tämän pojan Jaakobin mainittiin kuuluvan ”siemenen” tuottavaan sukuhaaraan. Yksi Aabrahamista lähtöisin oleva kansa oli Israel, jonka muodostivat Aabrahamin pojanpojan Jaakobin pojista polveutuneet 12 sukukuntaa. Luvattu ”siemen” ilmaantuisi lopulta tämän kansan keskuudesta. (1. Mooseksen kirja 26:1, 4; 28:10, 13–15.)

⁸ Eräässä myöhemmässä ennustuksessa paljastettiin, että erityislaatuinen siemen, hallitsija, tulisi nimenomaan Juudan sukukunnasta. 1. Mooseksen kirjan 49:10:ssä sanotaan: ”Valtikka ei siirry Juudalta eikä lainsäätäjä hänen jalkojensa välistä, kunnes tulee Siilo; ja hänelle kuuluu kansojen tottelevaisuus.”³ Raamatunoppinut Rashi sanoo lauseen ”kunnes tulee Siilo” tarkoittavan ”kunnes Messias-kuningas, jolle kuuluu valtakunta, on tuleva”.⁴ Monet raamatunoppineet ovat Rashin tavoin ymmärtäneet tämän ennustuksen tarkoittavan Messiasta.

 9. a) Mitä sellaista Jumala lupasi kuningas Daavidille, mikä koski Siementä? b) Miten 1. Mooseksen kirjan 49:10:ssä oleva lupaus liittyy psalmissa 72:7, 8 olevaan lupaukseen?

⁹ Jumala lupasi kuningas Daavidille, Juudan sukuhaaran ensimmäiselle hallitsijalle: ”Sinun sukusi ja kuninkuutesi pysyvät sinun edessäsi iäti.” (2. Samuelin kirja 7:16.) Lisäksi Jumala lupasi: ”[Minä] korotan – – sinun seuraajaksesi jälkeläisesi [”siemenesi”, UM], – – ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa. Hän on rakentava minulle huoneen, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi.” (1. Aikakirja 17:11, 12.) Daavidin poika ja seuraaja, kuningas Salomo, tosiaan rakensikin Jehovan huoneen eli temppelin, mutta hän ei selvästikään hallinnut ikuisesti. Joku Daavidin jälkeläinen olisi kuitenkin tuo sama ”Siilo” eli Messias, josta ennustettiin 1. Mooseksen kirjan 49:10:ssä. Kuningas Daavid kirjoitti hänestä profeetallisesti: ”Hänen päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas siihen saakka, kunnes kuuta ei enää ole. Hallitkoon hän merestä mereen ja Eufrat-virrasta maan ääriin saakka.” (Psalmit 72:7, 8.)

10. Mitä 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä luvatun Siemenen oli tarkoitus saada aikaan, ja miten tämä on sopusoinnussa Aabrahamille annetun lupauksen kanssa?

¹⁰ Jos seuraamme ennustuksissa vähitellen paljastettuja yksityiskohtia, ymmärrämme Aabrahamille luvattujen siunausten – ”sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä” – toteutuvan tosiasiassa tuon saman Daavidista polveutuvan Hallitsijan välityksellä (1. Mooseksen kirja 22:18). Siementä koskevat ennustukset yhdistyvät siten juutalaisten toivoon Messiaasta, jonka hallinnon aikana tulee vallitsemaan täydellinen rauha. Hän on todellisuudessa 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä mainittu ”siemen”, joka lopettaisi Jumalan suvereenisuutta vastaan suunnatun ensimmäisen kapinan ja tekisi tyhjäksi siitä aiheutuneen vahingon (Psalmit 2:5, 8, 9). Luvattuun Messiaaseen liittyviä muita kysymyksiä ja seikkoja käsitellään sivuilla 24–31. Tarkastelkaamme nyt kuitenkin sitä, millä muulla tavoin Jumala oli tekemisissä Aabrahamin jälkeläisten kanssa.

Lakiliiton tarkoitus

11–13. Mitä hyötyä lakiliitosta oli kansalle, ja oliko sen tarkoitus olla voimassa ikuisesti?

