Kuolemaa tuottava nälänhätä runsauden aikana
”Minun palvelijani syövät, mutta te näette nälkää.” – JESAJA 65:13.
1, 2. a) Minkä ongelman suhteen kansat turhaan kamppailevat? b) Minkä realistisen toivon Raamattu esittää?
NÄLÄNHÄDÄN haamu leijailee koko maailman yllä! Erään lehden pääkirjoitus kommentoi vallitsevaa kriisiä seuraavasti: ”Tämän maailman, jonka asukkaista lähes miljardi ihmistä elää nälkäkuoleman partaalla, täytyy löytää keinoja köyhimpien kansojen auttamiseksi pääsemään lähemmäksi sitä yltäkylläisyyttä, josta rikkaimmat kansat nauttivat.” (The Boston Globe) Mutta eivät edes ns. teknisesti edistyneet kansat voi väittää täysin säästyneensä elintarvikkeiden puutteelta. Nekään eivät ole onnistuneet luomaan ohjelmaa, joka varmistaisi kaikkien niiden kansalaisten ravinnonsaannin. Lähimmäistensä hyvinvoinnista kiinnostuneet ihmiset ovat huolissaan ja kamppailevat tämän pahenevan ongelman kanssa. Onko siihen olemassa ratkaisua?
2 Edellä lainattu pääkirjoitus myönsi: ”Masentavinta aliravitsemuksessa – – on se, että maailma varmasti pystyy ruokkimaan jokaisen.” Siitä huolimatta nälänhädän ja aliravitsemuksen vitsaus raivoaa edelleen. Miksi on näin? Rakkaudellinen Luojamme on suonut runsaat antimensa kaikkien maapallolla elävien miljardien ihmisten käytettäväksi. Valmistaessaan maan ihmisen kodiksi hän teki siitä sellaisen, että se pystyy tuottamaan kaikille runsaasti elintarvikkeita, jokaiselle yli tarpeen. (Psalmi 72:16–19; 104:15, 16, 24) Näinä myrskyisinä aikoinakin olemme vakuuttuneita siitä, että Suurenmoinen Huolenpitäjämme suo riittävästi ravintoa niille, jotka odottavat sitä oikeasta Lähteestä. Sen välityksellä, jonka hän antoi suureksi Ravinnonjakajaksi, hän sanoo meille: ”Etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu [elämän aineelliset välttämättömyydet] lisätään teille.” – Matteus 6:33; 1. Johannes 4:14.
Kuolemaa tuottava nälänhätä
3. Mikä on merkittävin nälänhätä, ja miten se ennustettiin?
3 Merkittävin nykyään maan päällä vallitseva nälänhätä on valitettava hengellinen nälänhätä. Se liittyy suoranaisesti rauhan puutteeseen. Ihmiskunta hoipertelee ympäriinsä etsien kuumeisesti poispääsytietä. Kaikkivaltias Jumala pani profeettansa kirjoittamaan tästä tilanteesta useita vuosisatoja sitten seuraavin sanoin: ”Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra, jolloin minä lähetän nälän maahan: en leivän nälkää enkä veden janoa, vaan Herran sanojen kuulemisen nälän. Silloin he hoippuvat merestä mereen, pohjoisesta itään; he samoavat etsien Herran sanaa, mutta eivät löydä.” – Aamos 8:11, 12.
4, 5. a) Miksi jotkut eivät löydä Jumalaa, vaikka he etsivät häntä? b) Miten Jeesus oli aikansa uskonnollisten johtajien vastakohta? (Matteus 15:1–14)
4 Onko tästä umpikujasta sitten mitään poispääsytietä? Apostoli Paavalin mukaan on, sillä hän kannustaa meitä seuraavin sanoin: ”Jumala, joka teki maailman – – sääti määräajat ja ihmisten asumisen määrärajat, jotta he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilla häntä ja todellakin löytää hänet, vaikkakaan hän ei ole kaukana meistä kenestäkään.” – Apostolien teot 17:24–27.
5 Jos Jumala ”ei ole kaukana meistä kenestäkään”, niin miksi monet hapuilevat hänen puoleensa löytämättä kuitenkaan häntä? Se johtuu siitä, että he etsivät häntä vääristä paikoista. Kuinka moni niistä, jotka kutsuvat itseään kristityiksi, etsii henkilökohtaisesti neuvoa kristillisyyden perusoppikirjasta, Pyhästä Raamatusta? Kuinka moni niin sanotuista ”paimenista” käyttää Jumalan sanaa ”lampaitten” opettamiseen? (Vrt. Hesekiel 34:10.) Jeesus sanoi aikansa ylpeille uskonnollisille johtajille, että he eivät tunteneet ’Raamatun kirjoituksia eivätkä Jumalan voimaa’. (Matteus 22:29; Johannes 5:44) Toisaalta Jeesus sekä tunsi Raamatun että opetti sitä ihmisille, joita kohtaan hän tunsi sääliä, ”koska he olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta”. – Matteus 9:36.
