MIGDOL

(’torni’).

1. Egyptiläinen paikka, jota käytetään kiinnekohtana, kun kuvataan, missä sijaitsi Pi-Hahirot, israelilaisten viimeinen leiripaikka ennen Punaisenmeren ylitystä. Heidän piti leiriytyä ”Pi-Hahirotin eteen Migdolin ja meren väliin, mistä näkee Baal-Sefoniin”. (2Mo 14:2; 4Mo 33:5–8.) Tutkijat ovat yleensä sitä mieltä, että Migdol on todennäköisesti egyptiläinen tapa ääntää heprealainen sana mig·dalʹ, joka merkitsee ’tornia’, ja että se tarkoittaa epäilemättä jotain Egyptin rajalla ollutta sotilaallista tukikohtaa tai vartiotornia. Egyptin rajalla oli kuitenkin todistettavasti monia Migdoleita; nykyäänkin on kolme eri kylää, joiden nimi on Maštul, (koptin kielestä johdettu) egyptinkielinen nykymuoto Migdolista (ks. myös nro 2). Vaikka eräässä Amarnan kirjeessä mainitaankin muuan Ma-ag-da-liʹ, sen sijainnista ei anneta mitään viitteitä. Koska muidenkaan paikkojen, Pi-Hahirotin ja Baal-Sefonin, sijaintia ei tiedetä nykyään, myös Migdolin sijainti jää epävarmaksi. Joidenkuiden mielestä se on todennäköisesti ollut jokin paikka Jebel ʽAtaqan kukkulalla, josta näkyy Suezinlahden pohjoispää. Vaikka mitkään todisteet eivät yhdistä sellaista paikkaa Migdolin nimeen nykyään, se olisi selvästikin ollut strateginen paikka vartiotornia tai raja-asemaa varten.

2. Paikka, jonka profeetat Jeremia ja Hesekiel mainitsivat n. 900 vuotta Egyptistä lähdön jälkeen. Vaikka se voi olla edellä käsitelty paikka, useimmat kommentaattorit uskovat, että kyse on toisesta egyptiläisestä Migdol-nimisestä paikasta.

Profeetta Hesekiel ennusti, että Egyptiä kohtaisi hävitys, jonka ilmeisesti toteuttaisi Babylon ja joka ulottuisi ”Migdolista Seveneen ja Etiopian rajalle asti” (Hes 29:10; 30:6). Koska Sevene (Syene) on muinaisen Egyptin eteläisin kohta, vaikuttaa siltä, että tämä Migdol sijaitsi sen pohjoisimmissa osissa, mistä johtui tämä samantapainen ilmaus kuin Palestiinaa kuvaileva sanonta ”Danista Beersebaan asti” (Tu 20:1). Jerusalemin kukistuttua 607 eaa. juutalaispakolaiset sijoittuivat Migdoliin, Tahpanhesiin, Nofiin (Memfikseen) ja Patrosin maahan. Migdolin ja muiden paikkojen oli kuitenkin määrä nähdä Babylonin kuninkaan Nebukadnessarin ’miekan syövän niiden ympärillä’. (Jer 44:1; 46:13, 14.)

Tämä Migdol samastetaan tavallisesti linnoitukseen, jonka kuvataan egyptiläisissä hieroglyfiteksteissä vartioivan maahan koillisesta johtavia reittejä. Kolmannelta vuosisadalta peräisin olevassa Antoniuksen matkakuvauksessa (Itinerarium Provinciarum Antonini Augusti) mainitaan Magdolum-niminen paikka, joka sijaitsi lähellä Pelusiumia. Tämä puolestaan oli Välimeren rannalla kohdassa, jota voitaisiin sanoa niiden sisääntuloväyläksi, jotka saapuivat Egyptiin Filisteasta. Jotkut tutkijat arvelevat tämän Migdol-nimisen rajalinnoituksen olevan Tell el-Heir, joka sijaitsee n. 10 km Pelusiumista (Tell el-Farame) etelälounaaseen, mutta samastuksesta ei olla varmoja.