¹¹ Israelilaisista tuli kansakunta joitakin vuosisatoja Aabrahamin ajan jälkeen. Jumala vapautti nämä jälkeläiset Egyptin vankeudesta ja teki erityisen liiton eli sopimuksen heidän kanssaan Mooseksen, valitsemansa toisen uskon miehen, toimiessa heidän johtajanaan (2. Mooseksen kirja 19:5, 6; 5. Mooseksen kirja 5:2, 3). He saivat tämän lakiliiton kautta selvät ohjeet siitä, miten Jumala halusi heidän palvovan häntä. Heidät järjestettiin sen avulla kansaksi, jotta he harjoittaisivat tuota palvontaa.

¹² On hyvä panna merkille, että tämä liitto oli alusta pitäen ehdollinen. Ennen kuin Jumala antoi israelilaisille kymmenen käskyä ja koko sen liiton, johon nuo käskyt sisältyivät, hän ilmoitti heille: ”Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa.” (2. Mooseksen kirja 19:5, 6.) Jotta Jumala käyttäisi heitä jatkuvasti omaisuutenaan, heidän oli toteltava häntä uskollisesti. Tämä oli liiton ehto.

¹³ Heidän uskollisuudestaan luvattu palkka – se että he palvelisivat pappisvaltakuntana – osoittaa, ettei lakiliitto ollut itsetarkoitus vaan pikemminkin siirtymävaihe sellaisen papiston valmentamiseksi, joka auttaisi muita kansoja tuntemaan tosi Jumalan. Alusta alkaen Jumalan tarkoitus oli se, että koko ihmiskunta, eivät vain yhteen kansaan kuuluvat ihmiset, tulisi siunatuksi (1. Mooseksen kirja 22:18).

14. Mitä muuta hyötyä lakiliitosta oli?

¹⁴ Koska kerran lakiliitto ei ollut itsetarkoitus, niin mikä sen tehtävä oli? Se paljasti ja tuomitsi selväsanaisesti kaikki väärät uskonnolliset käsitykset, joita ihminen oli alkanut kehitellä omavaltaisesti Eedenin puutarhassa tehdystä kapinasta lähtien (5. Mooseksen kirja 18:9–13). Lisäksi se suojeli israelilaisia ympäröivien kansojen iljettäviltä tavoilta ja palvonnalta rajoittamalla heidän kanssakäymisensä muiden kansojen kanssa mahdollisimman vähiin (5. Mooseksen kirja 7:1–6). Niin kauan kuin Israel pitäisi Lain, sen uskonnollinen puhtaus säilyisi ja se voisi lopulta sekä tunnistaa että ottaa vastaan luvatun Siemenen eli Messiaan.

15, 16. Mitkä muut lakiliiton tärkeät hengelliset opetukset osoittivat sen olevan tilapäinen?

¹⁵ Lakiliitto tähdensi myös sovituksen välttämättömyyttä; siihen kuului tarkasti määritelty uhrijärjestelmä, joka oli olennainen osa juutalaisten palvontaa (3. Mooseksen kirja 1:1–17; 3:1–17; 16:1–34; 4. Mooseksen kirja 15:22–29). Ihmiskunta menetti Aadamin ja Eevan kapinan jälkeen täydellisyyden, joka olisi mahdollistanut sille ikuisen elämän ja täydellisen terveyden (1. Mooseksen kirja 2:17). Aadamin ja Eevan jälkeläiset (jotka syntyivät vasta kapinan jälkeen) perivät ensimmäisen synnin vuoksi epätäydellisyyden ja synnynnäisen taipumuksen syntiin (1. Mooseksen kirja 8:21; Psalmit 51:7; Saarnaaja 7:21). Epätäydellisyys johti sairauteen, vanhenemiseen ja kuolemaan sekä siihen, että ihmisen ja Jumalan välille muodostui raja-aita (1. Kuningasten kirja 8:46; vrt. Valitusvirret 3:44). Tarvittiin jotakin, minkä perusteella tämä vahinko voitaisiin tehdä tyhjäksi ja ihmisen epätäydellinen tila voittaa ja sovittaa. Uskon miehet olivat aina kipeästi selvillä tuosta tarpeesta (Job 1:4, 5; Psalmit 32:1–5).

