Jerusalem joka on nimensä mukainen
”Iloitkaa ikuisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, minä luon Jerusalemin iloksi.” (JESAJA 65:18)
1. Millaisia tunteita Esralla oli Jumalan valittua kaupunkia kohtaan?
INNOKKAANA Jumalan sanan tutkijana juutalainen pappi Esra piti suuressa arvossa sitä yhteyttä, joka Jerusalemilla oli aikoinaan Jehovan puhtaaseen palvontaan (5. Mooseksen kirja 12:5; Esra 7:27). Hänen rakkautensa Jumalan kaupunkia kohtaan ilmenee siitä Raamatun osasta, joka hänet henkeytettiin kirjoittamaan: Ensimmäisestä ja Toisesta aikakirjasta sekä Esran kirjasta. Nimi Jerusalem esiintyy koko Raamatussa yli 800 kertaa, ja tästä määrästä yli neljäsosa on näissä historiallisissa muistiinmerkinnöissä.
2. Mitä profeetallista voidaan nähdä nimen Jerusalem merkityksessä?
2 Raamatun hepreassa sanan ”Jerusalem” voidaan ymmärtää olevan sellaisessa heprean kielen muodossa, jota sanotaan duaaliksi eli kaksikoksi. Kaksikkomuotoa käytetään useimmiten sellaisesta, mitä on pareittain, esimerkiksi silmistä, korvista, käsistä ja jaloista. Tässä kaksikkomuodossa nimen Jerusalem voidaan katsoa ilmaisevan profeetallisesti sitä rauhaa, jota Jumalan kansa koki kaksinkertaisessa merkityksessä: hengellisesti ja fyysisesti. Raamatussa ei paljasteta, ymmärsikö Esra tätä täysin. Pappina hän teki kuitenkin parhaansa auttaakseen juutalaisia nauttimaan rauhasta Jumalan kanssa. Ja varmasti hän ponnisteli kovasti sen hyväksi, että Jerusalem eläisi nimensä merkityksen ’kaksinkertaisen rauhan omistaminen [tai: perustus]’ mukaisesti. (Esra 7:6.)
3. Kuinka monta vuotta kuluu, ennen kuin meille kerrotaan jälleen Esran toimista, ja millaisissa olosuhteissa hänet kohtaamme?
3 Raamatussa ei sanota, missä Esra oli niiden 12 vuoden aikana, jotka kuluivat hänen Jerusalemissa käyntinsä ja Nehemian kaupunkiin tulon välillä. Kansakunnassa tuona aikana vallinnut huono hengellinen tila viittaa siihen, että Esra oli poissa. Havaitsemme kuitenkin Esran palvelevan jälleen uskollisena pappina Jerusalemissa heti sen jälkeen kun kaupungin muuri oli jälleenrakennettu.
Kansankokouksen suurenmoinen päivä
4. Mitä merkityksellistä liittyi Israelin seitsemännen kuukauden ensimmäiseen päivään?
4 Jerusalemin muuri valmistui parahiksi tärkeään juhlakuukauteen, tisriin, mennessä, joka oli Israelin uskonnollisen kalenterin seitsemäs kuukausi. Tisrin ensimmäisenä päivänä oli erityinen uudenkuun juhla, jota sanottiin trumpetinpuhalluksen juhlaksi. Tuona päivänä papit puhalsivat trumpetteihin samalla kun Jehovalle esitettiin uhreja. (4. Mooseksen kirja 10:10; 29:1.) Tämä päivä valmisti israelilaisia tisrin 10. päivänä vietettävään vuotuiseen sovituspäivään ja 15.–21. samaa kuuta pidettävään iloiseen korjuujuhlaan.
5. a) Miten Esra ja Nehemia käyttivät ”seitsemännen kuun ensimmäisen päivän” hyödyllisesti? b) Miksi israelilaiset itkivät?
5 ”Seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä” ”kaikki kansa” kokoontui, todennäköisesti Nehemian ja Esran kehotuksesta. Miehet, naiset ja kaikki ne, ”jotka kykenivät ymmärtämään kuulemansa”, kutsuttiin mukaan. Näin ollen läsnä oli myös pieniä lapsia, ja he kuuntelivat tarkkaavaisesti, kun Esra seisoi korokkeella ja luki Lakia ”päivänkoitosta puoleenpäivään saakka”. (Nehemia 8:1–4.) Säännöllisin välein leeviläiset auttoivat ihmisiä ymmärtämään luettua aineistoa. Tämä sai israelilaiset vuodattamaan kyyneleitä, sillä he tajusivat, miten kauaksi he ja heidän esi-isänsä olivat poikenneet Jumalan laista. (Nehemia 8:5–9.)
