Raamatun 7. kirja: Tuomarit
Kirjoittaja: Samuel
Kirjoituspaikka: Israel
Kirjoitus päättyi: n. 1100 eaa.
Tapahtumien aika: n. 1450 – n. 1120 eaa.
1. Millä tavoilla tuomarien aika oli huomattava?
ISRAELIN historiassa on vaihe, joka on täynnä toimintaa: kerran toisensa jälkeen kansa sotkeutuu tuhoisaan demoniuskontoon, ja toistuvasti Jehova armollisesti vapauttaa katuvan kansansa nimittämiensä tuomarien avulla. Otnielin, Eehudin, Samgarin ja muiden heitä seuranneiden tuomarien mahtavat teot ovat todellakin uskoa vahvistavia. Heprealaiskirjeen kirjoittaja sanoi: ”Minulta loppuu aika, jos kerron edelleen Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, – – jotka uskon avulla kukistivat valtakuntia taistelussa, toteuttivat vanhurskautta, – – voimistuivat heikkouden tilasta, tulivat urhoollisiksi sodassa, ajoivat pakoon ulkomaalaisten sotajoukot.” (Hepr. 11:32–34) Tämän ajanjakson 12 uskollisen tuomarin luettelon täydentävät Toola, Jaair, Ibsan, Eelon ja Abdon. (Samuelia ei yleensä lasketa tuomarien joukkoon.) Jehova kävi noiden tuomarien taistelut heidän puolestaan, ja henki verhosi heidät, kun he suorittivat urhoolliset tekonsa. He antoivat kaiken kunnian ja kirkkauden Jumalalleen.
2. Millä tavalla Tuomarien kirjan heprealainen nimi on sopiva?
2 Septuaginta-käännöksessä kirjan nimi on Kri·taiʹ, ja heprealaisessa Raamatussa se on Šo·fetimʹ, joka on käännetty vastineella ’Tuomarit’. Šo·fetimʹ on peräisin verbistä ša·fatʹ, joka merkitsee ’tuomita, puhdistaa syytöksistä, rangaista, hallita’, ja tämä ilmaisee hyvin, millainen oli näiden ”Jumalan, kaikkien Tuomarin”, teokraattisesti nimittämien henkilöiden virka. (Hepr. 12:23) Jehova herätti nämä miehet erityisaikoina vapauttamaan hänen kansansa vierasmaalaisten orjuudesta.
3. Milloin Tuomarien kirja kirjoitettiin?
3 Milloin Tuomarien kirja kirjoitettiin? Kaksi kirjan lausuntoa auttaa meitä saamaan vastauksen. Ensimmäinen kuuluu: ”Vaan jebusilaiset asuvat Jerusalemissa – – vielä tänäkin päivänä.” (Tuom. 1:21, UM) Koska kuningas Daavid valloitti ”Siionin linnoituksen” jebusilaisilta kahdeksantena hallitusvuotenaan eli vuonna 1070 eaa., Tuomarien kirja on täytynyt kirjoittaa ennen sitä. (2. Sam. 5:4–7, UM) Toinen lausunto esiintyy neljä kertaa: ”Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa.” (Tuom. 17:6; 18:1; 19:1; 21:25) Kertomus kirjoitettiin siis sellaiseen aikaan, jolloin ’Israelissa oli kuningas’, toisin sanoen sen jälkeen kun Saulista tuli ensimmäinen kuningas vuonna 1117 eaa. Kirja on näin ollen ajoitettava vuosien 1117 ja 1070 eaa. välille.
4. Kuka oli Tuomarien kirjan kirjoittaja?
4 Kuka oli kirjoittaja? Hän oli epäilemättä antaumuksellinen Jehovan palvelija. Vain Samuel erottuu Jehovan palvonnan pääpuoltajana tänä tuomarien ja kuninkaiden välisenä siirtymäkautena, ja hän on myös ensimmäinen uskollisten profeettojen sarjassa. Sen vuoksi olisi johdonmukaista, että Samuel olisi kirjoittanut muistiin tuomarien historian.
