Laki ennen Kristusta

”Kuinka rakastankaan sinun lakiasi! Se on kiinnostukseni kohde kaiken päivää.” (PSALMIT 119:97)

 1. Mikä hallitsee taivaankappaleiden liikkeitä?

LAPSESTA saakka Job oli todennäköisesti katsellut ihmeissään tähtiä. Hänen vanhempansa olivat luultavasti opettaneet hänelle suurten tähdistöjen nimiä ja sen, mitä he tiesivät laeista, jotka hallitsivat tähdistöjen liikkumista taivaalla. Määritettiinhän ennen vanhaan vuoden eri ajanjaksotkin näiden suunnattomien, kauniiden tähtikuvioiden vakaiden liikkeiden avulla. Mutta niin monia kertoja kuin Job katselikin syvän kunnioituksen vallassa näitä tähtimuodostelmia, hän ei tiennyt, mitkä väkevät voimat pitivät ne koossa. Siksi hän ei pystynyt vastaamaan alkuunkaan, kun Jehova Jumala kysyi häneltä: ”Tunnetko taivaan lait?” (Job 38:31–33, vuoden 1938 kirkkoraamattu.) Tähtiä hallitsevat tosiaankin lait – niin tarkat ja monimutkaiset lait, että nykyajan tiedemiehet eivät täysin käsitä niitä.

 2. Miksi voidaan sanoa, että laki hallitsee koko luomakuntaa?

² Jehova on kaikkeuden Korkein Lainantaja. Laki hallitsee kaikkia hänen töitään. Hänen rakas Poikansa, ”koko luomakunnan esikoinen”, totteli uskollisesti Isänsä lakia ennen kuin aineellista kaikkeutta oli olemassa! (Kolossalaisille 1:15.) Laki ohjaa myös enkeleitä (Psalmit 103:20). Laki hallitsee eläimiäkin, kun ne noudattavat Luojansa niiden vaistoihin ohjelmoimia käskyjä (Sananlaskut 30:24–28; Jeremia 8:7).

 3. a) Miksi ihmiskunta tarvitsee lakeja? b) Minkä välityksellä Jehova hallitsi Israelin kansakuntaa?

³ Entä ihmiskunta? Vaikka olemme saaneet esimerkiksi älyn, moraalisuuden ja hengellisyyden lahjat, tarvitsemme yhä jossakin määrin Jumalan lakia opastamaan meitä näiden kykyjen käytössä. Ensimmäiset vanhempamme, Aadam ja Eeva, olivat täydellisiä, niin että tarvittiin vain muutamia lakeja opastamaan heitä. Rakkauden heidän taivaallista Isäänsä kohtaan olisi pitänyt olla heille painava syy totella mielellään. Mutta he eivät totelleet. (1. Mooseksen kirja 1:26–28; 2:15–17; 3:6–19.) Tämä johti siihen, että heidän jälkeläisensä olivat syntisiä ihmisiä, jotka tarvitsivat paljon lisää lakeja ohjaamaan heitä. Ajan myötä Jehova täytti rakkaudellisesti tämän tarpeen. Hän antoi Nooalle nimenomaisia lakeja, jotka tämän oli määrä välittää perheelleen (1. Mooseksen kirja 9:1–7). Satoja vuosia myöhemmin Jumala antoi Mooseksen välityksellä uudelle Israelin kansakunnalle yksityiskohtaisen, kirjallisen lakikokoelman. Ensi kerran Jehova hallitsi nyt kokonaista kansakuntaa jumalallisen lain välityksellä. Tutkimalla tuota Lakia voimme helpommin ymmärtää, miksi Jumalan lailla on niin tärkeä osa kristittyjen elämässä nykyään.

