Raamatun 28. kirja: Hoosea

Kirjoittaja: Hoosea

Kirjoituspaikka: Samarian seutu

Kirjoitus päättyi: vuoden 745 eaa. jälkeen

Tapahtumien aika: ennen v. 804 – v:n 745 eaa. jälkeen

1, 2. a) Mitä nimiä Raamatun heprealaisten kirjoitusten 12:sta viimeisestä kirjasta toisinaan käytetään? b) Mitä Hooseasta tiedetään, ja keitä hänen profetiansa koskee?

RAAMATUN heprealaisten kirjoitusten 12 viimeisestä kirjasta käytetään englantia puhuvassa maailmassa yleisesti nimitystä ”vähäisemmät profeetat”. Saksassa ja Suomessa yleisesti käytetty nimitys ”pienet profeetat” tuntuisi sopivammalta, sillä nämä kirjat eivät varmastikaan ole vähemmän tärkeitä, vaikka ne ovat yhdessäkin lyhyempiä kuin Jesajan tai Jeremian kirjat yksinään. Heprealaisessa Raamatussa niitä pidettiin yhtenä teoksena, josta käytettiin nimeä ”Ne kaksitoista”. Ne koottiin tällä tavalla yhteen luultavasti siksi, että ne säilyisivät paremmin, koska erillinen pieni kirjakäärö olisi voinut helposti kadota. Kukin näistä 12 kirjasta on nimetty kirjoittajansa mukaan, ja Hoosean kirja on niistä ensimmäinen. Hoosean nimi on lyhennetty muoto nimestä Hoosaja, joka merkitsee ’Jahin pelastama; Jah on pelastanut’.

² Hoosean mukaan nimetyssä kirjassa paljastetaan hänestä itsestään hyvin vähän, ainoastaan se että hän oli Beerin poika. Hänen ennustuksensa koskevat lähes yksinomaan Israelia; Juuda mainitaan vain ohimennen. Hoosea ei mainitse Jerusalemia, mutta Israelin hallitsevasta heimosta Efraimista puhutaan nimeltä 37 kertaa ja Israelin pääkaupungista Samariasta kuusi kertaa.

3. Kuinka kauan Hoosea profetoi, ja ketkä muut toimivat profeettoina siihen aikaan?

³ Kirjan ensimmäisestä jakeesta käy ilmi, että Hoosea palveli Jehovan profeettana epätavallisen pitkän ajan, Israelin kuninkaan Jerobeam II:n hallituskauden loppupuolelta Juudan kuninkaan Hiskian hallituskauteen asti. Tuo ajanjakso alkoi viimeistään vuodesta 804 eaa. ja ulottui vuoden 745 eaa. jälkeiseen aikaan asti, eli se kesti vähintään 59 vuotta. Epäilemättä hän palveli profeettana joitakin vuosia Jerobeam II:n ja Hiskian hallituskausien aikanakin. Aamos, Jesaja, Miika ja Ooded toimivat myös Jehovan uskollisina profeettoina tuohon aikaan. – Aam. 1:1; Jes. 1:1; Miika 1:1; 2. Aikak. 28:9.

4. Mitkä lainaukset ja ennustusten täyttymykset vahvistavat Hoosean kirjan oikeaperäisyyden?

⁴ Profetian oikeaperäisyyden vahvistaa se, että sitä lainataan useita kertoja Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa. Jeesus itse lainasi Hoosean 10:8:aa julistaessaan tuomion Jerusalemille: ”Silloin he alkavat sanoa vuorille: ’Kaatukaa meidän päällemme!’ ja kukkuloille: ’Peittäkää meidät!’” (Luuk. 23:30) Tätä samaa kohtaa lainataan osittain Ilmestyksen 6:16:ssa. Matteus lainaa Hoosean 11:1:tä osoittaessaan seuraavan ennustuksen täyttyneen: ”Egyptistä minä kutsuin poikani.” (Matt. 2:15) Hoosean ennustus koko Israelin ennallistamisesta täyttyi siinä, että monet kymmenen heimon valtakunnan asukkaat liittyivät Juudaan ennen sen joutumista vankeuteen, ja heidän jälkeläisiään oli niiden joukossa, jotka palasivat pakkosiirtolaisuuden jälkeen. (Hoos. 1:11; 2. Aikak. 11:13–17; 30:6–12, 18, 25; Esra 2:70) Esran ajasta lähtien kirjalla on ollut oikeutettu paikkansa heprealaisessa kaanonissa ”Jehovan sanana Hoosean kautta”. – Hoos. 1:2, UM.