5. Miten Tuomarien kirjan käsittämä ajanjakso voidaan laskea?
5 Miten pitkän ajanjakson Tuomarien kirja käsittää? Se voidaan laskea 1. Kuninkaiden kirjan 6:1:stä (UM), jossa osoitetaan, että Salomo alkoi rakentaa Jehovan huonetta neljäntenä hallitusvuotenaan, joka oli myös ”neljässadaskahdeksaskymmenes vuosi sen jälkeen, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta”. (”Neljässadaskahdeksaskymmenes” on järjestysluku, joten kyseessä on 479 täyttä vuotta.) Noihin 479 vuoteen sisältyviä tunnettuja ajanjaksoja ovat Mooseksen alaisuudessa erämaassa vietetyt 40 vuotta (5. Moos. 8:2), Saulin hallituskauden 40 vuotta (Apt. 13:21), Daavidin hallituskauden 40 vuotta (2. Sam. 5:4, 5) ja Salomon hallituskauden 3 ensimmäistä täyttä vuotta. Kun nämä yhteensä 123 vuotta vähennetään 1. Kuninkaiden kirjan 6:1:ssä mainituista 479 vuodesta, jää Israelin Kanaaniin menon ja Saulin hallituskauden alun väliseksi ajaksi 356 vuotta.a Tuomarien kirjassa kerrotut tapahtumat, jotka ulottuvat jotakuinkin Joosuan kuolemasta Samuelin aikaan asti, käsittävät noin 330 vuotta tästä 356 vuoden ajanjaksosta.
6. Mikä osoittaa Tuomarien kirjan oikeaperäisyyden?
6 Tuomarien kirjan oikeaperäisyyttä ei voida epäillä. Juutalaiset ovat aina tunnustaneet sen kuuluvan Raamatun kaanoniin. Sekä Raamatun heprealaisten että kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat ovat tukeutuneet sen kertomukseen, esimerkiksi Psalmissa 83:10–19 [9–18], Jesajan 9:3:ssa [4:ssä], 10:26:ssa ja Heprealaiskirjeen 11:32–34:ssä. Sen kerronta on vilpitöntä, se ei salaa Israelin puutteita ja lankeamista, ja samalla se ylistää Jehovan rajatonta uskollista rakkautta. Nimenomaan Jehova eikä kukaan ihmistuomari saa kunnian Israelin Vapauttajana.
7. a) Miten arkeologia tukee Tuomarien kirjan kertomusta? b) Miksi Jehova antoi aiheellisesti säädöksen Baalin palvojien perinpohjaisesta hävittämisestä?
7 Myös arkeologiset löydöt tukevat Tuomarien kirjan aitoutta. Kaikkein silmäänpistävimpiä ovat kanaanilaisten Baalin palvonnan luonnetta koskevat löydöt. Raamatussa olevia mainintoja lukuun ottamatta Baalin palvonnasta ei tiedetty juuri mitään, ennen kuin muinaista kanaanilaista Ugaritin kaupunkia (Syyrian rannikolla vastapäätä Kyproksen saaren koilliskärkeä sijaitsevaa nykyistä Ras Šamraa) alettiin kaivaa esiin vuonna 1929. Siellä paljastui, että materialismi, äärimmäinen kansallismielisyys ja sukupuolipalvonta olivat Baalin palvonnassa huomattavalla sijalla. Jokaisessa kanaanilaisessa kaupungissa oli ilmeisesti oma Baalin temppelinsä sekä pyhäkköjä eli uhrikukkuloita. Pyhäköissä on saattanut olla Baalin kuvia, ja ulkopuolella lähellä alttareita oli kivipylväitä – kenties Baalin fallosvertauskuvia. Inhottavat ihmisuhrit tahrivat nämä pyhäköt verellä. Kun Baalin palvonta saastutti israelilaiset, hekin uhrasivat poikiaan ja tyttäriään. (Jer. 32:35) Pyhä paalu edusti Baalin äitiä, Aseraa. Hedelmällisyyden jumalatarta Astoretia eli Astartea, Baalin vaimoa, palvottiin riettain sukupuolimenoin, ja sekä miehiä että naisia toimi ”pyhinä” temppeliprostituoituina. Ei ihme, että Jehova oli käskenyt hävittää Baalin palvonnan ja sen eläimelliset kannattajat perin pohjin. ”Älä heitä sääli. Älä myöskään palvele heidän jumaliansa.” – 5. Moos. 7:16.b