¹⁶ Lakiliitto tähdensi sitä, että Jumalalla on oikeudellisia mittapuita, joita on noudatettava. Sen pohjalta voitiin myös ymmärtää, miten Jumalan oikeudenmukaisuuden mittapuut täytettäisiin.c Hänen alkuperäistä tarkoitustaan ihmiskunnan suhteen ei voitaisi koskaan ennallistaa lakiliiton uhrijärjestelmän avulla, sillä uhrien vaikutus oli tilapäinen; ne tekivät ilmeiseksi syntisen tilan mutta eivät poistaneet sitä tai estäneet joutumasta siihen. Laki oli siksi siirtymävaihe, joka auttoi tätä järjestäytynyttä palvojien kansaa ymmärtämään oikeaan aikaan, miten Siemen oli tunnistettavissa ja miten se tekisi tyhjäksi Aadamin synnistä johtuvan vahingon. Miten tämä ilmenee Toorassa?

Lupaus Mooseksen kaltaisesta profeetasta

17, 18. Mitä 5. Mooseksen kirjan 18:15, 18, 19:ssä oleva Jumalan lupaus profeetan herättämisestä merkitsee?

¹⁷ Mooses kertoi Israelin kansalle 5. Mooseksen kirjan 18. luvun jakeessa 15: ”Sinun keskuudestasi, veljiesi joukosta, Herra, sinun Jumalasi, herättää sinulle profeetan, minun kaltaiseni; häntä kuulkaa.” Saman luvun jakeissa 18 ja 19 Jehova puhui Moosekselle, jonka hän oli nimittänyt välittäjäksi itsensä ja kansansa välille: ”Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua. Ja joka ei kuule minun sanojani, joita hän minun nimessäni puhuu, hänet minä itse vaadin tilille.” Miten tämä ennustus olisi ymmärrettävä?

¹⁸ Tässä mainittu profeetta on epäilemättä joku tietty, erityislaatuinen ihminen. Tekstiyhteys osoittaa selvästi, ettei kyseessä ole pelkkä yleisperiaate, joka koskisi Jumalan tarkoitusta herättää kansalle edelleen profeettoja, kuten jotkut ovat otaksuneet. Profeettaa tarkoittava heprealainen sana (na·viʼʹ) on yksikössä ja rinnastaa hänet Moosekseen, joka oli ainutlaatuinen henkilö kansansa historiassa. Lisäksi tuon saman 5. Mooseksen kirjan loppusanat kuuluvat: ”Israelissa ei enää noussut yhtäkään sellaista profeettaa kuin Mooses, jonka kanssa Herra seurusteli kasvoista kasvoihin.” (5. Mooseksen kirja 34:10–12.) Näiden sanojen kirjoittaja oli hyvin luultavasti Joosua, Nuunin poika, joka oli itsekin Jumalan nimittämä suuri johtaja ja profeetta. Hänen omat sanansa ilmaisevat kuitenkin selvästi, ettei hän katsonut Mooseksen ennustuksen Mooseksen kaltaisesta profeetasta täyttyvän hänessä itsessään. Mitä Jumala siis tarkoitti luvatessaan herättää Mooseksen kaltaisen profeetan? Millainen Mooses oikein oli?

Ennustus uudesta liitosta

19. a) Millä tavalla Mooses oli ainutlaatuinen? b) Millä muulla tavalla Mooseksen kaltaisen profeetan olisi palveltava?

¹⁹ Mooses oli suuri johtaja; hän oli lainsäätäjä, profeetta, ihmeiden tekijä, opettaja ja tuomari. Hän oli myös välittäjä, ainoa profeetta, joka oli välittänyt liiton Jumalan ja ihmisten välillä (tässä tapauksessa Jumalan ja Israelin kansan välillä). Profeetan, joka olisi todella hänen kaltaisensa, olisi tehtävä jotain samankaltaista. Merkitseekö tämä sitä, että Jumala aikoi korvata lakiliiton toisella liitolla? Kyllä merkitsee. Jumala ilmaisi selvästi profeetta Jeremian kautta aikovansa solmia uuden liiton. Uusi liitto edellyttäisi uutta välittäjää. Ainoastaan joku Mooseksen kaltainen mies voisi täyttää tuon tehtävän asettamat vaatimukset. Jos tutkimme, mitä tuo uusi liitto sisältää, voimme ymmärtää paremmin sen välittäjän roolin.