5. Minkä uskottomuuden takia Jehova rankaisi Israelia?

⁵ Miksi Jehova lähetti Hoosean profeetakseen Israeliin? Siksi, että Israel oli ollut uskoton ja oli saastunut Baalin palvonnasta rikkoen näin Jehovan liiton. Israelista oli Luvatussa maassa tullut maanviljelijäkansa, mutta tällöin se ei omaksunut ainoastaan kanaanilaisten elämäntapaa, vaan myös heidän uskontonsa, jossa palvottiin Baalia, luonnon lisääntymiskykyä vertauskuvannutta jumalaa. Hoosean aikaan Israel oli täysin kääntynyt Jehovan palvonnasta riehakkaisiin muotomenoihin, joihin kuuluivat juopottelu ja moraalittomat suhteet temppeliprostituoitujen kanssa. Israel piti hyvinvointiaan Baalin ansiona. Se oli uskoton Jehovalle eikä ollut hänen arvoisensa, ja sen vuoksi sitä täytyi kurittaa. Jehova aikoi näyttää sille, että sen aineellinen omaisuus ei ollut peräisin Baalilta, ja siksi hän lähetti Hoosean varoittamaan Israelia siitä, mitä katumattomuus merkitsisi. Jerobeam II:n kuoleman jälkeen Israel joutui kohtaamaan historiansa kauhistuttavimman ajanjakson. Tuota kauhun aikaa, jonka kuluessa useita hallitsijoita salamurhattiin, jatkui aina vuoteen 740 eaa. asti, jolloin Assyria vei kansan vankeuteen. Tuohon aikaan kaksi ryhmäkuntaa taisteli keskenään. Niistä toinen halusi solmia liiton Egyptin kanssa ja toinen Assyrian kanssa. Kumpikaan ryhmä ei luottanut Jehovaan.

6. Miten Hoosean kirjoitustyyli on ilmaisuvoimaista?

⁶ Hoosean kirjoitustyyli on ilmaisuvoimaista. Hän on usein hienovarainen ja herkkätuntoinen sanavalinnassaan ja korostaa toistuvasti Jehovan uskollista rakkautta ja armoa. Hän käsittelee yksityiskohtaisesti kaikkia näkemiään pieniäkin katumuksen merkkejä. Toisinaan hänen kielensä on jyrkkää ja impulsiivista. Vaikka hänen kirjoituksensa rytmi saattaa olla puutteellista, hän korvaa sen väkevyydellä ja voimalla. Hänen kerrontansa tunnesisältö on hyvin voimakas, ja ajatus vaihtuu nopeaan tahtiin.

7. Mitä valaistaan Goomerin uskottomuudella ja hänen myöhemmällä paluullaan?

⁷ Hoosean käskettiin profeetanuransa alussa ottaa ”haureellinen vaimo”. (1:2) Jehovalla oli varmasti syynsä siihen. Israel oli ollut Jehovalle kuin vaimo, josta oli tullut uskoton ja joka oli harjoittanut haureutta. Kuitenkin hän osoitti rakkautta sitä kohtaan ja yritti saada sen palaamaan. Hoosean vaimon, Goomerin, tapausta voitiin käyttää valaisemaan tätä tarkasti. On päätelty, että ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen hänestä tuli uskoton ja hän synnytti muut lapset ilmeisesti aviorikoksessa. (2:5–7) Tämä käy ilmi siitä, että kertomuksen alussa sanotaan Goomerin synnyttäneen ”hänelle [Hoosealle] pojan”, mutta kahden muun lapsen syntymän yhteydessä profeetasta ei mainita mitään. (1:3, 6, 8) Kolmannen luvun jakeissa 1–3 puhutaan ilmeisesti siitä, että Hoosea otti Goomerin takaisin ja osti hänet ikään kuin orjan, ja tämä liittyy siihen, miten Jehova otti kansansa takaisin, kun se katui syyllistymistään aviorikokseen.

