Kun Mooses puhui Jumalalle ”kasvoista kasvoihin”, kuten 2. Mooseksen kirjan 33:11:ssä todetaan, hän ei ollut näköyhteydessä Jehovan kanssa. Tämä ilmaus viittaa siihen tapaan, jolla Mooses oli kanssakäymisissä Jumalan kanssa, eikä siihen, mitä hän näki. Puhuminen Jumalan kanssa ”kasvoista kasvoihin” osoittaa, että keskustelu oli molemminpuolista. Samalla tavoin puhelimessa voidaan käydä kaksisuuntaista keskustelua näkemättä toista henkilöä.

Toiset profeetat saivat usein näkyjä, mutta kun Mooses puhui Jumalan kanssa ja sai häneltä ohjeita, yhteydenpito ei tapahtunut tällä tavalla.

Myös Apostolien tekojen 7:38:ssa osoitetaan se, että Mooses puhui todellisuudessa Jumalaa edustaneen enkelin kanssa, kun siinä sanotaan: ”Tämä on se, joka oli seurakunnan keskuudessa erämaassa enkelin kanssa, joka puhui hänelle Siinainvuorella, ja esi-isiemme kanssa.” Tuo enkeli oli Jehova Jumalan, Luojan, henkilökohtainen puhemies, ja niinpä, kun hän puhui Moosekselle, oli kuin Jumala itse olisi puhunut.