20, 21. a) Mitä Jeremian 31:31–34:ssä luvataan? b) Minkä ilmoitettiin olevan uuden liiton tarkoitus? c) Miten lakiliitolle sen vuoksi kävisi?

²⁰ Jeremia ilmoitti Israelin kansalle noin 900 vuotta Mooseksen jälkeen seuraavat Jumalan sanat: ”Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton; en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, – – sanoo Herra. Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, – – minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä.”d (Jeremia 31:31–34.)

²¹ Jos Mooseksen kaltaisen profeetan on tarkoitus palvella uuden liiton välittäjänä, on myös selvää, etteivät Mooseksen lain vaatimat palvontaa koskevat tarkat yksityiskohdat olisi voimassa pysyvästi vaan ainoastaan siihen asti, kun uusi liitto solmittaisiin. Kun Jumala antaisi perusteen rikosten anteeksiannolle ja syntien unohtamiselle, ei varmastikaan enää tarvittaisi temppelijärjestelyyn liittyvää laajaa uhrijärjestelmää, joka tuotti anteeksiannon vain tilapäisesti. Uuden liiton myötä ei liioin sellaisilla lakiliiton palvontamenoilla kuin sapatin ja pyhäpäivien vietolla ollut enää samaa merkitystä. Jumala ilmoittaisi varmasti omana määräaikanaan, mitä tuossa luvatussa uudessa liitossa olevilta vaadittaisiin (Aamos 3:7).

Siunauksia kaikille kansoille

22, 23. a) Mitä uusi liitto merkitsi kansoille? b) Miten Jumalan tarkoitus kaikkien kansojen suhteen ilmaistaan muissa ennustuksissa?

²² Kun ymmärrämme Mooseksen kaltaisen profeetan ja Aabrahamin Siemenen olevan yksi ja sama henkilö, voimme käsittää toisen erittäin tärkeän uuden liiton piirteen: se olisi laillinen väline, jonka kautta kaikkien kansojen ihmiset voisivat palvoa tosi Jumalaa. Koska 1. Mooseksen kirjan 22:18:ssa sanotaan, että tämän ”siemenen” kautta ”tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä”, on selvää, että jossain ratkaisevassa ihmiskunnan historian vaiheessa Jumala ei enää olisi tekemisissä yksinomaan yhden kansan, Aabrahamin jälkeläisten, kanssa. Sen jälkeen kun Israelin kansa olisi palvellut tässä merkittävässä osassa ja tuottanut luvatun Siemenen ja kun uusi liitto olisi solmittu, tosi Jumalan palvonta avautuisi kaikkien kansojen ja rotujen ihmisille.

²³ Kukaan ei varmastikaan voisi hyvin perustein asettaa kyseenalaiseksi sitä, etteikö Jumalan ole oikeudenmukaista sallia jokaiseen kansaan ja rotuun kuuluvien vilpittömien ihmisten palvoa häntä. Tämä oli Jumalan tarkoitus alusta pitäen, ja Raamatussa on monia ennustuksia, jotka vahvistavat sen, että kaikkien kansojen ihmiset tulisivat siunatuiksi Aabrahamin siemenen välityksellä (Sakarja 8:20–23). Yksi esimerkki löytyy Sefanjan 3. luvun jakeesta 9, jossa Jumala julistaa: ”Silloin minä muutan puhtaiksi kansain huulet, niin että ne kaikki rukoilevat Herran nimeä, palvelevat häntä yksimielisesti.” Myös kirjasen alussa mainittu Jesajan 2. luvun profetia osoittaa, että Jumalan palvonta yhdistäisi, kun monista kansoista tulevat ihmiset kääntyisivät palvelemaan häntä totuudessa ja opettelisivat rauhan teitä; se kertoo myös, milloin tämä tapahtuisi: ”Aikojen lopussa.” (Jesaja 2:2.) Mitä tämä ilmaus, ”aikojen lopussa”, tarkoittaa?

