HESBON

Paikka, joka samastetaan nykyiseen n. 20 km Rabbasta (Amman) lounaaseen sijaitsevaan Hisbanin rauniokaupunkiin. Se on Arnonin ja Jabbokin välissä, melkein yhtä kaukana kummastakin. (Jos 12:2.) Sieltä ei ole kuitenkaan vielä tähän mennessä löydetty kanaanilaisajalta peräisin olevia arkeologisia jäännöksiä. Vähän matkan päässä Hesbonista itään ovat suuren vesisäiliön rauniot, ja n. 180 m kaupungin alapuolella on lähde, joka on muodostanut lammikkojonon (vrt. Lal 7:4; ks. BAT-RABBIM).

Amorilaiskuningas Sihon valloitti Hesbonin moabilaisilta ja teki siitä kuninkaallisen asuinpaikkansa. Moabilaisten kärsimä tappio antoi jopa aiheen pilkalliseen sananparteen, joka oli joko amorilaista tai israelilaista perua. Jos tämä sanonta oli peräisin amorilaisilta, se piti pilkkanaan moabilaisia ja muistutti kuningas Sihonin voitosta. Mutta jos se oli israelilaisten keksimä, se osoitti, että niin kuin Sihon oli anastanut Hesbonin moabilaisilta, niin Israelkin ottaisi sen ja muita kaupunkeja amorilaisilta. Pilkallisuus piili silloin siinä, että Sihonin voiton ansiosta israelilaisille avautui mahdollisuus ottaa haltuunsa sellaisia maa-alueita, joihin heillä ei olisi muutoin ollut oikeutta. (4Mo 21:26–30; 5Mo 2:9.)

Kun kuningas Sihon ei sallinut israelilaisten kulkea maansa läpi rauhallisesti Mooseksen johdolla vaan valmistautui taistelemaan heitä vastaan, Jehova antoi kansalleen voiton Sihonista. Amorilaisten kaupungit, epäilemättä myös Hesbon, vihittiin tuhon omiksi. (5Mo 2:26–36; 3:6; 29:7; Tu 11:19–22.) Myöhemmin ruubenilaiset rakensivat Hesbonin uudelleen (4Mo 32:37), ja se sisällytettiin kaupunkeihin, jotka Mooses antoi heille (Jos 13:15–17). Ruubenin ja Gadin välisenä rajakaupunkina Hesbonista tuli myöhemmin osa Gadin aluetta, ja se mainitaan yhtenä niistä neljästä Gadin kaupungista, jotka määrättiin leeviläisille (Jos 21:38, 39; 1Ai 6:77, 80, 81).

Sittemmin Hesbon joutui ilmeisesti moabilaisten valvontaan, sillä sekä Jesaja että Jeremia mainitsevat sen Moabin vastaisissa tuomiojulistuksissaan (Jes 15:4; 16:7–9; Jer 48:2, 34, 45). Lisäksi Jeremia viittaa tähän kaupunkiin Ammonia vastaan kohdistuvassa julistuksessaan (Jer 49:1, 3). Jotkut kommentaattorit ajattelevat tämän osoittavan, että Hesbon oli tuolloin joutunut ammonilaisten käsiin. Toisten mielestä tämä voi merkitä joko sitä, että Moabin Hesbonia odottaisi sama kohtalo kuin Aita, tai sitä, että tarkoitettiin toista, Ammonin alueella sijainnutta Hesbonia.

Juutalaisen historioitsijan Josefuksen mukaan Hesbon oli juutalaisten hallussa Aleksanteri Jannaioksen aikaan (103–76 eaa.). Myöhemmin kaupunki kuului Herodes Suuren hallintoalueeseen. (Jewish Antiquities, XIII, 395–397 [xv, 4]; XV, 294 [viii, 5].)