TUOMARIEN KIRJAN SISÄLTÖ
8. Mihin jaksoihin Tuomarien kirja johdonmukaisesti jakautuu?
8 Kirja jakautuu johdonmukaisesti kolmeen jaksoon. Kahdessa ensimmäisessä luvussa kuvaillaan Israelissa tuolloin vallinneita olosuhteita. Luvuissa 3–16 kerrotaan 12 tuomarin johdolla saaduista vapautuksista. Luvuissa 17–21 kuvaillaan sitten joitakin Israelin sisäisiä riitoja.
9. Mitä taustatietoja esitetään Tuomarien kirjan kahdessa ensimmäisessä luvussa?
9 Israelissa tuomarien aikaan vallinneet olosuhteet (1:1–2:23). Ensin kuvaillaan Israelin heimojen levittäytymistä asumaan määräalueilleen. Sen sijaan että israelilaiset ajaisivat kanaanilaiset kokonaan pois, he panevatkin monia heistä pakkotyöhön ja sallivat heidän asua keskuudessaan. Sen vuoksi Jehovan enkeli julistaa: ”Heidän on tultava teille ansoiksi ja heidän jumalansa tulevat teille syötiksi.” (2:3, UM) Niinpä kun nousee uusi sukupolvi, joka ei tunne Jehovaa eikä hänen töitään, israelilaiset hylkäävät hänet pian ja palvelevat Baaleja ja muita jumalia. Koska Jehovan käsi on heitä vastaan onnettomuudeksi, he joutuvat ”suureen ahdinkoon”. Koska he ovat uppiniskaisia ja kieltäytyvät kuuntelemasta tuomareitakaan, Jehova ei aja pois yhtään ainoata niistä kansakunnista, jotka hän on jättänyt koetellakseen Israelia. Nämä taustatiedot auttavat ymmärtämään seuraavaksi kerrottuja tapahtumia. – 2:15.
10. Millä voimalla Otniel tuomitsee ja millaisin tuloksin?
10 Tuomari Otniel (3:1–11). Ollessaan kanaanilaisten vankeina israelilaiset alkavat ahdingossaan huutaa Jehovaa avuksi. Hän herättää ensin Otnielin tuomariksi. Tuomitseeko Otniel ihmisvoimaa ja -viisautta käyttäen? Ei, sillä me luemme: ”Herran [”Jehovan”, UM] henki tuli häneen” Israelin vihollisten alistamiseksi. ”Ja maassa oli rauha neljäkymmentä vuotta.” – 3:10, 11.
11. Miten Jehova käyttää Eehudia vapauttamaan Israelin?
11 Tuomari Eehud (3:12–30). Kun israelilaiset ovat olleet Moabin kuninkaan Eglonin alaisuudessa 18 vuotta, Jehova kuulee jälleen heidän avunhuutonsa ja herättää tuomari Eehudin. Päästyään salaiselle vastaanotolle kuninkaan luokse vasenkätinen Eehud tempaa omatekoisen miekkansa päällysviittansa alta ja tappaa Eglonin upottamalla miekan syvälle lihavan Eglonin vatsaan. Israel kokoontuu nopeasti Eehudin puolelle taistelemaan Moabia vastaan, ja maa saa jälleen nauttia Jumalan suomasta rauhasta 80 vuotta.
12. Mikä osoittaa Samgarin saavan voiton Jumalan voimalla?
12 Tuomari Samgar (3:31). Samgar pelastaa Israelin lyömällä 600 filistealaista. Hänen käyttämänsä ase – pelkkä naudantutkain – osoittaa, että voitto saadaan Jehovan voimalla.