24. a) Mitä ilmaus ”aikojen lopussa” tarkoittaa? b) Mitä Hesekielin luvuissa 38 ja 39 kuvaillaan?

²⁴ Raamatussa puhutaan toistuvasti päivästä, jolloin Jumala tuomitsee kaikki kansat (Jesaja 34:2, 8; Jeremia 25:31–35; Jooel 3:2; Habakuk 3:12; Sefanja 1:18; 3:8). Ihmisten kyvyttömyys hallita itseään menestyksellisesti on käynyt yhä selvemmäksi sen jälkeen, kun Jumalan suvereenisuus torjuttiin Eedenin puutarhassa. Ihmishallitukset ovat epäonnistuneet täysin ja aiheuttaneet sanoin kuvaamatonta kärsimystä. Jos ihmisten sallittaisiin jatkaa toimintaansa vielä kovin kauan tänä ydinaseiden ja maailmanlaajuisen saastumisen aikakautena, he tuhoaisivat itsensä ja maallisen kotinsa. Siksi Jumala puuttuu asiaan nimitetyn Messiaansa, Siemenen, välityksellä (Psalmit 2:1–11; 110:1–6). Profeetta Hesekiel näki ennalta Jumalan lopullisen taistelun ihmishallituksia vastaan. Hän kuvailee kirjansa luvuissa 38 ja 39 Jumalan sotaa ”Maagogin maan” ”Googia” vastaan (Hesekiel 38:2). Tämän tunnustetaan laajalti olevan viimeisiä päiviä koskeva ennustus. Tutkittaessa Raamattua huolellisesti huomataan, että ”Goog” on sen saman kapinallisen henkiolennon, Saatanan, vertauskuvallinen nimi, joka sai Aadamin ja Eevan kääntymään pois Jumalasta tottelemattomuuden tielle. Tuon henkiolennon ja hänen joukkojensa, Jumalan pitkäaikaisten vihollisten, tappio täyttää todellisuudessa alkuosan siitä alkuperäisestä lupauksesta, jonka mukaan ”siemen”, kuvaannollisesti puhuen, polkisi kuoliaaksi ”käärmeen”, Saatanan, pään (1. Mooseksen kirja 3:15).

25. Mitä ennustettiin tapahtuvan Saatanan joukkojen tuhoamisen jälkeen?

²⁵ Saatanan joukkojen tuhoamisen jälkeen ennallistetaan alkuperäiset, Eedenissä vallinneet paratiisilliset olot. Mutta tällä erää, uuden liiton alaisuudessa, ihmiskunta tottelee Jumalaa. (Jesaja 11:1–9; 35:1–10.) Syntien anteeksiannon lisäksi ihmiset kohotetaan täydellisyyteen (Jesaja 26:9). He saavat sen johdosta ikuisen elämän (Psalmit 37:29; Jesaja 25:8). Sekä ne, jotka ovat kuolleet uskollisina Jumalalle, että miljardit muut kuolleet, joilla ei eläessään ollut täyttä mahdollisuutta saada hänestä totuudenmukaista tietoa herätetään silloin eloon – he saavat ylösnousemuksen! (Daniel 12:2, 13; Jesaja 26:19.) Eikö tällainen suurenmoinen toivo vedäkin meitä lähemmäksi Jumalaa, joka on päättänyt näin tapahtuvan?

26. Mitä Mooseksen kaltaisen profeetan tuleminen vaatii meiltä?

²⁶ Tässä on vain joitakin niistä siunauksista, jotka koituvat kaikista kansoista tuleville ihmisille; he tunnistavat Mooseksen kaltaisen profeetan äänen ja kuuntelevat sitä, sen Siemenen ääntä, joka on hallitseva Daavidin valtaistuimella ”kunnes kuuta ei enää ole” eli ikuisesti (Psalmit 72:7). Tästä Mooseksen kaltaisesta profeetasta sanotaan 5. Mooseksen kirjan 18:19:ssä: ”Joka ei kuule minun sanojani, joita hän minun nimessäni puhuu, hänet minä itse vaadin tilille.” Varaatko sinä aikaa ja ryhdytkö välttämättömiin ponnisteluihin tunnistaaksesi tämän Mooseksen kaltaisen profeetan, Messiaan, jolloin opit tuntemaan kaikki Jumala vaatimukset? Tuletko sinä tuntemaan tosi Jumalan?