8. Mitä nimiä käytetään kirjassa vaihdellen?

⁸ Israelin pohjoista kymmenen heimon valtakuntaa, jolle Hoosean profetian sanat on pääasiassa tarkoitettu, sanottiin myös Efraimiksi valtakunnan hallitsevan heimon nimen mukaan. Nimiä Israel ja Efraim käytetään kirjassa vaihdellen.

HOOSEAN KIRJAN SISÄLTÖ

9. Mitä Goomerin lasten nimet ilmaisevat siitä, miten Jehova menettelisi Israelin suhteen?

⁹ Israelin syyllistyminen aviorikokseen kuvataan (1:1–3:5). Hoosean ”haureellinen vaimo” synnyttää profeetalle pojan, Jisreelin. Vaimo saa myöhemmin kaksi muuta lasta, tyttären nimeltä Loo-Ruhama, joka merkitsee ’[hänelle] ei osoitettu armoa’, ja pojan nimeltä Loo-Ammi, joka merkitsee ’ei minun kansani’. Jehova antoi nämä kaksi nimeä ilmaistakseen, että hän ei ”osoita enää koskaan armoa Israelin huoneelle”, ja tähdentääkseen sitä, että hän hylkää sen kokonaisuudessaan olemasta kansansa. (1:2, 6, 9, UM) Juudan ja Israelin lapset, ”elävän Jumalan lapset”, on kuitenkin määrä koota yhteen yhden pään alaisuuteen, ”sillä suuri on Jisreelin päivä”. (1:10, 11) Puhdistettuna aviorikoksestaan, Baalin palvonnan harjoittamisesta, Jumalan kansa palaa Jehovan luokse ja hyväksyy hänet aviomiehekseen. (2:16) Jehova antaa turvallisuuden Israelille ja kihlaa sen itselleen ajan hämärään asti osoittaen vanhurskautta, oikeudenmukaisuutta, uskollista rakkautta, armoa ja uskollisuutta. Nimen Jisreel (joka merkitsee ’Jumala kylvää siementä’) mukaisesti Jehova lupaa: ”Minä olen kylvävä sen kuin siemenen itselleni maahan, – – ja minä olen sanova niille, jotka eivät ole minun kansaani: ’Sinä olet minun kansani’, ja he puolestaan sanovat: ’Sinä olet minun Jumalani.’” (2:23, UM) Kuin aviorikostaan katuva vaimo ”israelilaiset palaavat ja etsivät varmasti Jumalaansa Jehovaa sekä kuningastaan Daavidia”. – 3:5, UM.

10. Mihin se johtaa, että kansakunta on hylännyt tiedon?

¹⁰ Profeetallisia tuomioita Efraimia (ja Juudaa) vastaan (4:1–14:10 [9]). Neljännen luvun ensimmäisessä jakeessa esitetään tausta sitä seuraaville profeetallisille varoituksille: ”Herralla on oikeudenkäynti maan asukasten kanssa; sillä ei ole uskollisuutta, ei laupeutta eikä Jumalan tuntemusta maassa.” Mihin tällainen tila johtaa? ”Koska sinä olet hyljännyt taidon [”tiedon”, UM], hylkään minä sinut, niin ettet saa olla minun pappinani. Koska olet unhottanut Jumalasi lain, unhotan myös minä sinun lapsesi”, sanoo Jehova. (4:1, 6) Haureuden henki on saanut Israelin harhailemaan. Porton kaltaiset Israel ja Juuda joutuvat tilille, mutta ne etsivät Jehovaa havaitessaan olevansa ”ahdistuksessa”. – 5:15.