13. Mitkä dramaattiset tapahtumat Baarakin ja Deboran voittolaulu huipentaa?
13 Tuomari Baarak (4:1–5:31). Seuraavaksi Israel joutuu kanaanilaiskuninkaan Jaabinin ja hänen armeijansa päällikön Siiseran alaisuuteen. Siisera kerskuu 900 rautaviikatteisesta sotavaunustaan. Kun Israel alkaa jälleen huutaa Jehovan puoleen, hän herättää tuomari Baarakin, jota naisprofeetta Debora oivallisesti tukee. Jottei Baarakilla ja hänen armeijallaan olisi mitään aihetta kerskua, Debora ilmoittaa, että taistelu käydään Jehovan ohjauksessa, ja hän ennustaa: ”Herra on myyvä Siiseran naisen käsiin.” (4:9) Baarak kutsuu Naftalin ja Sebulonin miehet koolle Taborinvuorelle. Sitten hänen 10000 miehen armeijansa laskeutuu taistelemaan. Vahva usko voittaa tuona päivänä. Jehova ’saattaa hämminkiin Siiseran ja kaikki hänen sotavaununsa ja koko hänen joukkonsa’ hukuttaen ne tulvavirralla Kisonin laaksossa. ”Ei ainoakaan pelastunut.” (4:15, 16) Jaael, keeniläisen Heberin vaimo, jonka teltalle Siisera pakenee, huipentaa taistelun naulitsemalla Siiseran pään maahan telttavaarnalla. ”Näin Jumala – – nöyryytti Jaabinin.” (4:23) Debora ja Baarak riemuitsevat laulaen ja ylistävät Jehovan voittamatonta mahtia, hänen joka sai tähdetkin taistelemaan radoiltaan Siiseraa vastaan. On tosiaan aika ’siunata Jehovaa’! (5:2, UM) Rauha kestää 40 vuotta.
14, 15. Minkä tunnusmerkin Jehovan tuesta Gideon saa, ja miten midianilaisten lopulta kärsimä tappio korostaa Jehovan tukea?
14 Tuomari Gideon (6:1–9:57). Israelilaiset tekevät jälleen sitä, mikä on pahaa, ja ryöstelevät midianilaiset hävittävät maata. Enkelinsä välityksellä Jehova valtuuttaa Gideonin tuomariksi ja lisää oman vakuutuksensa seuraavin sanoin: ”Minä olen sinun kanssasi.” (6:16) Gideonin ensimmäinen uroteko on Baalin alttarin murskaaminen Gideonin kotikaupungissa. Vihollisen yhtyneet armeijat tulevat nyt joen yli Jisreeliin, ja ’Jehovan henki verhoaa Gideonin’, kun hän kutsuu Israelin taistelemaan. (6:34, UM) Gideon tekee kokeen jättämällä villoja alttiiksi kasteelle puimatantereelle, ja hän saa kaksinkertaisen merkin siitä, että Jumala on hänen kanssaan.
15 Jehova sanoo Gideonille, että tämän 32000 miehen armeija on liian suuri ja että sen koko saattaa antaa ihmisille aiheen kerskua voitosta. Ensiksi lähetetään pelokkaat kotiin, ja jäljelle jää vain 10000 miestä. (Tuom. 7:3; 5. Moos. 20:8) Sitten karsitaan vedenjuontikokeella pois kaikki muut paitsi 300 valpasta ja tarkkaavaista miestä. Gideon vakoilee midianilaisten leiriä yöllä ja hänen luottamuksensa vahvistuu, kun hän kuulee erään miehen tulkitsevan toverinsa unen merkitykseksi, että ”se ei ole mikään muu kuin – – Gideonin – – miekka; Jumala antaa hänen käsiinsä Midianin ja koko leirin.” (Tuom. 7:14) Gideon palvoo Jumalaa ja asettaa sitten miehensä kolmeen joukkoon midianilaisten leirin ympärille. Yön rauhan rikkoo yhtäkkiä soittosarvien toitotus, suurten vesiruukkujen iskeminen pirstaleiksi, soihtujen leimahtaminen ja Gideonin 300 miehen huuto: ”Jehovan miekka ja Gideonin!” (7:20, UM) Vihollisleiri joutuu sekasortoon. Miehet taistelevat toisiaan vastaan ja lähtevät pakoon. Israel ryhtyy takaa-ajoon, surmaa heitä ja tappaa heidän ruhtinaansa. Sitten israelilaiset pyytävät Gideonia hallitsijakseen, mutta tämä kieltäytyy sanoen: ”Jehova teitä tulee hallitsemaan.” (8:23, UM) Hän tekee kuitenkin sotasaaliista efodin, jota myöhemmin aletaan kunnioittaa liiaksi ja josta tulee siksi ansa Gideonille ja hänen huonekunnalleen. Maassa on rauha 40 vuotta Gideonin toimiessa tuomarina.