Mooseksen laki – sen tarkoitus

 4. Miksi luvatun Siemenen tuottaminen olisi Abrahamin valituille jälkeläisille haaste?

⁴ Apostoli Paavali, joka oli tutkinut perusteellisesti Lakia, kysyi: ”Miksi sitten Laki?” (Galatalaisille 3:19.) Voidaksemme vastata tähän meidän on muistettava Jehovan luvanneen ystävälleen Abrahamille, että tämän suvusta tulisi Siemen, joka tuottaisi suuria siunauksia kaikille kansakunnille (1. Mooseksen kirja 22:18). Mutta tässä olikin haaste: Abrahamin valitut jälkeläiset, israelilaiset, eivät kaikki olleet Jehovaa rakastavia ihmisiä. Useimmat osoittautuivat ajan mittaan jäykkäniskaisiksi ja kapinallisiksi – joitakuita oli lähes mahdotonta hallita! (2. Mooseksen kirja 32:9; 5. Mooseksen kirja 9:7.) He olivat Jumalan kansan keskuudessa vain syntymänsä perusteella, eivät omasta valinnastaan.

 5. a) Mitä Jehova opetti israelilaisille Mooseksen lain välityksellä? b) Miten Laki suunniteltiin vaikuttamaan sitä noudattavien käytökseen?

⁵ Miten tällainen kansa saattoi tuottaa luvatun Siemenen ja hyötyä siitä? Jehova ei ohjannut heitä kuin robotteja, vaan sen sijaan opetti heitä lakinsa välityksellä (Psalmit 119:33–35; Jesaja 48:17). ”Lakia” vastaava heprealainen sana tō·rahʹ merkitseekin ’opetusta’. Mitä se opetti? Se opetti israelilaisille ennen kaikkea sen, että he tarvitsivat Messiasta, joka lunastaisi heidät heidän syntisestä tilastaan (Galatalaisille 3:24). Laki opetti myös jumalanpelkoa ja tottelevaisuutta. Abrahamille annetun lupauksen mukaisesti israelilaisten piti palvella Jehovan todistajina kaikkiin muihin kansakuntiin nähden. Lain piti siis opettaa heille ylevä, jalo käytössäännöstö, joka tuottaisi kunniaa Jehovalle; se auttaisi Israelia pysymään erossa sitä ympäröivien kansakuntien turmeltuneista tavoista. (3. Mooseksen kirja 18:24, 25; Jesaja 43:10–12.)

 6. a) Suunnilleen kuinka monta säädöstä Mooseksen laissa on, ja miksi niiden määrää ei ole pidettävä liian suurena? (Ks. alaviite.) b) Mitä voimme oppia ymmärtämään syvällisesti tutkimalla Mooseksen lakia?

⁶ Ei siksi ole ihme, että Mooseksen laissa on monia säädöksiä – yli 600.a Tämä kirjallinen lakikokoelma säänteli palvontaan, hallintoon, moraaliin, oikeudenkäyttöön ja jopa ruokavalioon sekä terveydenhoitoon liittyviä asioita. Merkitseekö tämä kuitenkaan sitä, että Laki oli vain joukko kylmiä säännöksiä ja niukkasanaisia käskyjä? Kaukana siitä! Tutkimalla tätä lakikokoelmaa voi oppia ymmärtämään syvällisesti Jehovan rakkaudellista persoonallisuutta. Tarkastellaanpa joitakin esimerkkejä.

Laki josta huokui armo ja sääli

7, 8. a) Miten Laissa korostettiin armon ja säälin osoittamista? b) Miten Jehova Daavidin tapauksessa sovelsi Lakia armollisesti?

⁷ Laissa korostettiin armon ja säälin osoittamista, erityisesti alhaisia tai avuttomia kohtaan. Leskien ja orpojen suojelemisesta mainittiin aivan erikseen (2. Mooseksen kirja 22:22–24). Työtä tekeviä eläimiä suojeltiin julmuudelta. Perusluonteisia omistusoikeuksia kunnioitettiin. (5. Mooseksen kirja 24:10; 25:4.) Vaikka Laki vaati kuolemanrangaistusta murhasta, se mahdollisti armon saamisen, kun joku oli tappanut toisen vahingossa (4. Mooseksen kirja 35:11). Joidenkin rikkomusten osalta israelilaistuomarit saattoivat rangaistuksia määrätessään ilmeisesti käyttää harkintavaltaa sen mukaan, millainen asenne väärintekijällä oli (vrt. 2. Mooseksen kirja 22:7 ja 3. Mooseksen kirja 6:1–7).