11. Miten Hoosea pyytää hartaasti kansaa, mutta miksi sille koituu vahinkoa?

¹¹ Hoosea pyytää hartaasti kansaa: ”Palatkaamme Herran tykö, sillä hän – – parantaa meidät.” Jehova iloitsee uskollisesta rakkaudesta ja Jumalan tuntemuksesta enemmän kuin teurasuhreista ja polttouhreista, mutta Efraimin ja Juudan uskollinen rakkaus on ”kuin varhain haihtuva kaste”. (6:1, 4) Efraim on ”yksinkertaisen kyyhkysen kaltainen, joka on sydäntä vailla”. Kansa etsii apua mieluummin Egyptiltä ja Assyrialta kuin Jehovalta. (7:11, UM) Se on heille vahingoksi. Miksi? He kuljeskelevat joutilaina, juonittelevat, rikkovat Jehovan liiton ja toimivat vastoin hänen lakiaan. ”Sillä tuulta he kylvävät, ja myrskyä he leikkaavat.” (8:7) Jehova muistaa heidän erheensä ja kiinnittää huomiota heidän synteihinsä. ”He joutuvat pakolaisiksi pakanain sekaan.” (9:17) Israel on turmeltunut viiniköynnös, ja sen sydän on tullut ulkokultaiseksi. Sen sijaan että Israel kylväisi siementä vanhurskaudessa ja korjaisi satoa uskollisen rakkauden mukaan, se on kyntänyt jumalattomuutta ja korjannut epävanhurskautta. ”Egyptistä minä kutsuin poikani”, muistuttaa Jehova. (11:1) Jehova on tosiaan rakastanut Israelia sen lapsuudesta asti, mutta Israel on ympäröinyt Hänet valheella ja petoksella. Jehova neuvoo: ”Käänny Jumalasi tykö, noudata laupeutta ja oikeutta ja pane alati toivosi Jumalaasi.” – 12:7 [6].

12. a) Mistä asioista Hoosea tekee yhteenvedon 13. luvussa? b) Mikä ennallistus luvataan?

¹² Luvussa 13 Hoosea tekee yhteenvedon kaikesta, mitä edellä on kerrottu Israelin varhaisesta lupauksesta ja Jehovan hellästä huolenpidosta sekä Israelin muistamattomuudesta ja kansakunnan kääntymisestä lopulta Jehovaa vastaan. Jehova julistaa: ”Minä ryhdyin antamaan sinulle kuningasta suuttumuksessani, ja minä otan hänet pois vimmassani.” (13:11, UM) Mutta sitten tulee ennallistus: ”Šeolin kädestä minä heidät lunastan, kuolemasta minä heidät palautan. Missä ovat pistimesi, Kuolema? Missä on tuhoisuutesi, Šeol?” (13:14, UM) Kapinallisen Samarian kohtalo on kuitenkin oleva todella kauhistuttava.

13. Mikä vetoomus päättää Hoosean kirjan, ja ketkä vaeltavat Jehovan teillä?

¹³ Kirja päättyy sydäntä lämmittävään vetoomukseen: ’Palaa toki, Israel, Jehovan, Jumalasi, luo, sillä sinä olet kompastunut erheessäsi. Etsi anteeksiantoa, ja uhraa puolestasi huultesi sonnimulleja. Jehova osoittaa sinulle armoa ja rakkautta. Hänestä tulee sinulle kuin virkistävä kaste, ja sinä kukoistat kuin lilja ja oliivipuu.’ Viisaat ja ymmärtäväiset tulevat ymmärtämään nämä asiat: ”Sillä Jehovan tiet ovat oikeat, ja vanhurskaat tulevat kulkemaan niillä, mutta rikkojat tulevat kompastumaan niillä.” – 14:2–7, 10 [1–6, 9], UM.

MIKSI HYÖDYLLINEN

14. Mitkä Hoosean ennustusten täsmälliset täyttymykset voidaan panna merkille?

¹⁴ Hoosean kirja vahvistaa uskoa Jehovan henkeytettyihin ennustuksiin. Kaikki, mitä Hoosea ennusti Israelista ja Juudasta, toteutui. Israelin rakastajat, sen epäjumalia palvovat naapurikansat, hylkäsivät sen, ja se sai korjata Assyrian aiheuttaman hävityksen myrskytuulen vuonna 740 eaa. (Hoos. 8:7–10; 2. Kun. 15:20; 17:3–6, 18) Hoosea oli kuitenkin ennustanut, että Jehova osoittaisi armoa Juudalle ja pelastaisi sen, mutta ei sotavoimien avulla. Tämä täyttyi, kun Jehovan enkeli surmasi 185000 Jerusalemia uhannutta assyrialaista. (Hoos. 1:7; 2. Kun. 19:34, 35) Juuda sisältyi kuitenkin Hoosean 8:14:ssä (UM) esitettyyn tuomioon: ”Minä lähetän tulen sen kaupunkeihin, ja sen on kulutettava kunkin asuintornit.” Tämä ennustus sai hirvittävän täyttymyksensä, kun Nebukadnessar autioitti Juudan ja Jerusalemin vuosina 609–607 eaa. (Jer. 34:6, 7; 2. Aikak. 36:19) Hoosean monet ennallistusta koskevat ennustukset täyttyivät, kun Jehova kokosi Juudan ja Israelin yhteen ja he vuonna 537 eaa. ’lähtivät siitä maasta’, jossa he olivat olleet pakkosiirtolaisuudessa. – Hoos. 1:10, 11; 2:14–23; 3:5; 11:8–11; 13:14; 14:2–10 [1–9]; Esra 2:1; 3:1–3.