16. Mikä tuomio kohtaa vallan anastanutta Abimelekiä?
16 Gideonin kuoleman jälkeen hänen ja erään hänen sivuvaimonsa poika, Abimelek, anastaa vallan ja murhaa 70 velipuoltaan. Vain Gideonin nuorin poika, Jootam, pääsee pakoon, ja hän julistaa Abimelekin tuomion Garisiminvuoren huipulta. Kuvauksessaan puista hän vertaa Abimelekin ”kuninkuutta” alhaisen piikkipensaan kuninkuuteen. Abimelek joutuu pian keskelle sisäisiä riitoja Sikemissä ja kokee kuollessaan nöyryytyksen, kun hänet tappaa muuan nainen heittämällä myllynkiven Tebeksen tornista suoraan hänen päähänsä, niin että se murskaa hänen kallonsa. – Tuom. 9:53; 2. Sam. 11:21.
17. Mitä kerrotaan Toola- ja Jaair-nimisistä tuomareista?
17 Tuomarit Toola ja Jaair (10:1–5). Nämä saavat seuraavaksi aikaan vapautuksen Jehovan voimalla ja toimivat tuomareina, ensimmäinen 23 ja toinen 22 vuotta.
18. a) Minkä vapautuksen Jefta saa aikaan? b) Minkä Jehovalle tekemänsä juhlallisen lupauksen Jefta uskollisesti täyttää? Miten?
18 Tuomari Jefta (10:6–12:7). Koska Israel itsepintaisesti kääntyy epäjumalanpalvelukseen, Jehovan suuttumus syttyy jälleen tuota kansakuntaa vastaan. Ammonilaiset ja filistealaiset sortavat kansaa. Jefta kutsutaan maanpaosta johtamaan Israelia taistelussa. Mutta kuka on todellinen tuomari tässä riita-asiassa? Jeftan omat sanat antavat vastauksen: ”Herra [”Jehova”, UM], joka on tuomari, tuomitkoon tänä päivänä israelilaisten ja ammonilaisten välillä.” (11:27) Kun Jehovan henki tulee sitten häneen, hän tekee juhlallisen lupauksen, että palatessaan Ammonista rauhassa hän vihkii Jehovalle sen, joka ensimmäisenä tulee ulos hänen talostaan häntä vastaan. Jefta alistaa Ammonin suuressa joukkosurmassa. Kun hän palaa kotiinsa Mispaan, hänen oma tyttärensä tulee ensimmäisenä juosten häntä vastaan iloiten Jehovan voitosta. Jefta täyttää juhlallisen lupauksensa – ei kuitenkaan pakanallisella ihmisuhrilla Baalin palvontamenojen mukaan, vaan omistamalla tämän ainoan tyttärensä Jehovan huoneen yksinomaiseen palvelukseen Hänen ylistyksekseen.
19. Mitkä tapahtumat johtavat ”šibbolet”-kokeeseen?
19 Sitten Efraimin miehet esittävät vastalauseensa sille, että heitä ei kutsuttu taistelemaan Ammonia vastaan, ja he uhkailevat Jeftaa, jonka on pakko ajaa heidät takaisin. Kaikkiaan 42000 efraimilaista surmataan, monet heistä Jordanin kahlaamoilla, missä heidät tunnistetaan siitä, että he eivät osaa lausua tunnussanaa ”šibbolet” oikein. Jefta tuomitsee Israelia vielä kuusi vuotta. – 12:6, UM.
20. Ketkä kolme tuomaria mainitaan seuraavaksi?
20 Tuomarit Ibsan, Eelon ja Abdon (12:8–15). Vaikka näistä kerrotaankin vain vähän, heidän tuomarikausiensa todetaan kestäneen seitsemän, kymmenen ja kahdeksan vuotta.
21, 22. a) Mitä mahtavia tekoja Simson suorittaa ja millä voimalla? b) Miten filistealaiset lopulta voittavat Simsonin? c) Mitkä tapahtumat huipentuvat Simsonin suurimpaan urotekoon, ja kuka muistaa häntä sillä hetkellä?
