Mitä kallisarvoinen perintömme merkitsee sinulle?
”Tulkaa, te Isäni siunaamat, perikää se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.” (MATTEUS 25:34)
1. Millaisia asioita ihmiset ovat saaneet perinnöksi?
KAIKKI ihmiset ovat perineet jotain. Joidenkuiden perintöön voi sisältyä elämä aineellisten mukavuuksien keskellä. Toisille se on merkinnyt elämää köyhyydessä. Joskus aiemmat sukupolvet ovat kokemiensa tai kuulemiensa asioiden perusteella siirtäneet jälkeläisilleen perinnöksi kiihkeän vihan jotakin toista etnistä ryhmää kohtaan. Meillä kaikilla on kuitenkin jotain yhteistä. Olemme kaikki saaneet ensimmäiseltä ihmiseltä Aadamilta perinnöksi synnin. Tämä perintö johtaa lopulta kuolemaan. (Saarnaaja 9:2, 10; Roomalaisille 5:12.)
2, 3. Millaisen perinnön Jehova alun perin asetti Aadamin ja Eevan jälkeläisten ulottuville, mutta miksi he eivät saaneet sitä?
2 Rakkaudellisena taivaallisena Isänä Jehova alun perin tarjosi ihmiskunnalle aivan erilaisen perinnön: ikuisen elämän täydellisyydessä paratiisimaan päällä. Ensimmäisille vanhemmillemme Aadamille ja Eevalle annettiin täydellinen, synnitön alku. Jehova Jumala lahjoitti ihmiskunnalle planeetta Maan (Psalmit 115:16). Hän valmisti Eedenin puutarhan malliksi siitä, millainen koko maapallosta voisi tulla, ja asetti ensimmäisten vanhempiemme eteen suurenmoisen, kiehtovan tehtävän. Heidän piti tuottaa lapsia, huolehtia maasta ja kaikista sen eri kasvi- ja eläinlajeista ja laajentaa paratiisia, kunnes se käsittäisi koko maapallon. (1. Mooseksen kirja 1:28; 2:8, 9, 15.) Heidän jälkeläistensä oli määrä osallistua tähän työhön. Miten suurenmoinen perintö siirrettäväksi näille!
3 Aadamin ja Eevan sekä heidän jälkeläistensä olisi kuitenkin pitänyt säilyttää hyvä suhde Jumalaan, jotta he olisivat voineet nauttia kaikesta tästä. He olivat Jehovalle velkaa rakkauden ja tottelevaisuuden, mutta Aadam ja Eeva eivät arvostaneet sitä, mitä Jumala oli antanut heille, eivätkä totelleet hänen käskyään. He menettivät paratiisikotinsa ja ne loistoisat odotteet, jotka Jumala oli asettanut heidän eteensä. Siksi he eivät voineet siirtää niitä jälkeläisilleen. (1. Mooseksen kirja 2:16, 17; 3:1–24.)
4. Miten voimme saada perinnön, jonka Aadam menetti?
4 Jehova huolehti armollisesti siitä, että Aadamin ja Eevan jälkeläisillä voisi olla mahdollisuus saada takaisin Aadamin menettämä perintö. Miten? Jumalan määräaikana hänen oma Poikansa, Jeesus Kristus, antoi täydellisen ihmiselämänsä Aadamin jälkeläisten puolesta. Näin Kristus osti heidät kaikki. He eivät kuitenkaan saa perintöä automaattisesti. Heidän täytyy päästä hyväksyttyyn asemaan Jumalan edessä, ja he voivat saada sen uskomalla Jeesuksen uhrin synnitsovittavaan arvoon ja osoittamalla tuon uskon tottelevaisuudella. (Johannes 3:16, 36; 1. Timoteukselle 2:5, 6; Heprealaisille 2:9; 5:9.) Osoitatko sinä elämäntavallasi arvostusta tuota järjestelyä kohtaan?
