HADADESER

(’Hadad on auttaja’).

Rehobin poika ja syyrialaisen (aramealaisen) Soban valtakunnan kuningas. Soban ajatellaan sijainneen Damaskoksen pohjoispuolella (2Sa 8:3, 5; 1Ku 11:23; 1Ai 18:3, 5), ja sillä oli vasalleja (2Sa 10:19). Ennen kuin kuningas Daavid oli kukistanut Hadadeserin, tämä oli käynyt sotaa Hamatin kuningasta Toita (Touta) vastaan (2Sa 8:9, 10; 1Ai 18:9, 10).

Sen jälkeen kun syyrialaiset, jotka ammonilaiset olivat palkanneet taistelemaan Daavidia vastaan, oli lyöty, Hadadeser vahvisti joukkojaan värväämällä lisää syyrialaisia Eufratin seudulta (2Sa 10:6, 15, 16; 1Ai 19:16). Tähän viitataan ehkä 2. Samuelin kirjan 8:3:ssa (vrt. 1Ai 18:3), jossa nähtävästi tarkoitetaan sitä, että Hadadeser yritti saada valtansa takaisin Eufratilla. Cookin Commentary sanoo tästä, että hepreassa kirjaimellinen merkitys on ’panna kätensä palaamaan’, ja siinä todetaan: ”Metaforan täsmällinen merkitys täytyy – – päätellä tekstiyhteydestä. Jos, kuten on todennäköisintä, tämä jae kertoo olosuhteista, joita kuvaillaan yksityiskohtaisemmin – – [2Sa 10:15–19:ssä], ilmauksen merkitys lienee tässä se, että kun hän (Hadadeser) meni uudelleen hyökkäämään (Israelin kimppuun) eli täydentämään voimaansa Israelia vastaan Eufratvirralla.”

Sobakin (Sofakin) johtamat Hadadeserin joukot kohtasivat Daavidin joukot Helamissa, jossa ne lyötiin. Heti sen jälkeen Hadadeserin vasallit tekivät rauhan Israelin kanssa. (2Sa 10:17–19; 1Ai 19:17–19.) Tuossa taistelussa sai surmansa 40000 syyrialaista ratsumiestä. Nuo ratsumiehet laskeutuivat hevostensa selästä ehkä päästäkseen pakoon vaikeakulkuisessa maastossa, ja heidät surmattiin jalkamiehinä. Tämä saattaa selittää sen, miksi heitä sanotaan 2. Samuelin kirjan 10:18:ssa ’ratsumiehiksi’ ja 1. Aikakirjan 19:18:ssa ’jalkamiehiksi’. Taistelussa surmansa saaneiden syyrialaisten vaununajajien erilaisten määrien katsotaan tavallisesti johtuvan kirjurin virheestä, ja pienempää lukua, 700:aa vaununajajaa, pidetään oikeana.

Daavid otti myös paljon kuparia Betahista (jota ilmeisesti sanotaan myös Tibhatiksi) ja Berotaista (ehkä sama kuin Kun), kahdesta Hadadeserin valtakunnan kaupungista, ja toi Hadadeserin palvelijoille, luultavasti vasallikuninkaille, kuuluneet kultakilvet Jerusalemiin (2Sa 8:7, 8; 1Ai 18:7, 8; vrt. 2Sa 10:19). Lisäksi Daavid otti monia Hadadeserin hevosia, ratsumiehiä, vaunuja ja jalkamiehiä. Näiden lukumäärissä 2. Samuelin kirjan 8:4:ssä ja 1. Aikakirjan 18:4:ssä esiintyvät erot saattavat johtua kirjurin virheestä. Kreikkalaisessa Septuagintassa nuo molemmat raamatunkohdat osoittavat, että vaunuja otettiin tuhat ja ratsumiehiä 7000, ja näin ollen alkuperäinen lukutapa on ehkä säilynyt 1. Aikakirjan 18:4:ssä.

On kuitenkin syytä muistaa, että ne kohdat, joita kertomuksessa Daavidin ja Hadadeserin välisestä taistelusta yleensä pidetään kirjurin virheinä, voivat yksinkertaisesti heijastaa sodan eri näkökulmia tai erilaisia laskentatapoja.