6, 7. Mitä kristityt voivat oppia siitä, mitä Nehemia teki, jotta juutalaiset eivät enää itkisi?
6 Nyt ei kuitenkaan ollut murheellisen itkun aika. Oli juhla, ja ihmiset olivat juuri saaneet valmiiksi Jerusalemin muurin jälleenrakennustyön. Siksi Nehemia auttoi heitä pääsemään oikeaan mielentilaan, kun hän sanoi: ”Menkää, syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia ja lähettäkää annoksia sille, jota varten ei ole valmistettu mitään, sillä tämä päivä on Herrallemme pyhä, älkääkä olko pahoillanne, sillä Jehovan ilo on teidän linnoituksenne.” Tottelevaisesti ”kaikki kansa lähti syömään ja juomaan ja lähettämään annoksia ja pitämään suurta iloa, sillä he olivat ymmärtäneet ne sanat, jotka oli saatettu heidän tietoonsa”. (Nehemia 8:10–12.)
7 Nykyinen Jumalan kansa voi oppia tästä kertomuksesta paljon. Niiden, jotka saavat esittää ohjelmanosia kokouksissa ja konventeissa, tulisi pitää edellä kerrottu mielessään. Sen lisäksi, että tällaisissa tilaisuuksissa annetaan oikaisevia neuvoja, jotka ovat joskus tarpeellisia, niissä korostetaan hyödyllisiä tuloksia ja siunauksia, joita koituu Jumalan vaatimusten täyttämisestä. Niissä kiitetään siitä hyvästä, mitä on tehty, ja kannustetaan kestämään edelleen. Jumalan kansaan kuuluvien pitäisi voida lähteä tällaisista kokouksista iloisin sydämin, koska he ovat saaneet rakentavaa opetusta Jumalan sanasta. (Heprealaisille 10:24, 25.)
Toinen iloinen kokous
8, 9. Mikä erikoiskokous pidettiin seitsemännen kuukauden toisena päivänä, ja millaisia tuloksia siitä koitui Jumalan kansalle?
8 Tuon erikoiskuukauden toisena päivänä ”koko kansan isien päämiehet, papit ja leeviläiset kokoontuivat jäljentäjä Esran luo saadakseen selvän käsityksen lain sanoista” (Nehemia 8:13). Esra oli pätevä johtamaan tätä kokousta, sillä hän ”oli valmentanut sydämensä kysyäkseen Jehovan lain neuvoa ja tehdäkseen sen mukaan ja opettaakseen Israelissa säännöksiä ja oikeutta” (Esra 7:10). Epäilemättä tässä kokouksessa korostettiin asioita, joissa Jumalan kansan piti mukautua tarkemmin lakiliittoon. Asianmukaisten valmistelujen tekeminen tulevan lehtimajanjuhlan viettoa varten vaati pikaista huomiota.
9 Tätä viikon pituista juhlaa vietettiin oikealla tavalla eli siten, että kaikki asuivat tilapäisissä suojissa, jotka oli tehty puiden oksista ja lehvistä. Kansa pystytti näitä lehtimajoja talojensa tasakatoille, pihoilleen, temppelin esipihoille ja Jerusalemin toreille. (Nehemia 8:15, 16.) Miten erinomainen tilaisuus tämä olikaan koota kansa yhteen ja lukea sille Jumalan lakia! (Vrt. 5. Mooseksen kirja 31:10–13.) Näin tehtiin jokaisena päivänä, juhlan ”ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivään asti”, ja tuloksena oli ”hyvin suuri ilo” Jumalan kansalle (Nehemia 8:17, 18).
Meidän ei tulisi laiminlyödä Jumalan huonetta
10. Miksi seitsemännen kuukauden 24. päiväksi järjestettiin erikoiskokous?
10 On olemassa oikea aika ja paikka oikaista vakavat puutteet Jumalan kansan keskuudessa. Ilmeisesti Esra ja Nehemia tajusivat, että nyt oli tällainen aika, sillä he järjestivät tisrikuun 24. päiväksi paaston. Jälleen luettiin Jumalan lakia, ja kansa tunnusti syntinsä. Sitten leeviläiset selostivat sitä, miten Jumala oli kohdellut armollisesti uppiniskaista kansaansa, esittivät kauniita ylistyksen ilmauksia Jehovalle ja tekivät ”lujan sopimuksen”, joka vahvistettiin heidän ruhtinaittensa, leeviläistensä ja pappiensa sinetillä. (Nehemia 9:1–38.)