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 13]

KUKA SAATANA ON?

RAAMATTU ei puhu Saatanasta ihmisen ”pahana taipumuksena” vaan näkymättömänä henkiolentona, enkelinä (Job 1:6). Hänet luotiin täydelliseksi enkeliksi eli Jumalan pojaksi, mutta myöhemmin hän teki itsestään ensimmäisen kapinallisen eli vihollisen, joka nousi Jumalaa vastaan (5. Mooseksen kirja 32:4; vrt. Hesekiel 28:12–17). Hänen kapinaansa Jumalan suvereenisuutta vastaan kuuluu muun muassa ihmisten syyttäminen uskottomiksi, sellaisiksi jotka ajattelevat vain omaa etuaan. Pane merkille jotkin niistä raamatunkohdista, joissa paljastetaan avoimesti Saatanan viekkaat yritykset johtaa ihmisiä tottelemattomuuden ja väärän käytöksen tielle:

1. Job 1:6–12; 2:1–7

2. 1. Aikakirja 21:1

3. Sakarja 3:1, 2

[Tekstiruutu/Kuvat s. 16, 17]

MIKSI JUMALA SALLII PAHUUTTA?

OLET ehkä joskus elämäsi varrella kysynyt: ”Jos Jumala on olemassa, niin miksi hän sallii kärsimyksiä?” tai ”Jos Jumala sallii kärsimyksiä, niin miksi näin kauan?” Tällaisiin kysymyksiin on vaikea vastata, varsinkin jos puhutaan natsien hirmuteoista, joiden katsotaan nykyään symboloivan inhimillistä kärsimystä ehkä paremmin kuin minkään muun erillisen tapahtuman. Yrittäessään löytää selitystä näihin asioihin jotkut ovat kieltäneet Jumalan olemassaolon, kun taas toiset kieltävät pahan olemassaolon. Ovatko tällaiset päätelmät realistisia? Onko olemassa tyydyttävää vastausta?

² Joidenkuiden mielestä tällaisia kysymyksiä ei pitäisi esittääkään. Mutta uskollisista profeetoista, esimerkiksi Habakukista, se ei tuntunut sopimattomalta. Hän kysyi Jumalalta: ”Kuinka kauan, Herra, minun täytyy apua huutaa, ja sinä et kuule, parkua sinulle: ’Väkivaltaa!’ ja sinä et auta? Minkätähden sinä annat minun nähdä vääryyttä ja itse katselet turmiota?” (Habakuk 1:2, 3.)

³ Valitettavasti jotkut eivät pysty hyväksymään minkäänlaista vastausta, onpa se sitten oikea tai väärä. Julmuudet ja ihmisen raakuus estävät heitä erittelemästä asioita puolueettomasti. Vastausta hakevan ihmisen onkin siksi arvioitava rehellisesti omaa asennettaan ja tarjotun selityksen järkevyyttä.

Syytökset oikeaan kohteeseen

⁴ Jumala ei ole eikä ole koskaan ollut mukana ihmisten rikoksissa. Joistakin uskonnollisista opetuksista heijastuu kuitenkin tällainen ajatus, mikä mutkistaa asiaa entisestään. Esimerkiksi uskomukset, joiden mukaan tämä maailma on tulevan elämän koekenttä ja Jumala ”ottaa luokseen” kuoleman kautta läheisiämme, jopa pikkulapsia, antavat sellaisen kuvan, että hän itse aiheuttaa onnettomuuksia, rikoksia ja katastrofeja. Samaa voidaan sanoa ennaltamääräämisopista ja kohtalouskosta. Sitten on sellaisiakin ihmisiä, jotka yrittävät selittää natsien hirmuteot kutsumalla niitä ”Jumalan rangaistukseksi Euroopan juutalaisten maailmallisuudesta” tai ”Jumalan tavaksi saada maailma tajuamaan juutalaisen valtion tarve”. Tällaiset järkeilyt saattavat monista tuntua paitsi mahdottomilta hyväksyä myös loukkaavilta.