Abrahamin välityksellä siirretty perintö
5. Miten Abraham osoitti arvostavansa suhdetta, joka hänellä oli Jehovaan?
5 Toteuttaessaan tarkoitustaan maan suhteen Jehova kohteli Abrahamia aivan erityisellä tavalla. Hän käski tuota uskollista miestä lähtemään kotiseudultaan ja muuttamaan maahan, jonka Jumala itse osoittaisi hänelle. Abraham totteli halukkaasti. Hänen saavuttuaan tuohon maahan Jehova sanoi, että hänen jälkeläisensä, ei hän itse, saisivat sen perinnöksi. (1. Mooseksen kirja 12:1, 2, 7.) Miten Abraham suhtautui asiaan? Hän oli halukas palvelemaan Jehovaa missä tahansa ja noudattamaan kaikkia Jumalan ohjeita, jotta hänen jälkeläisensä voisivat saada perintönsä. Abraham palveli Jehovaa maassa, joka ei ollut hänen omansa, sadan vuoden ajan, kunnes hän kuoli. (1. Mooseksen kirja 12:4; 25:8–10.) Olisitko sinä toiminut niin? Jehova sanoi, että Abraham oli hänen ’ystävänsä’ (Jesaja 41:8).
6. a) Mitä Abraham osoitti sillä, että hän oli halukas uhraamaan poikansa? b) Minkä kallisarvoisen perinnön Abraham saattoi siirtää jälkeläisilleen?
6 Abraham oli odottanut monta vuotta poikaa, Iisakia, ja hän rakasti tätä hellästi. Kun tuo poika oli ilmeisesti varttunut nuoreksi mieheksi, Jehova käski Abrahamia ottamaan hänet ja uhraamaan hänet teurasuhriksi. Abraham ei tiennyt, että hän oli antamaisillaan näytteen siitä, mitä Jumala itse tekisi luovuttaessaan Poikansa lunnaiksi. Silti hän totteli ja oli uhraamaisillaan Iisakin teurasuhriksi, kun Jehovan enkeli pysäytti hänet. (1. Mooseksen kirja 22:9–14.) Jehova oli jo sanonut, että hänen Abrahamille antamansa lupaukset täyttyisivät Iisakin välityksellä. Siksi Abraham selvästikin uskoi, että Jumala voisi tarvittaessa palauttaa Iisakin takaisin eloon, vaikka sellaista ei ollut tapahtunut koskaan aiemmin. (1. Mooseksen kirja 17:15–18; Heprealaisille 11:17–19.) Koska Abraham ei kieltäytynyt antamasta edes poikaansa, Jehova julisti: ”Sinun siemenesi välityksellä kaikki maan kansakunnat siunaavat itsensä.” (1. Mooseksen kirja 22:15–18.) Tämä osoitti, että 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä mainittu Siemen, messiaaninen Vapauttaja, tulisi Abrahamin sukuhaaran kautta. Miten kallisarvoinen perintö siirrettäväksi edelleen!
7. Miten Abraham, Iisak ja Jaakob osoittivat arvostusta perintöään kohtaan?
7 Abraham ei tiennyt sen merkitystä, mitä Jehovalla oli silloin tekeillä; sitä eivät tienneet liioin hänen poikansa Iisak ja hänen pojanpoikansa Jaakob, joista tuli ”sen saman lupauksen perillisiä”. He kaikki luottivat kuitenkin Jehovaan. He eivät luoneet siteitä mihinkään maan kaupunkivaltioista, koska he odottivat jotain parempaa: ”kaupunkia, jolla on todelliset perustukset, jonka rakentaja ja tekijä on Jumala”. (Heprealaisille 11:8–10, 13–16.) Kaikki Abrahamin jälkeläiset eivät kuitenkaan ymmärtäneet sen perinnön kallisarvoisuutta, joka oli mahdollista saada Abrahamin välityksellä.