21 Tuomari Simson (13:1–16:31). Jälleen kerran Israel joutuu filistealaisten vangiksi. Tällä kertaa Jehova herättää Simsonin tuomariksi. Hänen vanhempansa vihkivät hänet nasiiriksi syntymästä asti, ja sen vuoksi partaveitsen ei tule koskaan koskettaa hänen tukkaansa. Kun hän kasvaa, Jehova siunaa häntä, ja ’aikanaan Jehovan henki rupeaa kannustamaan häntä’. (13:25, UM) Hänen voimansa salaisuus ei ole lihaksissa, vaan Jehovan antamassa voimassa. Kun ’Jehovan henki alkaa vaikuttaa hänessä’, hän saa voiman surmata leijonan paljain käsin ja myöhemmin maksaa filistealaisille takaisin heidän petoksensa lyömällä heistä kuoliaaksi 30 miestä. (14:6, 19, UM) Kun filistealaiset edelleen toimivat petollisesti Simsonin ollessa kihloissa erään filistealaistytön kanssa, Simson ottaa 300 kettua, sitoo hännän häntään ja panee soihdun kettujen häntien väliin ja lähettää ne sytyttämään tuleen filistealaisten viljapellot, viinitarhat ja oliivilehdot. Sitten hän toimeenpanee suuren filistealaisten joukkosurman ”kasaten sääriä reisien päälle”. (15:8, UM) Filistealaiset taivuttavat Simsonin israelilaistoverit, Juudan miehet, sitomaan hänet ja luovuttamaan hänet heille, mutta jälleen ’Jehovan henki alkaa vaikuttaa hänessä’ ja hänen siteensä ikään kuin sulavat pois hänen käsistään. Simson lyö kuoliaaksi tuhat filistealaista – ”läjän, kaksi läjää”! (15:14–16, UM) Mikä sitten on hänen tuhoaseensa? Aasin tuore leukaluu. Jehova virkistää uupunutta palvelijaansa puhkaisemalla ihmeen avulla vesilähteen taistelukentälle.
22 Seuraavaksi Simson on yötä erään porton talossa Gazassa, jossa filistealaiset hiljaa piirittävät hänet. Jehovan henki osoittautuu kuitenkin olevan jälleen hänen kanssaan, kun hän nousee keskiyöllä, vetää irti kaupungin portin ovet ja sivupylväät ja kantaa ne Hebronia vastapäätä olevan vuoren huipulle asti. Sen jälkeen hän rakastuu petolliseen Delilaan. Filistealaisten alttiina välikappaleena tämä kiusaa häntä jankutuksellaan, kunnes hän ilmaisee, että hänen Jehovan nasiiriksi omistautumisensa, jota hänen pitkä tukkansa vertauskuvaa, on hänen suuren voimansa todellinen lähde. Kun hän nukkuu, Delila leikkauttaa hänen tukkansa. Tällä kertaa hän herää taistelemaan turhaan, sillä Jehova ”oli poistunut hänestä”. (16:20) Filistealaiset tarttuvat häneen, puhkaisevat hänen silmänsä ja panevat hänet vankilaansa jauhamaan orjana. Kun tulee filistealaisten Daagon-jumalan kunniaksi viettämän suuren juhlan aika, he tuovat Simsonin huvittamaan heitä. Koska he eivät huomaa mitään merkitystä siinä, että hänen tukkansa on jälleen kasvanut tuuheaksi, he antavat hänen asettua Daagonin palvontaan käytetyn huoneen kahden mahtavan pylvään väliin. Simson huutaa Jehovaa: ”Herra Jehova, muistathan minua ja vahvistathan minua vain tämän kerran.” Jehova muistaa häntä. Simson tarttuu pylväisiin ja ’taivuttautuu voimallisesti’ – Jehovan voimalla – ja ’huone luhistuu, niin että kuolleita, jotka hän surmaa kuollessaan, tuli olemaan enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläessään’. – 16:28–30, UM.