⁵ Eivätkö tällaiset käsitykset herjaakin Jumalaa? Eikö juuri ihminen, ei Jumala, ole kaiken sen epäoikeudenmukaisuuden takana, jota on harjoitettu halki vuosisatojen? (Saarnaaja 8:9.) Historioitsija Arnold Toynbee sanoikin: ”Ainoastaan ihmiset voivat olla pahoja, sillä he ovat ainoita, jotka tajuavat tekojensa merkityksen ja joilla on vapaa tahto.”e Sanoin kuvaamaton kärsimys johtuu siis siitä, että ihminen on käyttänyt tahdonvapauttaan väärin. Miksi sitten Jumala ei luonut häntä sellaiseksi, ettei hän voisi vahingoittaa lähimmäistään?

⁶ Ihminen luotiin Jumalan ”kuvaksi” ja hänelle annettiin tahdonvapaus (1. Mooseksen kirja 1:26). Jos näin ei olisi, ihminen ei voisi iloita ja tuntea tyydytystä siitä, että hän tekee oma-aloitteisesti hyvää toisille. Omatunto olisi merkityksetön, ja ihmisen elämä olisi samanlaista kuin alempien elämänmuotojen. Tahdonvapaus on siunaus ja tekee ihmisestä ihmisen sen sijaan, että hän olisi robotti. Tahdonvapaus merkitsee kuitenkin valinnanvapautta, johon sisältyy väärä tai vahingollinen valinta. Sen hyväksyminen, ettei Jumala ole vastuussa pahasta, ei silti vastaa kysymyksiin: Miksi hän sallii sitä? Miksei hän lopettanut kärsimyksiä alkuunsa?

Miten Jumala voi sallia sitä?

⁷ Miksi pahuus jatkuu, vaikka on olemassa voima, joka pystyy lopettamaan sen? Raamatun vastaus tähän kysymykseen löytyy ensisijaisesti ensimmäistä miestä ja naista, Aadamia ja Eevaa, koskevasta kertomuksesta. 1. Mooseksen kirjan luvuissa 2 ja 3 kerrotaan, että he päättivät olla tottelematta Jumalaa ja syödä ”hyvän- ja pahantiedon puusta”. Heidän tottelemattomuutensa herätti tärkeitä kysymyksiä. Se joka yllytti heidät kapinaan (ks. tekstiruutua s. 13), sanoi: ”Ette suinkaan kuole”, ja näin tuon väitteen esittäjä asetti Jumalan totuudellisuuden kyseenalaiseksi, koska Jumala oli sanonut suoraan, että tottelemattomuus rangaistaisiin kuolemalla. (1. Mooseksen kirja 2:17; 3:4.) Kiusaaja jatkoi: ”Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.” (1. Mooseksen kirja 3:5.) Hän vihjasi selvästi Jumalan pidättävän heiltä jotakin epäoikeudenmukaisesti. Jumalan lakien ja hänen hallitsemistapansa oikeellisuuden ylle heitettiin epäilyksen varjo. Tämä merkitsi hyökkäystä Jumalan suvereenisuutta vastaan, juuri sitä vastaan, että hänellä on oikeus olla ihmiskunnan ainoa ja ehdoton Hallitsija.

⁸ Heräsi perusluonteisia kiistakysymyksiä: Tarvitseeko ihminen todella Jumalan opastusta hallitakseen itseään ja koko maata menestyksellisesti? Jos hän ei tarvitse, niin Jumala oli kenties epäoikeudenmukainen vaatiessaan häneltä tottelevaisuutta. Jos ihminen pystyy hallitsemaan itseään, niin miksi juuri Jumala saisi päättää, mikä on oikein ja väärin ihmisen kannalta? Lainrikkojien teloittaminen ei olisi ollut vastaus näihin kysymyksiin. Ihmisen kykenemättömyys hallita itseään tehokkaasti tulisi todistetuksi vain antamalla ajan kulua.

Kellä on oikeus päättää?

⁹ Ehkä tärkein kysymys, johon jokaisen meistä on vastattava henkilökohtaisesti, kuuluu: eikö Jumalalla ole oikeutta päättää, mitkä seikat ovat ensisijaisen tärkeitä ja milloin ne tulisi käsitellä? Monien on vaikea hyväksyä jonkin kiista- tai moraalikysymyksen voivan olla niin tärkeä, että ihmisten annetaan sen vuoksi kärsiä. Mutta onko mahdotonta hyväksyä sitä, että Jumala voi kaukonäköisyytensä vuoksi toimia kaikkien luomustensa parhaaksi?