⁸ Jehova oli tuomareille esimerkkinä siitä, että hän sovelsi Lakia lujasti, kun se oli välttämätöntä, mutta osoitti armoa aina, kun se oli mahdollista. Kuningas Daavidille, joka oli syyllistynyt aviorikokseen ja murhaan, osoitettiin armoa. Hän ei silti jäänyt rangaistuksetta, sillä Jehova ei suojellut häntä hänen synnistään johtuvilta hirvittäviltä seurauksilta. Valtakunta-liiton sekä Daavidin armollisen luonteen ja sydämestä lähtevän katumuksen vuoksi häntä ei kuitenkaan surmattu (1. Samuelin kirja 24:4–7; 2. Samuelin kirja 7:16; Psalmit 51:1–4; Jaakobin kirje 2:13).

 9. Millainen osa rakkaudella oli Mooseksen laissa?

⁹ Mooseksen laissa korostettiin lisäksi rakkautta. Kuvittele, että jollakin nykyajan kansakunnalla olisi lakikokoelma, jossa todellisuudessa vaadittaisiin rakkautta! Niinpä Mooseksen laissa ei ainoastaan kielletty murhaamasta; siinä käskettiin: ”Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (3. Mooseksen kirja 19:18.) Siinä ei ainoastaan kielletty kohtelemasta muukalaisasukasta epäoikeudenmukaisesti; siinä käskettiin: ”Sinun on rakastettava häntä niin kuin itseäsi, sillä teistä tuli muukalaisasukkaita Egyptin maassa.” (3. Mooseksen kirja 19:34.) Siinä ei ainoastaan julistettu aviorikosta laittomaksi; siinä käskettiin aviomiestä ilahduttamaan omaa vaimoaan! (5. Mooseksen kirja 24:5.) Yksistään 5. Mooseksen kirjassa käytetään rakkauden ominaisuutta merkitseviä heprean kielen sanoja noin 20 kertaa. Jehova vakuutti israelilaisille omaa rakkauttaan – että hän oli rakastanut, rakastaa ja tulisi rakastamaan heitä (5. Mooseksen kirja 4:37; 7:12–14). Mooseksen lain suurin käsky kuuluikin: ”Sinun on rakastettava Jehovaa, Jumalaasi, kaikella sydämelläsi ja kaikella sielullasi ja kaikella elinvoimallasi.” (5. Mooseksen kirja 6:5.) Jeesus sanoi, että koko Laki riippuu tästä käskystä sekä käskystä rakastaa lähimmäistään (3. Mooseksen kirja 19:18; Matteus 22:37–40). Ei ihme, että psalmista kirjoitti: ”Kuinka rakastankaan sinun lakiasi! Se on kiinnostukseni kohde kaiken päivää.” (Psalmit 119:97.)

Lain väärinkäyttö

10. Miten useimmat juutalaiset suhtautuivat Mooseksen lakiin?

¹⁰ On siksi hyvin murheellista, että Israelilta paljolti puuttui arvostus Mooseksen lakia kohtaan! Ihmiset rikkoivat Lakia, jättivät sen huomiotta tai unohtivat sen. He saastuttivat puhtaan palvonnan muiden kansakuntien iljettävillä uskonnollisilla tavoilla (2. Kuninkaiden kirja 17:16, 17; Psalmit 106:13, 35–38). Lisäksi he käyttivät Lakia väärin muillakin tavoin.

11, 12. a) Miten uskonnollisten johtajien ryhmät aiheuttivat vahinkoa Esran päivien jälkeen? (Ks. tekstiruutua.) b) Miksi vanhan ajan rabbit pitivät tarpeellisena ’tehdä aidan Lain ympärille’?