15. Miten Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat soveltavat Hoosean kirjasta ottamiaan lainauksia?

¹⁵ Meidän on myös erittäin hyödyllistä nykyään tarkastella Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajien viittauksia Hoosean profetiaan. Esimerkiksi Paavali esittää vaikuttavan sovellutuksen Hoosean 13:14:stä käsitellessään ylösnousemusta: ”Kuolema, missä on voittosi? Kuolema, missä on pistimesi?” (1. Kor. 15:55) Korostaessaan armon astioita kohtaan ilmaistua Jehovan ansaitsematonta hyvyyttä Paavali lainaa Hoosean 1:10:tä ja 2:23:a: ”On niin kuin hän sanoo myös Hooseassa: ’Niitä, jotka eivät ole minun kansaani, minä tulen kutsumaan ”kansakseni”, ja sitä vaimoa, joka ei ollut rakas, ”rakkaaksi”, ja siinä paikassa, jossa heille sanottiin: ”Te ette ole minun kansaani”, siinä heitä tullaan kutsumaan ”elävän Jumalan lapsiksi”.’” (Room. 9:25, 26) Pietari mukailee näitä samoja Hoosean kirjan kohtia sanoessaan: ”Sillä kerran te ette olleet kansa, mutta nyt olette Jumalan kansa; te olitte niitä, joille ei ollut osoitettu armoa, mutta nyt olette niitä, joille on osoitettu armoa.” – 1. Piet. 2:10.

16. Mitkä Hoosean sanat Jeesus toisti osoittaessaan Jehovan palvonnalle asettamat vaatimukset?

¹⁶ Hoosean profetian nähdään siis täyttyneen paitsi jäännöksen paluussa Serubbaabelin päivinä, myös siinä, että Jehova on armollisesti koonnut hengellisen jäännöksen, johon kuuluvista tulee ’elävän Jumalan rakkaita lapsia’. Henkeytettynä Hoosea näki heille asetetut vaatimukset. Palvonta ei saa olla ulkonaista, pelkkiä muotomenoja, vaan niin kuin Hoosean 6:6:ssa (jonka Jeesus toisti Matteuksen 9:13:ssa ja 12:7:ssä) sanotaan: ”Laupeutta minä haluan enkä uhria, ja Jumalan tuntemista enemmän kuin polttouhreja.”

17. a) Mitä jokaisen, joka kompastuu hengelliseen aviorikokseen, täytyy tehdä? b) Minkä iloisen Valtakuntaa koskevan lupauksen Hoosean kirja sisältää?

¹⁷ Aviorikokseen syyllistyneen vaimon valaiseva esimerkki, joka näyteltiin hyvin eloisasti Hoosean omassa elämässä, osoittaa Jehovan inhoavan niitä, jotka kääntyvät pois hänestä epäjumalanpalveluksen ja väärän palvonnan teille syyllistyen näin hengelliseen aviorikokseen. Kaikkien, jotka ovat kompastuneet erheeseen, on tultava takaisin Jehovan luokse todella katuvina ja ’uhrattava puolestaan huultensa sonnimulleja’. (Hoos. 14:2, UM; Hepr. 13:15) Nämä voivat iloita Israelin hengellisten lasten jäännöksen kanssa Hoosean 3:5:ssä (UM) olevan Valtakuntaa koskevan lupauksen täyttymisestä: ”Myöhemmin israelilaiset palaavat ja etsivät varmasti Jumalaansa Jehovaa sekä kuningastaan Daavidia. Ja he tulevat vavisten Jehovan ja hänen hyvyytensä luo päivien lopulla.”