Missä mielessä runsauden aikaa?
6. Miten Jehova antaa palvelijoilleen vakuutuksen hengellisestä runsaudesta?
6 Jehova vahvistaa ja kannustaa niitä, jotka pyrkivät vilpittömästi tuntemaan hänet. Ojentaessaan vääriä uskonnollisia paimenia hän sanoo profeettansa Jesajan välityksellä: ”Katso, minun palvelijani syövät, mutta te näette nälkää; katso, minun palvelijani juovat, mutta te kärsitte janoa; katso, minun palvelijani iloitsevat, mutta te joudutte häpeään.” (Jesaja 65:13, 14) Mutta miten Jumala huolehtii yltäkylläisesti omista palvelijoistaan? Mitä meidän täytyy tehdä, jotta voisimme iloita hänen huolenpidostaan, jonka avulla voi säilyttää elämänsä nykyajan hengellisestä nälänhädästä huolimatta?
7. Mikä muinainen näytelmä esitettiin rakkaudellisesti meidän kannustukseksemme?
7 Koska elossa säilyminen riippuu niin suuresti siitä, että tunnemme Jumalan vaatimukset ja toimimme uskossa niiden mukaan, meidän tulisi kääntyä iloiten Jumalan sanan puoleen saadaksemme tietoa hänen tahdostaan meidän suhteemme ja ymmärtääksemme, millä tavoin hän on tekemisissä kanssamme. (Johannes 17:3) Tämän vuoksi tarkastelemme nyt erästä raamatullista näytelmää, jolla on rinnakkaisuutensa nykyajan tapahtumissa. Tämän näytelmän päähenkilönä on patriarkka Joosef. Samoin kuin Jehova huolehti Joosefin välityksellä viisaasti kansastaan, Hän johdattaa myös nykyään rakkaudellisesti niitä, jotka etsivät Häntä. – Vrt. Roomalaisille 15:4; 1. Korinttolaisille 10:11, UM (engl.), viitelaitoksen alaviite (*); Galatalaisille 4:24.
Joosef, elämän säilyttäjä
8, 9. a) Mitä rinnakkaisuuksia havaitsemme myöhemmiltä ajoilta Joosefille, sekä Jaakobille ja faraolle? b) Miten me itse voimme olla mukana täyttymyksessä?
8 Jaakobin pojalla Joosefilla oli huomattava tehtävä elämän säilyttäjänä. Kuvaako tämä jotakin, mikä täyttyy myöhempinä aikoina? Harkitsehan, miten Joosef kesti epäoikeudenmukaista kohtelua veljiltään, miten hän selviytyi koettelemuksista vieraassa maassa, miten järkkymätön usko hänellä oli, miten hän säilytti nuhteettomuutensa ja miten hänet korotettiin toimimaan viisaan hallintomiehen asemassa tuhoisan nälänhädän aikana. (1. Mooseksen kirja 39:1–3, 7–9; 41:38–41) Emmekö näekin rinnakkaisuuden Jeesuksen elämässä?
9 Jeesus joutui kokemaan vastoinkäymisiä, ennen kuin hänestä tuli Elämän Leipä maailmassa, joka näkee ”Herran sanojen kuulemisen nälkää”. (Aamos 8:11; Heprealaisille 5:8, 9; Johannes 6:35) Suhteessaan Joosefiin sekä Jaakob että farao tuovat mieleemme Jehovan ja sen, mitä hän toteuttaa Poikansa välityksellä. (Johannes 3:17, 34; 20:17; Roomalaisille 8:15, 16; Luukas 4:18) Toisiakin osallistui tähän tosi elämässä tapahtuneeseen näytelmään, ja tarkastelemme kiinnostuneina heidän osiaan. Epäilemättä näytelmä muistuttaa meitä siitä, miten riippuvaisia me itse olemme Suuremmasta Joosefista, Kristuksesta Jeesuksesta. Kuinka kiitollisia olemmekaan siitä, että hän säilyttää meidät elossa kuolemaa tuottavasta nälänhädästä näinä pahenevina ”viimeisinä päivinä”! – 2. Timoteukselle 3:1, 13.