¹¹ Niiden joukossa, jotka aiheuttivat eniten vahinkoa Laille, olivat juuri ne, jotka väittivät opettavansa ja suojelevansa sitä. Näin tapahtui 400-luvulla eaa. eläneen uskollisen kirjurin Esran päivien jälkeen. Esra taisteli lujasti muiden kansakuntien turmelevaa vaikutusta vastaan sekä tähdensi Lain lukemista ja opettamista (Esra 7:10; Nehemia 8:5–8). Jotkut Lain opettajat väittivät seuraavansa Esraa hänen askeleissaan ja muodostivat niin sanotun ”suuren synagogan”. Yksi heidän toimintaperiaatteistaan kuului: ”Tee aita Lain ympärille.” Nämä opettajat järkeilivät, että Laki oli kuin kallisarvoinen puutarha. Jotta kukaan ei turmelisi tätä puutarhaa rikkomalla sen lakeja, he laativat lisää lakeja, ”suullisen Lain”, estämään ihmisiä menemästä lähellekään tällaista hairahdusta.

¹² Jotkut voisivat väittää, että juutalaisilla johtajilla oli aihettakin ajatella näin. Esran ajan jälkeen juutalaisia hallitsivat vieraat vallat, erityisesti Kreikka. Juutalaisten keskuudessa syntyi uskonnollisten johtajien ryhmiä taistelemaan Kreikan filosofian ja kulttuurin vaikutusta vastaan (ks. tekstiruutua s. 10). Ajan mittaan jotkin näistä ryhmistä alkoivat kilpailla leeviläispapiston kanssa Lain opettajina ja menivät jopa sen edelle (vrt. Malakia 2:7). Suullinen laki alkoi vaikuttaa juutalaisten elämään vuoden 200 eaa. tienoilla. Aluksi näitä lakeja ei ollut määrä kirjoittaa, jotta niitä ei pidettäisi kirjoitetun Lain veroisina. Mutta vähitellen inhimillinen ajattelu asetettiin jumalallisen edelle, niin että lopulta tämä ”aita” todellisuudessa vahingoitti juuri sitä ”puutarhaa”, jota sen piti suojella.

Farisealaisuuden saastutus

13. Millä jotkut juutalaiset uskonnolliset johtajat perustelivat monet sääntönsä?

¹³ Rabbit järkeilivät, että koska Toora eli Mooseksen laki oli täydellinen, siinä piti olla vastaus jokaiseen kysymykseen, joka saattoi herätä. Tällainen käsitys ei osoittanut oikeaa Jumalan pelkoa. Todellisuudessa se antoi rabbeille luvan käyttää nokkelaa inhimillistä järkeilyä ja loi sellaisen vaikutelman, että Jumalan sanan perusteella voitiin tehdä sääntöjä kaikenlaisista – niin henkilökohtaisista kuin aivan arkipäiväisistäkin – asioista.

14. a) Miten juutalaiset uskonnolliset johtajat venyttivät Raamatun ohjetta, jonka mukaan tulee pysyä erillään kansakunnista, epäraamatulliseen äärimmäisyyteen saakka? b) Mikä osoittaa, että rabbien säännöt eivät suojelleet juutalaisia pakanoiden vaikutukselta?

¹⁴ Uskonnolliset johtajat venyttivät kerran toisensa jälkeen Raamatun ohjeita äärimmilleen. Mooseksen laissa esimerkiksi kehotettiin pysymään erillään kansakunnista, mutta rabbit saarnasivat järjetöntä halveksuntaa kaikkea ei-juutalaista kohtaan. He opettivat, että juutalainen ei saanut jättää karjaansa pakanoiden majataloon, koska näitä ”epäillään eläimiin sekaantumisesta”. Juutalaisnaisen ei sallittu auttaa pakananaista lapsen synnytyksessä, koska siten hän auttaisi ”maailmaan lapsen epäjumalanpalvelun hyväksi”. Koska rabbit tunsivat syystäkin epäilystä kreikkalaisia voimistelulaitoksia kohtaan, he kielsivät urheilemisen kokonaan. Historia todistaa, ettei kaikki tämä juurikaan suojellut juutalaisia pakanoiden uskomuksilta. Tosiasiassa fariseukset itse alkoivat opettaa pakanallista kreikkalaista oppia sielun kuolemattomuudesta! (Hesekiel 18:4.)