Joitakuita jotka halveksivat perintöä
8. Miten Esau osoitti, että hän ei arvostanut perintöään?
8 Esau, Iisakin vanhin poika, ei pitänyt arvossa esikoisoikeuttaan. Hän ei arvostanut pyhiä asioita. Siksi Esau eräänä päivänä myi nälissään esikoisoikeutensa veljelleen Jaakobille. Mistä hinnasta? Yhdestä ateriasta, johon sisältyi leipää ja linssimuhennosta! (1. Mooseksen kirja 25:29–34; Heprealaisille 12:14–17.) Kansakunta, jonka välityksellä Jumalan Abrahamille antamat lupaukset täyttyisivät, polveutui Jaakobista, jonka nimen Jumala muutti Israeliksi. Mitä tilaisuuksia tuo erityinen perintö avasi heille?
9. Millaisen vapautuksen Jaakobin eli Israelin jälkeläiset kokivat hengellisen perintönsä vuoksi?
9 Erään nälänhätäkauden aikana Jaakob muutti perheineen Egyptiin. Siellä heidän määränsä kasvoi hyvin suureksi, mutta he joutuivat myös orjiksi. Jehova ei kuitenkaan unohtanut Abrahamin kanssa tekemäänsä liittoa. Määräaikanaan Jumala vapautti Israelin pojat orjuudesta ja ilmoitti heille, että hän veisi heidät ”maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa”, siihen maahan, jonka hän oli luvannut Abrahamille. (2. Mooseksen kirja 3:7, 8; 1. Mooseksen kirja 15:18–21.)
10. Mitä poikkeuksellista tapahtui Siinainvuorella Israelin poikien perinnön yhteydessä?
10 Kun Israelin pojat olivat matkalla Luvattuun maahan, Jehova kokosi heidät Siinainvuoren luo. Siellä hän sanoi heille: ”Jos nyt tarkoin tottelette ääntäni ja pidätte liittoni, niin te totisesti tulette kaikista muista kansoista minun erikoisomaisuudekseni, sillä koko maa kuuluu minulle. Ja teistä tulee minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansakunta.” (2. Mooseksen kirja 19:5, 6.) Kun kansa oli vapaaehtoisesti ja yksimielisesti sitoutunut tekemään oman osansa, Jehova antoi heille Lakinsa. Tällaista hän ei ollut tehnyt millekään muulle kansalle. (Psalmit 147:19, 20.)
11. Mitä kallisarvoisia asioita sisältyi Israelin poikien hengelliseen perintöön?
11 Millainen hengellinen perintö tuohon uuteen kansakuntaan kuuluvilla olikaan! He palvoivat ainoaa tosi Jumalaa. Hän oli vapauttanut heidät Egyptistä, ja he näkivät omin silmin kunnioittavaa pelkoa herättäviä tapahtumia, kun heille Siinainvuorella annettiin Laki. Heidän perintönsä kasvoi edelleen, kun he saivat profeettojen välityksellä lisää ”Jumalan pyhiä julistuksia” (Roomalaisille 3:1, 2). Jehova nimitti heidät todistajikseen (Jesaja 43:10–12). Messiaanisen Siemenen oli määrä tulla heidän kansakunnastaan. Laki viittasi häneen, ja se auttaisi heitä tunnistamaan hänet ja ymmärtämään, että he tarvitsisivat häntä (Galatalaisille 3:19, 24). Lisäksi heille annettaisiin mahdollisuus palvella tuon messiaanisen Siemenen yhteydessä pappisvaltakuntana ja pyhänä kansakuntana (Roomalaisille 9:4, 5).
