HORMA

(’tuhoon vihkiminen’).

Kaupunki Juudan alueen eteläosassa (1Ai 4:30), mutta nimeä käytettiin mahdollisesti eräästä toisestakin paikasta, joka oli ehkä jokin paikkakunta tai seutu.

Sen jälkeen kun 12 israelilaisvakoojaa olivat palanneet Kadesiin (4Mo 13:26), israelilaiset kieltäytyivät aluksi ryhtymästä hyökkäykseen Kanaania vastaan. Kun Jehova sitten oli tuominnut heidän kapinallisen asenteensa ja uskon puutteensa, he päättivät yrittää hyökkäystä vastoin hänen ohjeitaan. He ”nousivat varhain aamulla” mennäkseen ylös siihen paikkaan, jonka Jehova oli maininnut. Kertomus sanoo, että he aikoivat ”mennä ylös vuoren huipulle”. (4Mo 14:40.) Se että he puhuivat menemisestä ylös ”siihen paikkaan, jonka Jehova mainitsi”, voi kuitenkin tarkoittaa jonkin tietyn vuoren sijasta pikemminkin ”amorilaisten vuoristoa”, johon Mooses viittasi kerratessaan tapahtumia (5Mo 1:19–21, 41–43). Kertomuksesta ei käy ilmi, kuinka kauas he kulkivat, eikä se ilmaise täsmällisesti, sattuivatko kuvaillut tapahtumat yhtenä päivänä vai eivät, mutta tekstiyhteys näyttää osoittavan, että tapahtumat sattuivat suhteellisen lyhyen ajan kuluessa.

Joka tapauksessa kertomus osoittaa, että amalekilaiset ja kanaanilaiset (5Mo 1:44:ssä ”amorilaiset”, jota nimitystä käytetään Kanaanin väestöstä yleensä; vrt. 1Mo 48:22; Jos 24:15) tulivat israelilaisia vastaan, löivät heidät ja hajottivat heidät ”aina Hormaan asti” (4Mo 14:45). 5. Mooseksen kirjan 1:44:n mukaan heidät hajotettiin ”Seirissä aina Hormaan asti”. Seir oli edomilaisten aluetta, ja heidän valta-alueensa ulottui tuolloin ilmeisesti Wadi Araban länsipuolelle Negevin seudulle saakka (vrt. 4Mo 20:14, 16; Jos 11:17). Tämän tappion jälkeen israelilaiset palasivat Kadesiin (5Mo 1:45, 46).

Kun israelilaisten vaellus päättyi, he lähestyivät jälleen Kanaania ja saivat kimppuunsa Aradin kanaanilaiskuninkaan (ks. ARAD nro 2). Taaskaan ei tiedetä, kuinka kauas etelään Aradin kuningas eteni, ennen kuin hän ryhtyi taisteluun israelilaisia vastaan, mutta tehtyään Jehovalle juhlallisen lupauksen israelilaiset saivat voiton tästä kuninkaasta ja ’vihkivät hänen kaupunkinsa tuhon omiksi’, minkä jälkeen paikalle annettiin nimi ”Horma” (4Mo 21:1–3; ks. VIHITTY). Vaikka Mooses oli käyttänyt tätä nimeä jo aiemmin kertoessaan voitosta, jonka kanaanilaiset saivat Israelista, hän käytti sitä luultavasti silloin ennakoivasti ja aikoi viitata siihen myöhemmin kertomuksen edetessä ja osoittaa näin nimen alkuperän (4Mo 14:45). Israelilaiset eivät kuitenkaan asettuneet seudulle tässä vaiheessa vaan kiersivät Edomin, kääntyivät pohjoiseen ja ylitettyään Jordanin Kuolleenmeren pohjoispuolella saapuivat lopulta Kanaaniin (4Mo 21:4; 22:1).

Joosuan 12:14:ssä ”Horman kuningas” mainitaan juuri ennen Aradin kuningasta niiden 31 kuninkaan joukossa, jotka Joosua kukisti. On epätodennäköistä, että tämä viittaa aikaisempaan voittoon, joka saatiin Mooseksen vielä eläessä ja Joosuan toimiessa sotapäällikkönä, koska nämä voitot luetellaan sellaisina, jotka saatiin sen jälkeen kun Israel oli mennyt Jordanin yli Kanaaniin (Jos 12:7, 8). Vaikkei tätä Joosuan voittoa kuvaillakaan tarkemmin, se voi sisältyä Joosuan 10:40–42:n selostukseen. Tämä osoittaisi, että sen jälkeen kun Israel oli lähtenyt tuolta seudulta kulkeakseen Edomin maan ympäri, kanaanilaiset asettuivat uudelleen asumaan tuolle alueelle. Vaikka Joosuan ilmaistaan kukistaneen Horman kuninkaan, kertomuksessa ei sanota israelilaisten valloittaneen tuolloin Horman kaupunkia (vrt. Geserin tapaukseen, josta kerrotaan Jos 12:12:ssa ja Tu 1:29:ssä).

Kaupunki sisältyi luetteloon ”Juudan poikien heimon kaukaisimmista kaupungeista Edomin rajalle päin etelässä” (Jos 15:21, 30). Se määrättiin kuitenkin Simeonin heimon ’erilliskaupungiksi’ Juudan alueelta (Jos 19:1, 2, 4; vrt. 16:9). Koska kertomuksessa sanotaan vain, että Joosua kukisti Horman kuninkaan (eikä mainita mitään kaupungin valloittamisesta), Juudan ja Simeonin heimot yhdistivät sen jälkeen joukkonsa ’lyödäkseen Sefatissa asuvat kanaanilaiset ja vihkiäkseen sen tuhon omaksi. Siksi kaupungille annettiin nimeksi Horma.’ (Tu 1:17.) Kaupungin nimeäminen tällä tavoin on voinut tarkoittaa pelkästään sitä, että siitä aiemmin käytetty nimi vahvistettiin tai ilmaistiin uudelleen. Joidenkuiden mielestä Mooseksen aikainen Horma-nimen käyttö on viitannut koko alueeseen tai seutuun eikä yhteen Sefatin kaupunkiin. Tämä merkitsisi sitä, että koko alue oli kieltorajoituksen alainen eli vihitty tuhon omaksi, koittaisipa tuo tuhon hetki sitten milloin tahansa. (Vrt. C. F. Keil ja F. Delitzsch, Commentary on the Old Testament, 1973, II osa, Joshua, Judges, Ruth, s. 256; ks. SEFAT.)

Horman sijaintia ei tiedetä varmasti. Erilaisia ehdotuksia on esitetty, mutta koska kaikki ehdotetut paikat ovat yli 60 km pohjoiseen Kades-Barneasta, mistä israelilaiset alkujaan lähtivät liikkeelle ”varhain aamulla” (4Mo 14:40), ja koska heidän sanotaan hajaantuneen tappion jälkeen juuri Hormaan – ilmeisesti paetessaan takaisin kohti Kadesia – nämä hyvin kaukana pohjoisessa sijaitsevat paikat tuskin sopivat Raamatun kertomukseen.

Vaikka Horma oli yhä simeonilaisten kaupunki Daavidin aikana, se oli yksi niistä paikoista, joissa hän kävi ollessaan maanpakolaisena, ja yksi niistä kaupungeista, joihin hän lähetti myöhemmin lahjoja (1Sa 30:26–31; 1Ai 4:24, 28–31).