11. Mihin ”lujaan sopimukseen” juutalaiset sitoutuivat?
11 Kansa vahvisti valalla noudattavansa kirjoitettua ”lujaa sopimusta”. He vaeltaisivat ”tosi Jumalan lain mukaan”. Ja he lupasivat olla solmimatta avioliittoja ”maan kansoihin” kuuluvien kanssa. (Nehemia 10:28–30.) Lisäksi juutalaiset sitoutuivat noudattamaan sapattia, tukemaan tosi palvontaa vuotuisin rahalahjoituksin, toimittamaan puuta teurasuhrialttaria varten, antamaan katraidensa ja karjalaumojensa esikoiset teurasuhriksi ja tuomaan maansa ensi hedelmät temppelin ruokasaleihin. Oli selvää, että he olivat päättäneet ’olla laiminlyömättä Jumalansa huonetta’. (Nehemia 10:32–39.)
12. Mitä sisältyy siihen, ettei laiminlyö Jumalan huonetta nykyään?
12 Jehovan kansan täytyy nykyään varoa laiminlyömästä etuaan ’suorittaa pyhää palvelusta’ Jehovan suuren hengellisen temppelin esipihoissa (Ilmestys 7:15). Tähän sisältyy se, että he esittävät säännöllisesti sydämestä lähteviä rukouksia Jehovan palvonnan edistymisen puolesta. Tällaisten rukousten mukaan eläminen vaatii kristillisiin kokouksiin valmistautumista ja niissä osallistumista, hyvän uutisen saarnaamiseksi tehtävien järjestelyjen tukemista ja kiinnostuneiden auttamista palaamalla mikäli mahdollista johtamaan heille raamatuntutkistelua. Monet, jotka eivät halua laiminlyödä Jumalan huonetta, lahjoittavat rahaa saarnaamistyön edistämiseen ja tosi palvontaan tarkoitettujen paikkojen ylläpitoon. Voimme ehkä myös tukea kipeästi tarvittavien kokouspaikkojen rakentamista sekä auttaa niiden pitämisessä puhtaina ja siisteinä. Tärkeä tapa osoittaa rakkautta Jumalan hengellistä huonetta kohtaan on se, että edistämme rauhaa uskonveljiemme keskuudessa ja autamme ketä tahansa, joka tarvitsee aineellista tai hengellistä apua. (Matteus 24:14; 28:19, 20; Heprealaisille 13:15, 16.)
Iloiset vihkiäiset
13. Mikä kiireellisen tärkeä asia vaati huomiota, ennen kuin Jerusalemin muuri voitiin vihkiä, ja millaisen erinomaisen esimerkin monet antoivat?
13 Nehemian päivinä sinetöity ”luja sopimus” valmisti Jumalan muinaista kansaa Jerusalemin muurin vihkiäispäivään. Mutta eräs kiireellisen tärkeä asia vaati vielä huomiota. Nyt kun Jerusalemia ympäröi suuri muuri, jossa oli 12 porttia, sinne tarvittiin enemmän asukkaita. Vaikka siellä asui joitakuita israelilaisia, ”kaupunki oli tilava ja suuri, ja sen sisäpuolella oli vain vähän väkeä” (Nehemia 7:4). Jotta ongelma olisi voitu ratkaista, kansa ”heitti arpaa saadakseen aina yhden kymmenestä asumaan Jerusalemiin, pyhään kaupunkiin”. Aulis vastakaiku tätä järjestelyä kohtaan sai ihmiset siunaamaan ”kaikkia niitä miehiä, jotka tarjoutuivat vapaaehtoisesti asumaan Jerusalemissa”. (Nehemia 11:1, 2.) Miten hieno esimerkki niille nykyään eläville tosi palvojille, joiden olosuhteet sallivat heidän muuttaa jonnekin, missä kypsien kristittyjen apua tarvitaan enemmän!
14. Mitä tapahtui Jerusalemin muurin vihkiäispäivänä?
14 Pian alkoivat tärkeät valmistelut Jerusalemin muurin vihkiäisten suurta päivää silmällä pitäen. Lähistöllä sijaitsevista Juudan kaupungeista koottiin muusikkoja ja laulajia. Näistä muodostettiin kaksi suurta kiitoskuoroa, joita kumpaakin seuraisi kulkue. (Nehemia 12:27–31, 36, 38.) Kuorot ja kulkueet lähtivät sellaiselta kohdalta muuria, joka oli kauimpana temppelistä, luultavasti Laaksoportilta, ja marssivat vastakkaisiin suuntiin, kunnes ne kohtasivat toisensa Jumalan huoneen luona. ”He uhrasivat sinä päivänä suuria teurasuhreja ja iloitsivat, sillä tosi Jumala itse sai heidät iloitsemaan suurella ilolla. Ja myös naiset ja lapset iloitsivat, niin että Jerusalemin ilo voitiin kuulla kauas.” (Nehemia 12:43.)
