AFEK

(’joenuoma’).

1. Kaupunki, joka sijaitsi ilmeisesti Sidonin pohjoispuolella. Jehova mainitsi sen Joosualle niiden paikkojen joukossa, jotka piti vielä valloittaa. (Jos 13:4.) Sen katsotaan olevan Afaka (nyk. Afqa), joka sijaitsee n. 39 km Beirutista itäkoilliseen, Nahr Ibrahimin alkulähteellä. Nahr Ibrahimista käytettiin muinoin nimeä Adonisjoki, ja se laskee Välimereen lähellä Byblosta.

2. Asserin alueella sijainnut kaupunki, jota tuo heimo ei kuitenkaan pystynyt ottamaan haltuunsa (Jos 19:24, 30). Tuomarien kirjan 1:31:ssä siitä käytetään nimeä Afik. Se on samastettu Tell Kurdaneen (Tel Afeq), joka sijaitsee n. 8 km Akkosta eteläkaakkoon.

3. Kaupunki, joka sen yhteydessä mainittujen kaupunkien perusteella sijaitsi ilmeisesti Saaronin tasangolla. Sen kuningas oli yksi niistä kuninkaista, jotka Joosua surmasi. (Jos 12:18.) Satoja vuosia myöhemmin, mutta ennen Saulin kuninkuuden aikaa, filistealaiset leiriytyivät sinne, ennen kuin he voittivat israelilaiset, jotka olivat järjestäytyneet Eben-Eserin lähettyville (1Sa 4:1). Sen sijaintipaikan katsotaan olevan Ras el-ʽAin (Tel Afeq; eri paikka kuin em. nro 2) Jarkonjoen alkulähteellä. Afek mainitaan egyptiläisissä ja assyrialaisissa teksteissä. Arvellaan, että Apostolien tekojen 23:31:ssä mainittu Antipatris-niminen kaupunki rakennettiin muinaisen Afekin paikalle. Josefus mainitsee Antipatriksen yhteydessä ”Afeku-nimisen tornin” (The Jewish War, II, 513 [xix, 1]). Silo, josta israelilaiset toivat liiton arkun, sijaitsee n. 35 km itään.

4. Ilmeisesti Jisreelin tasangolla Sunemin ja Jisreelin kaupunkien välissä sijainnut kaupunki. Filistealaisten ja israelilaisten välisessä taistelussa, joka johti kuningas Saulin kuolemaan, filistealaiset asettuivat alun perin Sunemiin ja israelilaiset asettuivat Gilboanvuorelle (1Sa 28:4). Kertomus osoittaa myöhemmin, että filistealaiset etenivät Afekiin ja israelilaiset laskeutuivat Jisreelin lähteelle. Afekissa filistealaisten akseliruhtinaat sitten tarkastivat järjestäytyneet joukkonsa ja havaitsivat, että Daavid miehineen seurasi Akista tämän jäljessä. Daavidin joukkojen käskettiin lähteä seuraavana aamuna, ja sen jälkeen filistealaiset etenivät taistelutantereelle Jisreeliin. (1Sa 29:1–11.) Sieltä he työnsivät tappion kärsineet israelilaiset takaisin Gilboanvuorelle, jossa loputkin näistä surmattiin ja Saul sekä kolme hänen poikaansa kuolivat (1Sa 31:1–8).

Joidenkuiden tutkijoiden mielestä tähän taisteluun johtaneita tapahtumia ei ole kirjoitettu aikajärjestyksessä, ja siksi he katsovat tämän Afekin olevan Saaronin tasangolla sijainnut kaupunki (ks. AFEK nro 3). Tätä mieltä on Yohanan Aharoni, joka sanoo: ”Daavidia käsittelevän kertomuksen lisääminen katkaisee jossain määrin selostuksen tästä sodasta. Sen yleislinjaa voidaan kuitenkin seurata. Filistealaishallitsijat kokosivat joukkonsa Afekiin Jarkonin alkulähteille (1. Sam. 29:1), ennen kuin he marssivat Jisreeliin (jae 11). Saulin miehet ’olivat leiriytyneet lähteelle, joka on Jisreelissä’ (jae 1); taistelun aattona he järjestäytyivät Gilboanvuorelle. Filistealaiset pystyttivät leirin heitä vastapäätä Sunemiin (1. Sam. 28:4). Konflikti päättyi filistealaisten voittoon, ja Saul sekä kolme hänen poikaansa kaatuivat perääntyessään Gilboanvuorella.” (The Land of the Bible, hepreasta käänt. ja toim. A. Rainey, 1979, s. 290, 291.)

5. Ensimmäisen kuninkaiden kirjan 20:26:ssa mainittu kaupunki, jossa syyrialainen Ben-Hadad II kärsi tappion. Perääntyvät syyrialaiset vetäytyivät takaisin kaupunkiin, mutta sen muuri kaatui 27000 syyrialaisen päälle. (1Ku 20:29, 30.) Se näyttää myös olleen paikka, jossa syyrialaisten oli määrä kokea tulevaisuudessa tappioita israelilaisten käsissä sen ennustuksen mukaisesti, jonka kuoleva profeetta Elisa esitti kuningas Joasille (2Ku 13:17–19, 25). Jotkut tutkijat sijoittavat näissä jakeissa mainitun Afekin n. 5 km Galileanmerestä itään, missä nykyään sijaitsee Afiq- eli Fiq-niminen kylä. Vanhimmat sieltä tähän mennessä löydetyt rauniot ovat kuitenkin peräisin 300-luvulta eaa. Sen lähellä, Galileanmeren rannalla, sijaitsevasta ʽEn Gevistä on sen sijaan löydetty suuren linnoitetun kaupungin rauniot, jotka ovat peräisin 900–700-luvuilta eaa.