15. Miten juutalaiset uskonnolliset johtajat vääristivät puhdistautumista ja sukurutsausta koskevia lakeja?

¹⁵ Fariseukset vääristivät myös puhdistautumista koskevia lakeja. Heistä sanottiin, että he puhdistaisivat itse auringonkin, jos saisivat siihen tilaisuuden. Heidän lakinsa mukaan ihminen saastui, jos hän lykkäsi tarpeellaan käymistä! Käsien pesemisestä tuli monimutkainen muotomeno, johon liittyi sääntöjä esimerkiksi siitä, kumpi käsi piti pestä ensin ja miten. Varsinkin naisia pidettiin epäpuhtaina. Sen Raamatun käskyn perusteella, ettei tullut ”lähestyä” ketään lihallista sukulaistaan (todellisuudessa sukurutsausta vastaan tarkoitettu laki), rabbit määräsivät, että aviomies ei saanut kävellä vaimonsa takana; hän ei saanut myöskään keskustella tämän kanssa torilla (3. Mooseksen kirja 18:6).

16, 17. Miten suullinen laki laajensi viikoittaisen sapatin viettämistä koskevaa käskyä, ja mihin se johti?

¹⁶ Erityisen tunnettua on se, millaisen hengellisen irvikuvan suullinen laki teki sapattilaista. Jumala käski Israelia yksinkertaisesti pidättymään kaikesta työnteosta viikon seitsemäntenä päivänä (2. Mooseksen kirja 20:8–11). Suullinen laki meni kuitenkin pitemmälle määrittelemällä 39 erilajista kiellettyä työtä; näitä olivat muun muassa solmun tekeminen tai avaaminen, kahden piston ompeleminen ja kahden heprean kirjaimen kirjoittaminen. Jokaiseen näistä lajeista tarvittiin sitten loputtomasti lisäsääntöjä. Mitkä solmut olivat kiellettyjä ja mitkä sallittuja? Suullinen laki vastasi mielivaltaisilla säännöksillä. Parantamista alettiin pitää kiellettynä työnä. Sapattina oli esimerkiksi kiellettyä panna paikalleen poikki mennyt käsi tai jalka. Hammassärkyä poteva mies saattoi käyttää ruokansa mausteeksi etikkaa, mutta hän ei saanut imeä etikkaa hampaittensa välistä. Se olisi voinut parantaa hänen hampaansa!

¹⁷ Sapattilaki hautautui satojen ihmistekoisten sääntöjen alle, ja näin se menetti useimpien juutalaisten silmissä hengellisen merkityksensä. Kun Jeesus Kristus, ”sapatin Herra”, teki sapattina huomattavia, sydäntä lämmittäviä ihmeitä, kirjanoppineet ja fariseukset pysyivät kylminä. He kiinnittivät huomiota vain siihen, että hän ei näyttänyt piittaavan heidän säännöksistään. (Matteus 12:8, 10–14.)