15. Miksi Jerusalemin muurin vihkiminen ei saanut aikaan pysyvää iloa?
15 Raamatussa ei mainita tämän iloisen juhlan ajankohtaa. Epäilemättä se oli Jerusalemin ennallistamisen kohokohtia, ellei huipennus. Tietysti kaupungin sisäpuolella oli paljon rakennettavaa. Aikanaan Jerusalemin asukkaat menettivät hyvän hengellisen asemansa. Esimerkiksi kun Nehemia kävi kaupungissa toisen kerran, hän havaitsi, että Jumalan huonetta laiminlyötiin jälleen ja että israelilaiset ottivat taas itselleen pakanavaimoja (Nehemia 13:6–11, 15, 23). Samat huonot olosuhteet vahvistetaan profeetta Malakian kirjoituksissa (Malakia 1:6–8; 2:11; 3:8). Jerusalemin muurin vihkiminen ei siis saanut aikaan pysyvää iloa.
Iankaikkisen ilon aihe
16. Mitä ratkaisevan tärkeitä tapahtumia Jumalan kansa odottaa iloiten?
16 Nykyään Jehovan kansa kaipaa aikaa, jolloin Jumala saa riemuvoiton kaikista vihollisistaan. Tämä alkaa ”Suuren Babylonin” tuholla – kuvaannollisen kaupungin, joka sulkee piiriinsä kaikki väärän uskonnon muodot (Ilmestys 18:2, 8). Väärän uskonnon tuho on tulevan suuren ahdistuksen ensimmäinen vaihe (Matteus 24:21, 22). Edessämme on myös todella merkityksellinen tapahtuma: Herran Jeesuksen Kristuksen ja hänen morsiamensa, ”Uuden Jerusalemin” 144 000 kansalaisen, taivaalliset häät (Ilmestys 19:7; 21:2). Emme voi sanoa tarkasti, milloin tämä huipentuman muodostava liitto saatetaan päätökseen, mutta se tulee varmasti olemaan iloinen tapahtuma. (Ks. Vartiotorni 15.8.1990 s. 30, 31.)
17. Mitä tiedämme Uuden Jerusalemin valmiiksi tulemisesta?
17 Tiedämme, että Uusi Jerusalem tulee valmiiksi hyvin pian (Matteus 24:3, 7–14; Ilmestys 12:12). Toisin kuin maallinen Jerusalemin kaupunki se ei tuota koskaan pettymystä. Tämä johtuu siitä, että kaikki sen kansalaiset ovat hengellä voideltuja, koeteltuja ja puhdistettuja Jeesuksen Kristuksen seuraajia. Olemalla uskollinen kuolemaan saakka jokainen heistä todistaa ikuisen uskollisuutensa Kaikkeuden Suvereenia, Jehova Jumalaa, kohtaan. Tällä on suuri merkitys muulle ihmiskunnalle – eläville ja kuolleille!
18. Miksi meidän pitäisi ’riemuita ja iloita ikuisesti’?
18 Ajattele, mitä tapahtuu, kun Uusi Jerusalem kääntää huomionsa ihmisiin, jotka uskovat Jeesuksen lunastusuhriin. ”Katso!” kirjoitti apostoli Johannes. ”Jumalan teltta on ihmisten luona, ja hän asuu heidän kanssaan, ja he ovat hänen kansojaan. Ja Jumala itse on heidän kanssaan. Ja hän pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole. Entiset ovat kadonneet.” (Ilmestys 21:2–4.) Lisäksi tämän kaupungin kaltaisen järjestelyn avulla Jumala kohottaa ihmiskunnan inhimilliseen täydellisyyteen (Ilmestys 22:1, 2). Nämä ovat todella suurenmoisia syitä ’riemuita ja iloita ikuisesti siitä, mitä Jumala nyt luo’! (Jesaja 65:18.)