12. Mitä israelilaiset eivät kokeneet, vaikka he astuivat Luvattuun maahan? Miksi eivät?
12 Lupauksensa mukaisesti Jehova johdatti israelilaiset Luvattuun maahan. Mutta kuten apostoli Paavali myöhemmin selitti, heidän uskon puutteensa vuoksi tuo maa ei osoittautunut todelliseksi ”lepopaikaksi”. Kansana he eivät päässeet ”Jumalan lepoon”, koska he eivät tajunneet sen lepopäivän tarkoitusta, jota Jumala alkoi viettää Aadamin ja Eevan luomisen jälkeen, eivätkä toimineet sopusoinnussa sen kanssa. (Heprealaisille 4:3–10.)
13. Minkä Israel kansakuntana menetti, koska se ei arvostanut hengellistä perintöään?
13 Luonnollisesta Israelista olisi voinut tulla niiden täysi määrä, jotka toimisivat Messiaan kanssa hänen taivaallisessa Valtakunnassaan pappisvaltakuntana ja pyhänä kansakuntana. Mutta syntyperäiset israelilaiset eivät arvostaneet kallisarvoista perintöään. Vain jäännös heistä otti vastaan Messiaan tämän ilmaantuessa. Siksi vain harvoja heistä sisällytettiin ennustettuun pappisvaltakuntaan. Valtakunta otettiin pois luonnolliselta Israelilta ja annettiin ”kansakunnalle, joka tuottaa sen hedelmiä” (Matteus 21:43). Mikä tämä kansakunta on?
Perintö taivaassa
14, 15. a) Miten kansakunnat alkoivat siunata itseään Abrahamin ”siemenen” välityksellä Jeesuksen kuoleman jälkeen? b) Mitä ”Jumalan Israelin” jäsenet saavat perintönä?
14 Kansakunta, jolle Valtakunta annettiin, on ”Jumalan Israel”, hengellinen Israel, joka koostuu Jeesuksen Kristuksen 144000 hengestäsiinneestä seuraajasta (Galatalaisille 6:16; Ilmestys 5:9, 10; 14:1–3). Jotkut noista 144000:sta olivat syntyperäisiä juutalaisia, mutta useimmat olivat pakanakansoista. Näin alkoi täyttyä Jehovan Abrahamille antama lupaus, että tämän ”siemenen” välityksellä siunattaisiin kaikki kansakunnat. (Apostolien teot 3:25, 26; Galatalaisille 3:8, 9.) Tuossa ensimmäisessä täyttymyksessä kansakuntien ihmisiä voideltiin pyhällä hengellä ja Jehova Jumala otti heidät hengellisiksi pojikseen, Jeesuksen Kristuksen veljiksi. Näin heidätkin liitettiin tuon ”siemenen” toissijaiseen osaan. (Galatalaisille 3:28, 29.)
15 Ennen kuolemaansa Jeesus kertoi tuon uuden kansakunnan mahdollisille juutalaisjäsenille uudesta liitosta, joka saatettaisiin lainvoimaiseksi hänen omalla verellään. Sen perusteella, että tuohon liittoon otettavat uskoisivat tähän lainvoimaiseksi saattavaan uhriin, heidät tehtäisiin ”ainiaaksi täydellisiksi”. (Heprealaisille 10:14–18.) Heidät voitaisiin ’julistaa vanhurskaiksi’, ja heidän syntinsä voitaisiin antaa anteeksi (1. Korinttilaisille 6:11). Siinä merkityksessä he ovat siten samanlaisia kuin Aadam oli ennen kuin hän teki syntiä. Heidän ei kuitenkaan ole määrä elää paratiisissa maan päällä. Jeesus sanoi, että hän menisi valmistamaan heille sijaa taivaaseen (Johannes 14:2, 3). He luopuvat maallisista odotteistaan saadakseen ’perinnön, joka on varattuna heitä varten taivaissa’ (1. Pietarin kirje 1:4). Mitä he tekevät siellä? Jeesus selitti: ”Minä teen liiton teidän kanssanne – – valtakunnasta.” (Luukas 22:29.)