Fariseusten mielettömyyden opetus

18. Millainen vaikutus oli sillä, että Mooseksen lakiin lisättiin suullisia lakeja ja perinteitä? Valaise.

¹⁸ Lyhyesti sanottuna nämä lisälait ja perinteet liitettiin Mooseksen lakiin pitkälti niin kuin äyriäiset kiinnittyvät laivan pohjaan. Laivan omistaja näkee paljon vaivaa saadakseen nämä kiusalliset eläimet pois, koska ne hidastavat aluksen kulkua ja turmelevat sen ruostesuojauksen. Samalla tavoin suulliset lait ja perinteet tekivät Laista hankalan ja saattoivat sen alttiiksi turmelevalle väärinkäytölle. Mutta sen sijaan että rabbit olisivat poistaneet sellaiset asiaankuulumattomat lait, he lisäsivät niitä entisestään. Niihin aikoihin kun Messias tuli täyttämään Lain, ”laivan” pohjassa oli niin paksu kerros ”äyriäisiä”, että alus hädin tuskin pysyi pinnalla! (Vrt. Sananlaskut 16:25.) Sen sijaan että nämä uskonnolliset johtajat olisivat suojelleet lakiliittoa, he vahingoittivat sitä mielettömyydellään. Mutta miksi heidän sääntöjen ”aidallaan” ei ollut toivottua vaikutusta?

19. a) Miksi ’Lain ympärille tehty aita’ ei täyttänyt tarkoitustaan? b) Mikä osoittaa, että juutalaisilta uskonnollisilta johtajilta puuttui aitoa uskoa?

¹⁹ Juutalaisuuden johtajat eivät ymmärtäneet, että taistelu turmelusta vastaan käydään sydämessä, ei lakikirjojen sivuilla (Jeremia 4:14). Voiton avain on rakkaus – rakkaus Jehovaa, hänen lakiaan ja hänen vanhurskaita periaatteitaan kohtaan. Tällainen rakkaus tuottaa vuorostaan vihaa sitä kohtaan, mitä Jehova vihaa (Psalmit 97:10; 119:104). Ne, joiden sydän on täynnä rakkautta, pysyvät uskollisina Jehovan laeille tässä turmeltuneessa maailmassa. Juutalaisilla uskonnollisilla johtajilla oli suuri etu opettaa ihmisiä herättääkseen ja edistääkseen tällaista rakkautta. Miksi he eivät tehneet niin? Ilmeisesti heiltä puuttui uskoa. (Matteus 23:23, engl. viitelaitoksen alaviite.) Jos he olisivat uskoneet, että Jehovan henki pystyy vaikuttamaan uskollisten ihmisten sydämeen, he eivät olisi pitäneet tarpeellisena valvoa tiukasti toisten elämää (Jesaja 59:1; Hesekiel 34:4). Koska heiltä puuttui uskoa, he eivät valaneet sitä toisiin; he kuormittivat kansaa ihmistekoisilla käskyillä (Matteus 15:3, 9; 23:4).

20, 21. a) Millä tavoin perinteisiin keskittyvä ajattelutapa ylipäänsä vaikutti juutalaisuuteen? b) Mitä opimme siitä, mitä juutalaisuudelle tapahtui?

²⁰ Nuo juutalaisjohtajat eivät edistäneet rakkautta. Heidän perinteensä tuottivat uskonnon, jossa päähuomio kohdistettiin ulkonaisiin seikkoihin, konemaiseen tottelevaisuuteen näön vuoksi – hedelmällinen kasvualusta ulkokultaisuudelle (Matteus 23:25–28). Heidän säännöksensä antoivat ylen määrin aihetta tuomita toiset. Niinpä ylpeät, määräilynhaluiset fariseukset ajattelivat, että heillä oli oikeus arvostella itseään Jeesusta Kristustakin. He kadottivat näkyvistään Lain päätarkoituksen ja hylkäsivät ainoan todellisen Messiaan. Hän joutui siksi sanomaan juutalaiselle kansakunnalle: ”Katso! Teidän huoneenne jätetään hylättynä teille.” (Matteus 23:38; Galatalaisille 3:23, 24.)

²¹ Mitä tämä opettaa meille? On selvää, ettei jäykkä, perinteisiin keskittyvä ajattelutapa edistä Jehovan puhdasta palvontaa! Mutta merkitseekö tämä sitä, ettei nykyisillä Jehovan palvojilla saa olla mitään sääntöjä, ellei niitä ole nimenomaan mainittu Pyhässä Raamatussa? Ei merkitse. Saadaksemme tyhjentävän vastauksen tarkastelemme seuraavaksi sitä, miten Jeesus Kristus korvasi Mooseksen lain uudella ja paremmalla lailla.