Näytelmä alkaa
10. a) Miten Joosef valmistautui siihen vastuulliseen tehtävään, johon hänen oli määrä astua? b) Mitä ominaisuuksia hän ilmaisi varhain elämässään?
10 Joosefin päivinä kukaan ihminen ei olisi voinut etukäteen tietää, mitä Jehova oli suunnitellut kansalleen. Mutta silloin kun Joosef kutsuttiin tärkeään tehtäväänsä, Jehova oli jo valmentanut häntä niin että hän ilmaisi mahdollisimman täydellisesti tuossa tehtävässä tarpeellisia ominaisuuksia. Kertomus sanoo hänen aikaisemmasta elämästään: ”Kun Joosef oli seitsemäntoista vuoden vanha, oli hän veljiensä kanssa lampaita paimentamassa; hän oli nuorukaisena isänsä vaimojen Bilhan ja Silpan poikien seurassa. Ja hän kertoi isälleen, mitä pahaa kuuli heistä puhuttavan.” (1. Mooseksen kirja 37:2) Hän osoitti uskollisuutta isänsä eduille samoin kuin Jeesus oli horjumattoman uskollinen huolehtiessaan Isänsä laumasta ”uskottoman ja kieroutuneen sukupolven” keskellä. – Matteus 17:17, 22, 23.
11. a) Miksi Joosefin velipuolet alkoivat vihata häntä? b) Missä suhteessa Jeesus kohtasi samanlaisen tilanteen?
11 Joosefin isä Israel rakasti häntä enemmän kuin kaikkia hänen veljiään ja osoitti suosiotaan häntä kohtaan teettämällä hänelle pitkän raidallisen paidankaltaisen vaatteen. Tämän vuoksi Joosefin velipuolet ”vihasivat – – häntä eivätkä voineet puhutella häntä ystävällisesti”. He saivat lisäsyyn hänen vihaamiseensa, kun hän näki kaksi unta, joiden he tulkitsivat merkitsevän sitä, että hän hallitsisi heitä. Samalla tavoin alkoivat johtomiehet juutalaisten keskuudessa vihata Jeesusta, koska hän oli uskollinen, opetti niin vakuuttavasti ja koska Jehova aivan ilmeisesti siunasi häntä. – 1. Mooseksen kirja 37:3–11; Johannes 7:46; 8:40.
12. a) Miksi Jaakob oli huolissaan siitä, miten hänen poikansa voivat? b) Minkä rinnakkaisuuden havaitsemme Joosefin ja Jeesuksen menettelyjen välillä?
12 Erään kerran Joosefin veljet paimensivat lampaita lähellä Sikemiä. Joosefin isä oli aiheellisesti huolissaan, koska juuri siellä Sikem oli häpäissyt Diinan, minkä vuoksi Simeon ja Leevi olivat veljiensä kanssa surmanneet tuon kaupungin miehet. Jaakob pyysi Joosefia menemään heidän luokseen ottamaan selvää, miten he voivat, ja kertomaan sitten hänelle. Veljiensä häntä kohtaan tuntemasta vihamielisyydestä huolimatta Joosef lähti heti etsimään heitä. Samoin Jeesus otti mielellään hoitaakseen sen tehtävän, jonka Jehova antoi hänelle täällä maan päällä, vaikka se merkitsi suuria kärsimyksiä, kun häntä täydellistettäisiin pelastuksen Pääedustajaksi. Miten hyvä kestävyyden esimerkki Jeesuksesta tulikaan meille kaikille! – 1. Mooseksen kirja 34:25–27; 37:12–17; Heprealaisille 2:10; 12:1, 2.
13. a) Miten Joosefin velipuolet purkivat vihaansa? b) Mihin Jaakobin murhetta voidaan verrata?
13 Joosefin kymmenen velipuolta näkivät jo kaukaa hänen tulevan. Heti heidän suuttumuksensa kuohahti häntä vastaan, ja he alkoivat miettiä, miten pääsisivät hänestä eroon. Ensin he suunnittelivat tappaa hänet. Mutta koska Ruuben esikoisena pelkäsi vastuutaan, hän taivutti heidät heittämään Joosefin erääseen kuivaan vesikuoppaan aikoen palata myöhemmin vapauttamaan hänet. Sillä välin Juuda kuitenkin suostutteli veljensä myymään hänet orjaksi ismaelilaisille, joiden karavaani oli menossa ohi. Sitten veljet ottivat Joosefin pitkän vaatteen, kastoivat sen vuohipukin vereen ja lähettivät sen isälleen. Tarkastaessaan sitä Jaakob huudahti: ”Tämä on minun poikani ihokas. Villipeto on hänet syönyt; totisesti, Joosef on raadeltu kuoliaaksi.” Jehovan on täytynyt tuntea samanlaista surua kärsimyksistä, joita Jeesus koki suorittaessaan tehtäväänsä maan päällä. – 1. Mooseksen kirja 37:18–35; 1. Johannes 4:9, 10.
