Kirja johon voi luottaa – osa 4

PALATSIEN rauniot ja kuninkaalliset haudat antavat vain kalpean aavistuksen muinaisen Meedian ja Persian kaksoismaailmanvallan suuruudesta, mahdista ja vauraudesta. Ennen kuin nämä kaksi valtakuntaa yhdistyivät, Meedia oli hallitseva osapuoli. Mutta vuonna 550 eaa. meedialaiset joutuivat Persian kuninkaan Kyyros II:n alaisuuteen, joka alkoi tällöin hallita Meedo-Persian valtakuntaa. Valtakunnan keskus sijaitsi Persianlahden pohjoispuolella, mutta vähitellen sen suunnaton alue ulottui Egeanmerestä Egyptiin ja Luoteis-Intiaan, ja se käsitti myös Juudan.

Meedo-Persia hallitsi juutalaisia yli 200 vuotta – vuonna 539 eaa. tapahtuneesta Babylonin tuhosta siihen saakka, kun kreikkalaiset löivät sen vuonna 331 eaa. Tuon aikakauden merkittäviin tapahtumiin viitataan monissa Raamatun kirjoissa.

Raamatussa kerrotaan, että kuningas Kyyros II vapautti juutalaiset Babylonin vankeudesta ja salli heidän palata Jerusalemiin rakentamaan uudelleen Jumalan temppelin, jonka babylonialaiset olivat tuhonneet vuonna 607 eaa. (Esra 1:1–7; 6:3–5). Tätä kertomusta tukee Kyyroksen lieriönä tunnettu saviasiakirja, joka löydettiin vuonna 1879 muinaisen Babylonin raunioista. Siinä mainitaan Kyyros nimeltä ja kerrotaan, että hänellä oli tapana sallia vangittuna olleiden kansojen palata kotimaahansa ja viedä uskonnollisia esineitään mukanaan. Raamatunkirjoittaja Jesaja kirjoitti seuraavat Kyyrosta koskevat Jehovan profeetalliset sanat: ”Kaiken, mistä iloitsen, hän panee täysin täytäntöön, vieläpä sanoessani Jerusalemista: ’Se rakennetaan uudelleen’ ja temppelistä: ’Sinun perustuksesi lasketaan.’ ” (Jesaja 44:28.)

Esran 6:3, 4:n mukaan Kyyros määräsi, että varat temppelin rakentamista varten annettaisiin ”kuninkaan taloudesta”. Nämä hämmästyttävät sanat ovat yhtäpitävät maallisen historian kanssa. Kirjassa Persia and the Bible sanotaan: ”Persian kuninkailla oli tapana tukea pyhäkköjen jälleenrakentamista valtakunnassaan.”

Raamatussa kerrotaan, että myöhemmin juutalaisten vastustajat kirjoittivat Dareios Suurelle (Dareios I)a ja kiistivät sen juutalaisten väitteen, että Kyyros olisi antanut valtuutuksen rakentaa temppeli uudelleen. Dareios määräsi etsimään alkuperäisen kirjallisen säädöksen. Etsintä tuotti tulosta: Meedian pääkaupungista Ekbatanasta löytyi kirjakäärö, joka sisälsi Kyyroksen säädöksen. Vastaukseksi Dareios kirjoitti: ”Minä, Dareios, annan käskyn [rakentaa temppeli uudelleen]. Täytettäköön se viipymättä.” Tämä tyrehdytti vastustuksen. (Esra 6:2, 7, 12, 13.)

Maallinen historia vahvistaa näiden yksityiskohtien paikkansapitävyyden. Ensinnäkin Kyyros asui kesäisin Ekbatanassa, ja hän on voinut antaa säädöksen sieltä käsin. Lisäksi arkeologiset löydöt osoittavat, että Meedo-Persian kuninkaat olivat erittäin kiinnostuneita valtakuntaansa liittyvistä uskonnollisista asioista ja että he selvittivät kiistoja kirjeitse.

Profeetta Daniel sai Jumalalta unen, jossa hän näki neljän toisiaan seuraavan pedon nousevan merestä. Ne edustivat perättäisiä maailmanvaltoja. Ensimmäinen peto, siivekäs leijona, edusti Babyloniaa. Toinen oli ”kuin karhu”. Kertomus jatkuu: ”Sille sanottiin: ’Nouse, syö paljon lihaa.’ ” (Daniel 7:5.) Pelottava karhu kuvasi Meedo-Persiaa.

Danielin profetian mukaisesti Meedo-Persia osoitti kyltymätöntä halua laajentaa aluettaan. Pian Danielin saaman näyn jälkeen Kyyros kukisti meedialaiset ja alkoi sotia lähellä sijaitsevia Lydiaa ja Babyloniaa vastaan. Hänen poikansa Kambyses II valloitti Egyptin. Myöhemmät Meedo-Persian hallitsijat laajensivat valtakuntaa edelleen.