[Alaviite]

Osaatko selittää?

◻ Miten Jumalan laki hallitsee koko luomakuntaa?

◻ Mikä oli Mooseksen lain päätarkoitus?

◻ Mikä osoittaa, että Mooseksen laki korosti armon ja säälin osoittamista?

◻ Miksi juutalaiset uskonnolliset johtajat lisäsivät Mooseksen lakiin loputtomasti sääntöjä, ja mihin se johti?

[Tekstiruutu s. 10]

Juutalaiset uskonnolliset johtajat

Kirjanoppineet: He pitivät itseään Esran seuraajina ja Lain selittäjinä. Kirjassa A History of the Jews kerrotaan: ”Kaikki kirjanoppineet eivät olleet yleviä sieluja, ja yrittäessään löytää laista kätkettyjä merkityksiä he päätyivät usein merkityksettömiin kaavoihin ja typeriin rajoituksiin. Nämä vakiintuivat tavoiksi, joista tuli pian kuin heltymätön tyranni.”

Hasidit: Nimi ”hasidim” merkitsee ’hurskaita’ tai ’pyhimyksiä’. Heidät mainitaan luokkana ensi kerran noin vuonna 200 eaa., ja he olivat poliittisia voimatekijöitä, jotka puolustivat fanaattisesti Lain puhtautta kreikkalaisen vaikutuksen tyranniaa vastaan. Hasidit jakautuivat kolmeen ryhmään: fariseuksiin, saddukeuksiin ja essealaisiin.

Fariseukset: Joidenkin oppineiden mukaan nimi johtuu ’erilleen asetettuja’ tai ’separatisteja’ merkitsevistä sanoista. Fariseukset yrittivät tosiaan kiihkeästi olla erillään pakanoista, mutta lisäksi heidän veljeskuntansa oli heidän mielestään eri joukossa – ja ylempänä – kuin tavallinen juutalainen kansa, joka ei tuntenut suullisen lain monimutkaisuuksia. Eräs historioitsija sanoi heistä: ”Yleensä he kohtelivat ihmisiä niin kuin lapsia, kun he muodollistivat ja määrittelivät muotomenojen pienimmätkin yksityiskohdat.” Muuan toinen oppinut sanoi: ”Farisealaisuus tuotti valtavan määrän kaikkia tilanteita koskevia säädöksiä, mistä seurasi väistämättä se, että he suurentelivat mitättömiä asioita ja samalla mitätöivät suuria asioita (Mt 23:23).”

Saddukeukset: Ryhmä, jolla oli läheinen yhteys ylimystöön ja papistoon. He vastustivat voimakkaasti kirjanoppineita ja fariseuksia sanoen, ettei suullisella lailla ollut kirjoitetun Lain pätevyyttä. Se että he hävisivät tämän taistelun, käy ilmi Mišnasta itsestään: ”Kirjanoppineiden sanoja [on noudatettava] tiukemmin kuin [kirjoitetun] Lain sanoja.” Talmud, joka sisälsi monia selityksiä suulliseen lakiin, sanoi myöhemmin jopa seuraavasti: ”Kirjanoppineiden sanat ovat – – kallisarvoisempia kuin Tooran sanat.”

Essealaiset: Ryhmä askeetteja, jotka eristäytyivät erillisiksi yhdyskunniksi. Kirjan The Interpreter’s Dictionary of the Bible mukaan essealaiset olivat vieläkin valikoivampia kuin fariseukset ja ”saattoivat toisinaan olla farisealaisempia kuin fariseukset itse”.

[Kuva s. 8]

Luultavasti Job sai vanhemmiltaan opetusta tähtikuvioita hallitsevista laeista