23. Mitä tapahtumia on kerrottu luvuissa 17–21, ja milloin ne sattuivat?
23 Sitten tulevat luvut 17–21, joissa kuvaillaan joitakin Israelia tuohon aikaan valitettavasti vitsanneita sisäisiä riitoja. Nämä tapahtumat sattuvat melko varhain tuomarien kaudella, mikä käy ilmi siitä, että Mooseksen ja Aaronin pojanpoikien, Joonatanin ja Piinehaan, mainitaan olevan vielä elossa.
24. Miten eräät daanilaiset perustavat riippumattoman uskonnon?
24 Miika ja daanilaiset (17:1–18:31). Efraimilainen Miika perustaa oman riippumattoman uskonnollisen järjestönsä, epäjumalan palvontaan tarkoitetun ”jumalanhuoneen”, jossa on myös veistetty kuva ja leeviläinen pappi. (17:5) Daanin heimon miehet tulevat paikalle ollessaan etsimässä perintöä pohjoisesta. He ryöstävät Miikalta hänen uskontoonsa liittyvät esineet ja papin ja marssivat kauas pohjoiseen hävittämään pahaa aavistamatonta Laiksen kaupunkia. Sen paikalle he rakentavat oman kaupunkinsa nimeltä Dan ja pystyttävät sinne Miikan tekemän veistetyn kuvan. Siten he noudattavat riippumattomasti itse valitsemaansa uskontoa koko sen ajan, jonka Jehovan tosi palvonnan huone on Silossa.
25. Miten Israelin sisäiset riidat huipentuvat Gibeassa?
25 Benjaminin synti Gibeassa (19:1–21:25). Seuraavaksi kerrottu tapaus antaa aiheen Hoosean myöhemmille sanoille: ”Gibean päivistä asti sinä olet syntiä tehnyt, Israel.” (Hoos. 10:9) Ollessaan palaamassa kotiin sivuvaimonsa kanssa muuan Efraimista kotoisin oleva leeviläinen majoittuu yöksi erään vanhan miehen luokse Benjaminin Gibeassa. Kaupungin kelvottomat miehet piirittävät talon ja vaativat saada olla sukupuolisuhteissa leeviläisen kanssa. He suostuvat kuitenkin ottamaan hänen sijastaan hänen sivuvaimonsa ja pahoinpitelevät tätä koko yön. Aamulla nainen löydetään kuolleena kynnykseltä. Leeviläinen vie hänen ruumiinsa kotiin, paloittelee sen 12 kappaleeseen ja lähettää ne koko Israeliin. Nuo 12 heimoa pannaan näin koetukselle. Rankaisevatko ne Gibeaa ja poistavat siten moisen moraalittomuuden Israelista? Benjamin katsoo tätä inhottavaa rikosta läpi sormien. Muut heimot kokoontuvat Jehovan eteen Mispaan, missä ne päättävät nousta arvan mukaan Benjaminia vastaan Gibeaan. Kahden verisen tappion jälkeen muut heimot saavuttavat menestyksen väijytyksen avulla ja käytännöllisesti katsoen tuhoavat Benjaminin heimon; vain 600 miestä pääsee pakoon Rimmonin kalliolle. Myöhemmin Israel katuu sitä, että yksi heimo on hakattu pois. Keksitään tilaisuus vaimojen hankkimiseen elossa säilyneille benjaminilaisille Jabes-Gileadin ja Silon tyttäristä. Näin päättyy kertomus Israelin riidoista ja juonitteluista. Tuomarien kirjan loppusanoissa mainitaankin jälleen: ”Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa; jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään oli oikein.” – Tuom. 21:25.
MIKSI HYÖDYLLINEN
26. Mitkä Tuomarien kirjan voimakkaat varoitukset soveltuvat tänäkin aikana?
26 Tuomarien kirja ei suinkaan ole pelkästään kertomus riidoista ja verenvuodatuksesta, vaan siinä ylistetään Jehovaa kansansa suurena Vapauttajana. Siinä osoitetaan, miten hänen vertaansa vailla olevaa armoaan ja pitkämielisyyttään ilmaistaan hänen nimikkokansaansa kohtaan, kun se tulee hänen luokseen katuvin sydämin. Tuomarien kirja on erittäin hyödyllinen puoltaessaan suorasukaisesti Jehovan palvontaa ja varoittaessaan voimakkaasti demoniuskonnon, sekauskonnon ja moraalittoman seuran mielettömyydestä. Sen, miten ankarasti Jehova tuomitsi Baalin palvonnan, tulisi saada meidät pysymään täysin erossa sen nykyaikaisista vastineista: materialismista, kansallismielisyydestä ja sukupuolisesta moraalittomuudesta. – 2:11–18.