Miten voimme olla varmoja unen tulkinnasta? Eräässä toisessa, edelliseen liittyvässä näyssä Daniel näki pässin ”puskevan länteen ja pohjoiseen ja etelään”. Tämä toteutui, kun Meedo-Persia ”puski” muita kansakuntia, muun muassa mahtavaa Babyloniaa. Jumalan enkeli selitti näkyä Danielille seuraavasti: ”Kaksisarvinen pässi, jonka näit, tarkoittaa Meedian ja Persian kuninkaita.” (Daniel 8:3, 4, 20.)

Parisataa vuotta ennen Babylonin kukistumista profeetta Jesaja kertoi voittoisan persialaiskuninkaan nimen – ennen kuin tämä oli edes syntynyt – ja sen, mitä strategiaa hän käyttäisi Babylonia vastaan. Jesaja kirjoitti: ”Näin on Jehova sanonut voidellulleen Kyyrokselle, jonka oikeaan käteen olen tarttunut alistaakseni kansakuntia hänen edessään, – – avatakseni hänen eteensä kaksoisovet, niin ettei porttejakaan suljeta.” (Jesaja 45:1.) Sekä Jesaja että Jeremia ennustivat, että Babylonin ”joet” eli kanaalit, jotka saivat vetensä Eufratista ja toimivat vallihautoina, kuivattaisiin (Jesaja 44:27; Jeremia 50:38). Kreikkalaiset historioitsijat Herodotos ja Ksenofon vahvistavat tämän Raamatun profetian täsmällisyyden – myös sen, että babylonialaiset juhlivat riehakkaasti sinä yönä, jona Kyyros valloitti kaupungin (Jesaja 21:5, 9; Daniel 5:1–4, 30). Sen jälkeen kun Kyyroksen armeija oli ohjannut Eufratin vedet toisaalle, se tunkeutui kaupunkiin joen varrella olevista avoimista porteista kohtaamatta juuri lainkaan vastarintaa. Mahtava Babylon kukistui yhdessä yössä!

Tämä tapahtuma johti puolestaan erään toisen profetian hämmästyttävään toteutumiseen. Profeetta Jeremia oli aiemmin ennustanut, että Jumalan kansa olisi vankina Babylonissa 70 vuotta (Jeremia 25:11, 12; 29:10). Pakkosiirtolaisuus päättyi juuri ennustettuun aikaan, ja kansan sallittiin palata kotimaahansa.

Vähän sen jälkeen kun Meedo-Persia oli valloittanut Babylonin, Daniel kirjoitti muistiin erästä hyvin tärkeää tapahtumaa valottavan profetian. Se liittyy ihmiskuntaa koskevan Jumalan tarkoituksen toteutumiseen. Enkeli Gabriel ilmoitti Danielille tarkalleen, milloin Messias eli 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä luvattu ”siemen” ilmaantuisi. Jumalan enkeli sanoi: ”Jerusalemin ennallistamista ja uudelleen rakentamista koskevan sanan lähtemisestä on Messiaaseen, Johtajaan, asti seitsemän viikkoa, lisäksi kuusikymmentäkaksi viikkoa” eli yhteensä 69 viikkoa. (Daniel 9:25.) Milloin tämä profeetallinen ajanjakso alkoi?

Vaikka Kyyros oli päästänyt juutalaiset palaamaan maahansa pian Babylonin kukistuttua, Jerusalem ja sen muurit olivat kipeästi korjauksen tarpeessa vielä vuosien jälkeen. Vuonna 455 eaa. kuningas Artakserkses salli juutalaisen juomanlaskijansa Nehemian palata Jerusalemiin johtamaan rakennustyötä. (Nehemia 2:1–6.) Tästä alkoivat ennustetut 69 viikkoa.

Kyseiset 69 viikkoa eivät kuitenkaan ole kirjaimellisia seitsenpäiväisiä viikkoja vaan vuosiviikkoja. Joissakin raamatunkäännöksissä puhutaankin ”viikkojen” sijaan ”vuosiviikoista”b (Daniel 9:24, 25). Messiaan oli määrä ilmaantua 69 ”viikon” kuluttua, ja jokainen niistä olisi 7 vuoden pituinen. Tämä tekisi yhteensä 483 vuotta. Profetia täyttyi vuonna 29, kun Jeesus kastettiin. Vuodesta 455 eaa. oli tällöin kulunut tarkalleen 483 vuotta.c

Danielin profetian täsmällinen toteutuminen tuo oman lisänsä niihin runsaisiin todisteisiin, jotka vahvistavat Jeesuksen henkilöllisyyden. Tämä myös lujittaa tulevaisuudentoivoamme. Jumalan taivaallisen valtakunnan Kuninkaana Jeesus tekee lopun julmasta ihmishallinnosta. Sen jälkeen hän täyttää monia muita Raamatun ennustuksia, muun muassa ne, jotka lupaavat ylösnousemuksen kuolleille ja ikuisen elämän paratiisimaan päällä (Daniel 12:2; Johannes 5:28, 29; Ilmestys 21:3–5).