Joosef Egyptissä
14. Miten tämä muinainen näytelmä voi hyödyttää meitä nykyään?
14 Meidän ei tule päätellä, että Joosefia koskevien dramaattisten tapahtumien täyttymys toteutuu täsmälleen samassa aikajärjestyksessä. Sen sijaan havaitsemme silloisissa tapahtumissa sarjan esikuvia, jotka ovat opetukseksi ja rohkaisuksi meille nykyään. Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi, jotta meillä kestävyytemme ja Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla olisi toivo. Suokoon nyt Jumala, joka varaa kestävyyttä ja lohdutusta, että teillä olisi keskuudessanne sama mielen asenne, joka oli Kristuksella Jeesuksella, jotta te yksimielisesti yhdestä suusta kirkastaisitte Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää.” – Roomalaisille 15:4–6.
15. Miksi Joosef ja Potifarin talo menestyivät?
15 Joosef vietiin Egyptiin, ja hänet myytiin siellä Potifar-nimiselle egyptiläiselle, joka oli faraon henkivartijain päämies. Jehova oli Joosefin kanssa, ja vaikka Joosef olikin kaukana isänsä talosta, hän eli jatkuvasti niiden erinomaisten periaatteiden mukaisesti, jotka hänen isänsä oli juurruttanut häneen. Joosef ei luopunut Jehovan palvonnasta. Hänen isäntänsä Potifar alkoi arvostaa Joosefin huomattavia ominaisuuksia ja asetti hänet koko huonekuntansa valvojaksi. Jehova siunasi Potifarin taloa Joosefin tähden. – 1. Mooseksen kirja 37:36; 39:1–6.
16, 17. a) Miten Joosef kohtasi uuden nuhteettomuuden koetuksen? b) Miten Joosefin vankilassa saama kokemus osoittaa, että joku ohjaili tapahtumia?
16 Niihin aikoihin Potifarin vaimo yritti vietellä Joosefin. Joosef torjui kuitenkin hänet jatkuvasti luotaan. Eräänä päivänä nainen tarttui Joosefin vaippaan, mutta Joosef jätti vaippansa hänen käsiinsä ja pakeni. Nainen syytti Potifarin edessä Joosefia moraalittomista lähentelyistä, ja Potifar heitätti Joosefin vankilaan. Hänet pantiin joksikin aikaa rautakahleisiin. Mutta ankeissa vankilakokemuksissaankin Joosef osoitti jatkuvasti olevansa nuhteeton. Siksi vankilan päällikkö asetti hänet valvomaan kaikkia vankeja. – 1. Mooseksen kirja 39:7–23; Psalmi 105:17, 18.
17 Jonkin ajan kuluttua faraon ylimmäinen juomanlaskija ja ylimmäinen leipoja joutuivat hänen epäsuosioonsa ja heidät pantiin vankilaan. Joosef määrättiin palvelemaan heitä. Jälleen Jehova ohjaili tapahtumia. Nuo kaksi hovin virkamiestä näkivät unia, jotka saattoivat heidät ymmälleen. Korostettuaan sitä, että ”unien selitykset ovat Jumalan”, Joosef kertoi heille, mitä heidän unensa merkitsivät. Ja aivan niin kuin Joosef oli ilmaissut, kolme päivää myöhemmin (faraon syntymäpäivänä) juomanlaskija palautettiin asemaansa, mutta ylimmäinen leipoja hirtettiin. – 1. Mooseksen kirja 40:1–22.
18. a) Miten Joosef muistettiin? b) Mikä oli faraon unien sisältö?