16. Mikä suurenmoinen palvelustehtävä on voideltujen kristittyjen edessä?
16 Taivaasta käsin ne, jotka tulevat hallitsemaan Kristuksen kanssa, auttavat muun muassa poistamaan maan päältä kaikki jäänteet Jehovan suvereeniutta vastaan tehdystä kapinasta (Ilmestys 2:26, 27). Abrahamin hengellisen siemenen toissijaisena osana he ovat mukana, kun täydellisyydessä saatavan elämän siunauksia vuodatetaan kaikkien kansakuntien ihmisille (Roomalaisille 8:17–21). Miten kallisarvoinen perintö heillä onkaan! (Efesolaisille 1:16–18.)
17. Mistä perintönsä piirteistä voidellut kristityt iloitsevat ollessaan vielä maan päällä?
17 Jeesuksen voideltujen seuraajien perintö ei kuitenkaan rajoitu vain tulevaisuuteen. Jeesus auttoi heitä tuntemaan Jehovan, ainoan tosi Jumalan, tavalla, johon kukaan muu ei olisi pystynyt (Matteus 11:27; Johannes 17:3, 26). Hän opetti heille sanoin ja esimerkillään, mitä merkitsee ’luottaa Jehovaan’ ja mitä sisältyy tottelevaisuuteen Jehovaa kohtaan (Heprealaisille 2:13; 5:7–9). Jeesus uskoi heille Jumalan tarkoitusta koskevan totuuden tuntemuksen ja vakuutti heille, että pyhän hengen johdolla he ymmärtäisivät sen entistä täydemmin (Johannes 14:24–26). Hän painoi heidän mieleensä ja sydämeensä Jumalan valtakunnan tärkeyden (Matteus 6:10, 33). Jeesus uskoi heille myös tehtävän todistaa ja tehdä opetuslapsia Jerusalemissa, Juudeassa, Samariassa ja maan ääriin asti (Matteus 24:14; 28:19, 20; Apostolien teot 1:8).
Kallisarvoinen perintö suurelle joukolle
18. Millä tavoin nykyään täyttyy se Jehovan lupaus, että kaikki kansakunnat siunaavat itsensä Abrahamin ”siemenen” välityksellä?
18 Todennäköisesti hengellisen Israelin, Valtakunnan perillisten ”pienen lauman”, täysi määrä on jo valittu (Luukas 12:32). Jehova on nyt jo kymmenien vuosien ajan kiinnittänyt huomiota siihen, että kaikista kansakunnista kootaan suuri joukko muita ihmisiä. Näin täyttyy huomattavalla tavalla se Jehovan Abrahamille antama lupaus, että tämän ”siemenen” välityksellä kaikki kansakunnat siunaisivat itsensä. Myös tämä siunattu ryhmä suorittaa iloiten pyhää palvelusta Jehovalle ja tunnustaa, että heidän pelastuksensa riippuu uskosta Jumalan Karitsaan, Jeesukseen Kristukseen. (Ilmestys 7:9, 10.) Oletko sinä ottanut vastaan Jehovan suosiollisen kutsun tulla osaksi tuota onnellista ryhmää?
19. Mitä perintöä odottavat ne kansakuntiin kuuluvat, joita siunataan nykyään?
19 Minkä kallisarvoisen perinnön Jehova tarjoaa niille, jotka eivät kuulu pieneen laumaan? Se ei ole perintö taivaassa. Se on juuri se perintö, jonka Aadam olisi voinut siirtää jälkeläisilleen – odote ikuisesta elämästä täydellisenä ihmisenä paratiisissa, joka ulottuu vähitellen käsittämään koko maapallon. Se tulee olemaan maailma, jossa ei ”kuolemaa enää ole, eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole” (Ilmestys 21:4). Silloin sinuun soveltuu se, mitä sanotaan Jumalan henkeytetyssä sanassa: ”Luota Jehovaan ja tee hyvää, asu maassa ja toimi uskollisesti. Iloitse myös suuresti Jehovasta, niin hän antaa sinulle, mitä sydämesi pyytää. Vain hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole – –. Mutta sävyisät saavat omistaa maan, ja he iloitsevat suuresti rauhan runsaudesta. Vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti.” (Psalmit 37:3, 4, 10, 11, 29.)