19. Mikä on se hengellinen paratiisi, johon kristittyjä on koottu?
19 Katuvien ihmisten ei kuitenkaan tarvitse odottaa siihen saakka saadakseen apua Jumalalta. Vuonna 1919 Jehova alkoi koota 144 000:n viimeisiä jäseniä hengelliseen paratiisiin, jossa Jumalan hengen hedelmät – esimerkiksi rakkaus, ilo ja rauha – kukoistavat (Galatalaisille 5:22, 23). Tämän hengellisen paratiisin huomattava piirre on ollut usko, jota ovat ilmaisseet sen voidellut asukkaat, jotka ovat suurenmoisen tuottoisalla tavalla johtaneet Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista koko asutussa maailmassa (Matteus 21:43; 24:14). Sen ansiosta lähes kuusi miljoonaa ”muuta lammasta”, joilla on maallinen toivo, on myös saanut astua hengelliseen paratiisiin ja tehdä tuottoisaa työtä (Johannes 10:16). He ovat pätevöityneet tähän vihkiytymällä Jehova Jumalalle sen perusteella, että he uskovat hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, lunastusuhriin. Se että he ovat olleet Uuden Jerusalemin tulevien jäsenten yhteydessä, on tosiaan osoittautunut siunaukseksi. Olemalla näin tekemisissä voideltujen kristittyjen kanssa Jehova on laskenut ”uutta maata” varten lujan perustuksen – sellaisten Jumalaa pelkäävien ihmisten yhteiskunnan, jotka perivät taivaallisen Valtakunnan maallisen valta-alueen (Jesaja 65:17; 2. Pietarin kirje 3:13).
20. Miten Uusi Jerusalem tulee elämään nimensä merkityksen mukaisesti?
20 Samanlaiset rauhalliset olosuhteet, joista Jehovan kansa nykyään nauttii hengellisessä paratiisissaan, vallitsevat pian kirjaimellisessa paratiisissa maan päällä. Näin käy, kun Uusi Jerusalem laskeutuu taivaasta siunaamaan ihmiskuntaa. Jumalan kansa iloitsee kaksinkertaisessa merkityksessä niistä rauhallisista olosuhteista, jotka luvataan Jesajan 65:21–25:ssä. Hengellisessä paratiisissa olevina Jehovan yksimielisinä palvojina sekä ne voidellut, jotka tulevat vielä astumaan paikalleen taivaallisessa Uudessa Jerusalemissa, että ”muihin lampaisiin” kuuluvat tuntevat nykyään Jumalan antamaa rauhaa. Ja tuo rauha tulee ulottumaan kirjaimelliseen paratiisiin, kun ’Jumalan tahto tapahtuu kaikkialla maan päällä, niin kuin se tapahtuu taivaassa’ (Matteus 6:10). Jumalan loistava taivaallinen kaupunki osoittautuu nimen Jerusalem mukaan vankaksi ’kaksinkertaisen rauhan perustukseksi’. Koko ikuisuuden se tuottaa ylistystä ja kunniaa Suurelle Luojalleen, Jehova Jumalalle, ja Sulhaselleen, Kuninkaalle Jeesukselle Kristukselle.
Muistatko?
◻ Mitä saatiin aikaan, kun Nehemia kokosi kansan Jerusalemiin?
◻ Mitä muinaisaikojen juutalaisten piti tehdä, jotta he eivät olisi laiminlyöneet Jumalan huonetta, ja mitä meitä kehotetaan tekemään?
◻ Miten ”Jerusalem” liittyy kestävän ilon ja rauhan aikaansaamiseen?
[Kartta s. 23]
(Ks. painettu julkaisu)
JERUSALEMIN PORTIT
Numerot tarkoittavat nykyistä korkeutta metreinä
KALAPORTTI
VANHANKAUPUNGINPORTTI
EFRAIMINPORTTI
KULMAPORTTI
Leveämuuri
Tori
LAAKSOPORTTI
TOINEN KAUPUNGINOSA
Vanha pohjoismuuri
DAAVIDIN KAUPUNKI
TUHKAKASOJENPORTTI
Hinnomin laakso
Linna
LAMMASPORTTI
VARTIOPORTTI
Temppelialue
TARKASTUSPORTTI
HEVOSPORTTI
OFEL
Tori
VESIPORTTI
Gihonin lähde
LÄHDEPORTTI
Kuninkaan puutarha
En-Rogel
Tyropoioninlaakso (Keskuslaakso)
Kidronin purolaakso
740
730
730
750
770
770
750
730
710
690
670
620
640
660
680
700
720
740
730
710
690
670
Jerusalemin muurin todennäköinen koko silloin, kun kaupunki tuhottiin ja kun Nehemia johti muurin jälleenrakentamista