27. Miten me voimme nykyään hyötyä tuomarien hyvästä esimerkistä?
27 Tuomarien pelottoman ja rohkean uskon tarkastelemisen tulisi herättää sydämessämme samanlaista uskoa. Ei ihme, että heidät mainitaan niin lämpimän hyväksyvästi Heprealaiskirjeen 11:32–34:ssä! He taistelivat Jehovan nimen pyhittämisen puolesta, mutta eivät omassa voimassaan. He tiesivät voimansa lähteen olevan Jehovan henki, ja he tunnustivat sen nöyrästi. Samoin me voimme nykyään tarttua ”hengen miekkaan”, Jumalan sanaan, luottaen siihen, että Jumala antaa meille voimaa, niin kuin hän antoi Baarakille, Gideonille, Jeftalle, Simsonille ja muille. Me voimme Jehovan hengen avulla olla mahtavien esteiden voittamisessa hengellisesti yhtä voimakkaita kuin Simson oli fyysisesti, jos vain rukoilemme Jehovaa ja turvaudumme häneen. – Ef. 6:17, 18; Tuom. 16:28.
28. Miten Tuomarien kirjassa viitataan eteenpäin Jehovan nimen pyhittämiseen Valtakunta-Siemenen välityksellä?
28 Profeetta Jesaja viittaa Tuomarien kirjaan kahdessa kohdassa osoittaakseen, miten Jehova varmasti murskaa sen ikeen, jonka hänen vihollisensa asettavat hänen kansalleen, samoin kuin hän teki Midianin päivinä. (Jes. 9:3 [4]; 10:26) Tämä muistuttaa meitä myös Deboran ja Baarakin laulusta, joka päättyy hartaaseen rukoukseen: ”Näin tuhoutukoot kaikki vihollisesi, Jehova, ja olkoot sinua rakastavat niin kuin aurinko, kun se nousee mahtavuudessaan.” (Tuom. 5:31, UM) Keitä sitten ovat nämä, jotka häntä rakastavat? Jeesus Kristus itse osoittaa heidän olevan Valtakunnan perillisiä käyttäessään samanlaista ilmausta Matteuksen 13:43:ssa: ”Silloin vanhurskaat loistavat kirkkaasti kuin aurinko Isänsä valtakunnassa.” Tuomarien kirjassa viitataan siis eteenpäin siihen aikaan, jolloin vanhurskas Tuomari ja Valtakunta-Siemen, Jeesus, käyttää valtaa. Hänen välityksellään Jehova kirkastaa ja pyhittää nimensä Jumalan vihollisia koskevan psalmistan rukouksen mukaisesti: ”Tee heille, niinkuin teit Midianille, niinkuin Siiseralle, niinkuin Jaabinille Kiison-joen rannalla. Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra [”Jehova”, UM], että sinä olet Korkein kaikessa maassa.” – Ps. 83:10, 19 [9, 18]; Tuom. 5:20, 21.
[Alaviitteet]
a Useimmat nykykäännökset todistavat, että Apostolien tekojen 13:20:ssa mainitut ”noin neljäsataaviisikymmentä vuotta” eivät tarkoita tuomarien ajanjaksoa, vaan edeltävät sitä; ne näyttävät käsittävän ajan Iisakin syntymästä vuonna 1918 eaa. Luvatun maan jakamiseen vuonna 1467 eaa. (Insight on the Scriptures, 1. osa, s. 462) Heprealaiskirjeen 11:32:ssa tuomarit mainitaan eri järjestyksessä kuin Tuomarien kirjassa, mutta tämä ei välttämättä ilmaise, että Tuomarien kirjan tapahtumat eivät olisi aikajärjestyksessä, sillä eihän Samuelkaan tullut Daavidin jälkeen.
b Insight on the Scriptures, 1. osa, s. 228, 229, 948.