20. Miten ”muut lampaat” voivat nauttia sen hengellisen perinnön monista piirteistä, jonka voidellut kristityt saavat?
20 Jeesuksen ”muilla lampailla” on perintö taivaallisen Valtakunnan maallisella valta-alueella (Johannes 10:16a). Vaikka he eivät tulekaan olemaan taivaassa, heille välittyy suuri osa voideltujen hengellisestä perinnöstä. Ryhmänä voidellut muodostavat sen ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan”, jonka välityksellä muut lampaat ovat oppineet ymmärtämään Jumalan sanassa olevia kallisarvoisia lupauksia (Matteus 24:45–47; 25:34). Yhdessä voidellut ja muut lampaat tuntevat ainoan tosi Jumalan, Jehovan, ja palvovat häntä (Johannes 17:20, 21). Yhdessä he kiittävät Jumalaa Jeesuksen uhrin synnitsovittavasta arvosta. He palvelevat yhdessä yhtenä laumana yhden Paimenen, Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa (Johannes 10:16b). He kaikki ovat osa yhtä rakkaudellista, maailmanlaajuista veljesseuraa. He jakavat yhdessä edun olla Jehovan ja hänen Valtakuntansa todistajia. Jos sinä olet vihkiytynyt ja kastettu Jehovan palvelija, kaikki tämä kuuluu hengelliseen perintöösi.
21, 22. Miten me kaikki voimme osoittaa, että arvostamme hengellistä perintöämme?
21 Miten kallisarvoinen tämä hengellinen perintö on sinulle? Arvostatko sitä riittävästi asettaaksesi Jumalan tahdon tekemisen elämäsi tärkeimmäksi asiaksi? Osoitatko sen noudattamalla hänen Sanansa ja järjestönsä neuvoa käydä säännöllisesti kaikissa kristillisen seurakunnan kokouksissa? (Heprealaisille 10:24, 25.) Onko tuo perintö sinulle niin arvokas, että jatkat Jumalan palvelemista vaikeuksista huolimatta? Onko arvostuksesi kyllin voimakasta, niin että pystyt vastustamaan kaikkia kiusauksia lähteä tielle, joka voisi johtaa perinnön menettämiseen?
22 Arvostakaamme kaikki sitä hengellistä perintöä, jonka Jumala on antanut meille. Samalla kun pidämme katseemme vakaasti kohdistettuna edessämme olevaan paratiisiin, käyttäkäämme täysin määrin hyväksemme niitä hengellisiä etuja, joita Jehova suo meille nykyään. Keskittämällä elämämme sen suhteen ympärille, joka meillä on Jehovaan, todistamme vakuuttavasti, miten kallisarvoinen Jumalan antama perintömme meille todellakin on. Olkaamme niiden joukossa, jotka julistavat: ”Tahdon ylistää sinua, oi Jumalani, Kuningas, ja tahdon siunata nimeäsi ajan hämärään asti, niin, ikuisesti.” (Psalmit 145:1.)
Miten selittäisit?
• Minkä perinnön Aadam olisi siirtänyt meille, jos hän olisi ollut uskollinen Jumalalle?
• Miten Abrahamin jälkeläiset suhtautuivat perintöön, joka oli heidän saatavissaan?
• Mitä sisältyy Kristuksen voideltujen seuraajien perintöön?
• Mikä on suuren joukon perintö, ja miten he voivat osoittaa todella arvostavansa sitä?
[Kuvat s. 20]
Abrahamin jälkeläiset saivat lupauksen kallisarvoisesta perinnöstä
[Kuvat s. 23]
Arvostatko hengellistä perintöäsi?