HIEKKA

Irtain maalaji, joka koostuu soraa pienemmistä mutta hiesua suuremmista kivennäisrakeista. Jehova Jumala on suuressa viisaudessaan ”asettanut hiekan merelle rajaksi, ajan hämärään asti kestäväksi asetukseksi, jota se ei voi ylittää” (Jer 5:22). Toisin kuin kiinteä kivi hiekka antaa periksi ja imee siten aaltojen iskut. Raivoavien aaltojen voima hajaantuu ja vaimenee, niin että meri pysyy kurissa.

Siunatessaan Sebulonin ja Isaskarin heimot Mooses sanoi, että ne ”imevät merten runsasta rikkautta ja hiekan kätkettyjä aarteita” (5Mo 33:18, 19). Tämä voi tarkoittaa sitä, että niitä siunattaisiin meren ja maan antimilla.

”Meren hiekkaa” käytetään Raamatussa yhä uudelleen ilmaisemaan lukematonta tai suurta määrää (1Mo 22:17; 32:12; 41:49; Jos 11:4; Ps 78:27; 139:17, 18; Jer 15:8; Hpr 11:12). Aina ei kuitenkaan ole kyseessä tähtitieteellisen suuri määrä. Sen sijaan katsojalle hänen näkemiensä ihmisten tai esineiden määrä on niin suuri, ettei sitä voi saada selville. Esimerkiksi erääseen niiden Filistean sotajoukkojen osaan, jotka tulivat Israelia vastaan kuningas Saulin päivinä, kerrotaan kuuluneen ”kansaa paljon kuin hiekkajyväsiä meren rannalla” (1Sa 13:5). Johannes näki näyssä, että niiden lukumäärä, jotka Saatana eksyttäisi päästyään syvyydestä, olisi ”kuin meren hiekka”, ts. heitä olisi niin paljon, ettei Johannes pystynyt laskemaan heidän määräänsä (Il 20:8).

Kuvaillessaan mielipahansa suuruutta uskollinen Job julisti: ”Se on merten hiekkaakin raskaampi.” (Job 6:3.) Yksi kuutiometri märkää hiekkaa painaa keskimäärin 1,9 tonnia. Vaikka hiekkakuorma on raskas taakka, vielä raskaampaa on tyhmän aiheuttama mielipaha sille, jonka täytyy kestää sitä. Tähän viitataan Sananlaskujen 27:3:ssa: ”Kiven raskaus ja hiekkakuorma – mutta niitä molempia raskaampi on tyhmän aiheuttama mielipaha.”