¹⁰ Profeetta Jesaja kirjoitti: ”Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.” (Jesaja 55:8.) Jumala ei ole missään nimessä välinpitämätön inhimillisestä kärsimyksestä, vaan hän voi kaikkiviisaana ja ikuisena persoonana ratkaista parhaiten, mitkä tekijät vaikuttavat asiaan liittyviin kiistakysymyksiin sekä myös miten ja milloin ne pitäisi ratkaista, jotta kaikki asianosaiset hyötyisivät mahdollisimman paljon.

¹¹ Antamalla riittävästi aikaa herätettyjen kiistakysymysten selvittämiseen Jumala muodostaa pysyvän ennakkotapauksen. Jos hänen suvereenisuutensa kiistetään uudelleen jolloinkin tulevaisuudessa, ei kapinalliselle enää tarvitse antaa aikaa väitteensä todistamiseen. (Naahum 1:9.) Kaikki tarpeellinen on jo todistettu. Sillä välin meillä on etu asennoitua tässä asiassa Jumalan puolelle monien entisajan uskollisten ihmisten tavoin. Esimerkiksi Job oli päättänyt lujasti pysyä uskollisena Jumalalle, vaikka hänellä ei ollut aavistustakaan kärsimystensä syystä (Job 2:9, 10). Eikö Jumala, ihmisen Luoja, ansaitsekin tuollaisen uskollisuuden?

Miten Jumala ratkaisee asian?

¹² Aika, jonka Jumala on antanut näiden kiistakysymysten ratkaisemiseen, on päättymäisillään. Pahuus ja kaikki ne, jotka aiheuttavat sitä, poistetaan pian (Sananlaskut 2:21, 22; Daniel 2:44). Jumala itse takaa ikuisen rauhan ja onnellisuuden paratiisimaassa asuvalle ihmiskunnalle (Jesaja 14:7). Vanhurskauden Jumalana Jehova ei unohda niitä, jotka ovat kärsineet ja kuolleet epäoikeudenmukaisesti. He saavat ylösnousemuksen – heidät palautetaan elämään tänne maan päälle (Job 14:14, 15; Jesaja 25:6–8). Jumalan oman lupauksen mukaan ”entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu”. Ikuinen elämä antaa ihmisille erinomaisen mahdollisuuden tarkastella oikeassa valossa sitä, miksi Jumala salli pahuutta. Kukaan noista siunauksista osalliseksi pääsevä ihminen ei nurise sen vuoksi, mitä hän itse tai muut joutuivat kärsimään. Se että he saavat ”riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon”, korvaa kärsimykset runsain määrin. (Jesaja 65:17, 18.)

¹³ Jumala on Raamatussa kertonut meille selvästi kärsimysten syyn. Kaikkia näin syvälliseen aiheeseen liittyviä kysymyksiä ei kuitenkaan voida käsitellä yhdessä lyhyessä kirjoituksessa.f Täydellisen vastauksen voi saada ainoastaan tutkimalla Raamattua perusteellisesti ja laaja-alaisesti. Otatko haasteen vastaan ja oletko valmis käyttämään tarpeeksi aikaa sellaiseen tutkimiseen? Punnittavat kysymykset ovat sen arvoisia.

[Alaviitteet]

 1–3. Miten jotkut ovat yrittäneet ratkaista kysymyksen siitä, miksi on kärsimyksiä?

 4, 5. Mitkä uskomukset herjaavat Jumalaa?

 6. Mitä se merkitsee, että ihmisillä on tahdonvapaus?

 7, 8. Mitkä kiistakysymykset herätettiin ihmiskunnan historian alkuvaiheessa?

 9–11. Miksi Jumala on sallinut kärsimysten jatkua niin kauan?

12, 13. Miten Jumala ennallistaa pian oikeuden maan päälle?

[Kuva s. 15]

Miksi Jumala vaati uhreja lakiliiton alaisuudessa?