”Jokapäiväinen leipämme”

”ANNA meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.” Epäilemättä tiedät noiden sanojen olevan osa tunnetuinta koskaan lausuttua rukousta – niin kutsuttua Isä meidän -rukousta. (Matteus 6:9, 11, KR-38.) Leipä oli Jeesuksen aikana pääasiallinen ruoka Israelissa ja saattoi hyvin kuvata aineellista ravintoa.

Suurimmassa osassa maailmaa leipä ei enää hallitse ruokalistaa kuten ennen. Nykyään meidän kirjaimellinen jokapäiväinen leipämme on usein pelkkä aterian lisäke. Leivällä on kuitenkin edelleen tärkeä osa miljoonien ihmisten elämässä ympäri maailmaa.

Meksikolaiset perheenemännät tekevät ohuita leipiä, joita sanotaan tortilloiksi. Etiopiassa naiset tekevät yksinkertaista leipää kaatamalla kuumalle paistinlevylle velliä renkaiksi. Länsimaissa tuotetaan valtavat määrät hämmästyttävän monenmuotoisia ja -kokoisia leipiä. Lisäksi noissa maissa monet perheenemännät edelleen ilahduttavat perhettään kotona leivotulla leivällä.

Ketäpä ei vetäisi puoleensa vasta uunista otetun lämpimän leivän tuoksu? Se voi houkutella ohikulkijan poikkeamaan leipäkauppaan. Se palauttaa monien mieleen lämpimiä muistoja kodista ja lapsuuden turvallisuudesta.

Sitä, kuka oikeastaan keksi leiväntekotaidon, ei tiedetä. Ensimmäisille syntiä tehneille ihmisille sanottiin 1. Mooseksen kirjan 3:19:ssä: ”Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen.” Sanaa ”leipä” käytettiin tässä todennäköisesti vain kuvaamaan ruokaa yleensä. 1. Mooseksen kirjan 14:18, 19:stä luemme kuitenkin, että kun pappi Melkisedek tuli siunaamaan patriarkka Aabrahamia, hän ”toi leipää ja viiniä”. Tässä tarkoitettiin epäilemättä sellaista leipää, jota aikoinaan tarjottiin ihmisille pääasiallisena ruokana. Joissakin osissa Lähi-itää leipä on edelleenkin ihmisten tärkeintä ravintoa.

Muinaisessa Egyptissä harjoitettiin leipurin ammattia samoin kuin myöhempinä aikoina esimerkiksi Kreikassa ja Roomassa. 1800-luvun loppuun mennessä teollinen vallankumous oli täydessä vauhdissa. Leivänteko siirtyi kodeista tehtaisiin, jotta voitaisiin aloittaa leivän massatuotanto. Monet uudet keksinnöt palvelivat näitä leiväntuotannon tarpeita: sekoituskoneet, ketjukuljettimet, automaattiset leivinuunit sekä leivän leikkaus- ja paketoimiskoneet. Leivänteko oli muuttunut kodin taidosta kaupalliseksi tieteeksi.

Suuri, ellei suurin osa teollisuusmaissa nykyään kulutettavasta leivästä tuotetaan kaupallisesti. Ja leivällä on edelleen tärkeä osa monien kulttuurien ruoanvalmistustavoissa. Miltä päivälliseksi tarjottava spagetti maistuisikaan ilman kovakuorista italialaista leipää? Tai kuvittele, mitä olisi saksalainen hapankaalista valmistettu ateria ilman tumman, kovan hapanlimpun makua. Kukapa voisi kylmänä talviaamuna kieltäytyä amerikkalaisista pannukakuista? Ne ovat vain leipiä, jotka on tehty maissi-, täysjyvävehnä- tai tattarijauhoista, ja paistettu nopeasti.

Länsimaissa suuren suosion saanut leipä on italialainen pitsa. Sen valmistustakin on hauska katsella. Jopa aikuiset seuraavat lapsenomaisesti ihmetellen, kun pitsantekijä pyörittää taitavasti taikinalevyä päänsä yläpuolella kuin sirkustaiteilija.

Jokaiselleko jotakin? Aivan varmasti! Kenties yksi parhaimmista tavoista nauttia leivästä on kuitenkin se, että yrittää tehdä sen itse. Saatat yllättyä siitä tyytyväisyydentunteesta, jonka tämä aikaansaannoksesi voi sinulle tuottaa. Se voi lisäksi antaa perheenemännälle mahdollisuuden käyttää luovia kykyjään, mihin pyykkitupa tai pesusoikko ei ehkä anna tilaisuutta.

Oheinen resepti auttaa sinua tekemään hiivalla nostatettua leipää, jota syödään yleisesti länsimaissa. Aineiden mittaaminen ja sekoittaminen voi olla mukavaa. Taikinan vaivaaminen voi lisäksi olla hyvä tapa purkaa kaikenlaisia turhaumia! Vielä yksi leivänteon kiehtova puoli on leivän kohoamisen seuraaminen. Kohoaminen johtuu käymisestä. Kun taikinaan lisätään hiiva, se saa aikaan hiilidioksidikuplia, ja taikinasta tulee huokoista. Sen jälkeen taikina painetaan alas ja muotoillaan leiviksi, joiden annetaan kohota uudelleen vuoissa ennen paistamista. Kun leivät pannaan uuniin, ihastuttava tuoksu leviää kotiisi! Kaikkein parasta on maku. Sinusta saattaa olla vaikeaa alkaa taas syödä kaupasta ostettua leipää. Ja kun kerran opit tekemään leipää, haluat ehkä kokeilla erilaisia jauhoja, esimerkiksi vehnä-, ohra-, ruis-, maissi-, riisi-, peruna- tai soijajauhoja.

Saattaa tosin olla helpompaa vain ostaa kaupoissa myytäviä erilaisia leipiä. Mutta nautitpa sitten leivän leipomisesta tai sen syömisestä, onpa se tärkeä osa ruokavaliostasi tai vain lisäke, älä pidä sitä itsestään selvänä. Itse Jumala antaa meille meidän ”jokapäiväisen leipämme”!

[Tekstiruutu/Kuva s. 27]

Leipäresepti

Liuota 50 gramman hiivapala (tai vastaava määrä kuivahiivaa) 1 litrassa lämmintä vettä

Sekoita joukkoon 600 grammaa vehnäjauhoja (täysjyvä- tai valkoisia vehnäjauhoja)

Anna kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa

Lisää 2 teelusikallista suolaa, 100 grammaa sokeria, noin 100 grammaa kasvirasvaa

Sekoita hyvin

Lisää vielä noin 500 grammaa jauhoja, jotta taikinasta tulisi kiinteää

Vaivaa taikinaa jauhotetulla leivinpöydällä 15 minuuttia

Anna kohota voidellussa astiassa kaksinkertaiseksi

Vaivaa kevyesti ja leivo neljäksi leiväksi

Anna kohota muutama minuutti voidelluissa vuoissa

Paista noin 160–170 asteen lämmössä 1 tunti