18 Vaikka Joosef oli pyytänyt hartaasti juomanlaskijaa puhumaan faraolle hänen puolestaan, kului kaksi vuotta, ennen kuin tuo mies muisti Joosefin. Silloinkin se johtui vain siitä, että farao oli eräänä yönä kahdesti nähnyt hämmentäviä unia. Kun yksikään kuninkaan taikuutta harjoittavista papeista ei osannut selittää niiden merkitystä, juomanlaskija kertoi faraolle, että Joosef osasi selittää unia. Silloin farao kutsutti luokseen Joosefin, joka kiinnitti nöyrästi huomion tosi selitysten Lähteeseen sanoen: ”Jumala antaa faraolle suotuisan vastauksen.” Sitten Egyptin hallitsija kertoi nuo unet Joosefille seuraavin sanoin:
”Olin seisovinani Niilivirran rannalla. Ja katso, virrasta nousi seitsemän lihavaa ja kaunista lehmää, jotka kävivät laitumella kaislikossa. Ja katso, niiden jälkeen nousi virrasta toiset seitsemän lehmää, kurjia, kovin rumia ja laihoja; en ole koko Egyptin maassa nähnyt niin rumia kuin ne. Ja nämä laihat ja rumat lehmät söivät ne ensimmäiset, ne lihavat lehmät. Mutta vaikka ne olivat nielleet nämä, ei voinut huomata, että ne olivat nielleet ne, vaan ne olivat yhtä rumannäköiset kuin ennenkin. – –
”Mutta taas minä näin unta: seitsemän täyteläistä ja kaunista tähkäpäätä kasvoi samassa oljessa. Ja katso, niiden jälkeen kasvoi vielä seitsemän tähkäpäätä, kuivunutta, ohutta ja itätuulen polttamaa. Ja nämä ohuet tähkäpäät nielivät ne seitsemän kaunista tähkäpäätä. Minä kerroin tämän tietäjille, mutta ei kukaan kyennyt sanomaan minulle, mitä se merkitsee.” – 1. Mooseksen kirja 40:23–41:24.
19. a) Miten Joosef osoitti nöyryyttä? b) Mikä sanoma kerrottiin unien selityksen välityksellä?
19 Miten outoja unia! Kuinka kukaan voisi selittää niitä? Joosef selitti ne, mutta ei saadakseen kunniaa itselleen. Hän sanoi: ”Faraon unet merkitsevät kumpikin samaa – – Jumala on antanut faraon nähdä, mitä hän on tekevä.” Sitten Joosef paljasti noiden unien voimakkaan profeetallisen sanoman sanoessaan:
”Katso, tulee seitsemän vuotta, jolloin on suuri viljavuus koko Egyptin maassa. Mutta niitä seuraa seitsemän sellaista nälkävuotta, että Egyptin maan entinen viljavuus kokonaan unhottuu, ja nälänhätä tuottaa maalle häviön. – – Mutta että uni toistui faraolle, se tietää, että Jumala on asian varmasti päättänyt ja että Jumala antaa sen pian tapahtua.” – 1. Mooseksen kirja 41:25–32.
20, 21. a) Miten farao suhtautui varoitukseen? b) Miten Joosefia ja Jeesusta voitaisiin tässä vaiheessa verrata?
20 Mitä farao saattoi tehdä tämän uhkaavan nälänhädän suhteen? Joosef suositteli, että farao valmistautuisi asettamalla jonkun ymmärtäväisen ja taitavan miehen maan hallitusmieheksi varastoimaan sen ylimääräisen sadon, joka saataisiin hyvinä vuosina. Tähän mennessä farao oli pannut merkille Joosefin huomattavat ominaisuudet. Hän otti sinettisormuksen kädestään, pani sen Joosefin käteen ja asetti hänet siten koko Egyptin maan hallitusmieheksi. – 1. Mooseksen kirja 41:33–46.
21 Seisoessaan faraon edessä Joosef oli 30-vuotias, saman ikäinen kuin Jeesus Kristus oli, kun hänet kastettiin ja hän aloitti elämää antavan palveluksensa. Seuraava kirjoitus osoittaa, miten Jehova käytti Joosefia esikuvaamaan Jehovan ”Pääedustajaa ja Pelastajaa” hengellisen nälänhädän aikana, joka koskee erityisesti meidän aikaamme. – Apostolien teot 3:15; 5:31.
Miten vastaat?
◻ Millä kahdella tavalla nälkä uhkaa nykyään?
◻ Mitä erinomaisia ominaisuuksia Joosef kehitti ollessaan velipuoliensa kanssa?
◻ Mitä voimme oppia Joosefin Egyptissä saamista varhaisista kokemuksista?
◻ Mistä se, että Jehova tunsi huolta Joosefista ja nälän ahdistamista ihmisistä, saa meidät vakuuttuneiksi?
[Tekstiruutu s. 13]
Sunday Star -lehden (Toronto, 30.3.1986) kolumnisti kirjoitti niin sanotuista pääkirkoista: ”Ne epäonnistuvat surkeasti siinä, että ne eivät puutu nykyajan miesten, naisten ja nuorten voimakkaaseen hengelliseen nälkään”