Jehovaa ei voida syyttää
”Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä. Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.” (PSALMI 103:13, 14.)
1, 2. Kuka oli Aabraham, ja miten hänen veljenpoikansa Loot tuli muuttaneeksi Sodoman pahaan kaupunkiin?
JEHOVA ei ole vastuussa niistä vaikeuksista, joita me saatamme tekemiemme erehdysten takia kokea. Harkitse tässä yhteydessä sitä, mitä tapahtui noin 3 900 vuotta sitten. Jumalan ystävä Aabraham (Abram) ja hänen veljenpoikansa Loot olivat menestyneet erittäin hyvin (Jaakob 2:23). Heillä oli itse asiassa niin runsaasti omaisuutta ja karjaa, että ”maa [ei] riittänyt heidän asuakseen yhdessä”. Lisäksi näiden kahden miehen karjapaimenten välillä syntyi riitaa. (1. Mooseksen kirja 13:5–7.) Mitä voitiin tehdä tilanteen hyväksi?
2 Lopettaakseen riidan Aabraham ehdotti, että he eroaisivat, ja hän antoi Lootin valita asuinpaikkansa ensin. Vaikka Aabraham olikin veljenpoikaansa vanhempi ja olisi ollut sopivaa, että Loot olisi antanut Aabrahamille paremman alueen, hän valitsi parhaan seudun – koko Jordanin alanteen runsasvetisen alueen. Ulkokuori oli pettävä, sillä lähistöllä sijaitsivat Sodoman ja Gomorran moraalisesti turmeltuneet kaupungit. Loot ja hänen perheensä muuttivat lopulta Sodomaan, mikä saattoi heidät vaaralle alttiiksi hengellisesti. Lisäksi he joutuivat vangeiksi, kun kuningas Kedorlaomer ja hänen liittolaisensa voittivat Sodoman hallitsijan. Aabraham ja hänen miehensä pelastivat Lootin ja hänen perheensä, mutta nämä palasivat Sodomaan. (1. Mooseksen kirja 13:8–13; 14:4–16.)
3, 4. Mitä tapahtui Lootille ja hänen perheensä jäsenille, kun Jumala tuhosi Sodoman ja Gomorran?
3 Sodoman ja Gomorran sukupuolisten luonnottomuuksien ja moraalisen turmeluksen vuoksi Jehova päätti tuhota nuo kaupungit. Hän lähetti armollisesti kaksi enkeliä johtamaan Lootin, hänen vaimonsa ja heidän kaksi tytärtään pois Sodomasta. He eivät saaneet katsoa taakseen, mutta Lootin vaimo, joka kenties kaipasi taakse jäänyttä aineellista, teki niin. Silloin hän muuttui suolapatsaaksi. (1. Mooseksen kirja 19:1–26.)
4 Millaisia menetyksiä Loot ja hänen tyttärensä kärsivätkään! Tyttöjen täytyi jättää taakseen miehet, joiden kanssa he olivat menossa naimisiin. Loot oli nyt ilman vaimoaan ja varallisuuttaan. Lopulta hän joutuikin asumaan tyttäriensä kanssa luolassa (1. Mooseksen kirja 19:30–38). Se mikä oli näyttänyt hänestä erittäin hyvältä, osoittautuikin aivan päinvastaiseksi. Vaikka hän oli ilmeisesti tehnyt joitakin vakavia erehdyksiä, häntä kutsuttiin myöhemmin ”vanhurskaaksi Lootiksi” (2. Pietari 2:7, 8). Eikä Lootin erehdyksistä voitu varmastikaan syyttää Jehova Jumalaa.
”Erehdykset – kuka voi ne havaita?”
5. Mitä Daavid ajatteli erehdyksistä ja julkeudesta?
5 Koska me olemme epätäydellisiä ja syntisiä, me kaikki erehdymme (Roomalaisille 5:12; Jaakob 3:2). Ulkokuori saattaa pettää meidätkin niin kuin se petti Lootin, ja arvostelukykymme voi johtaa meidät harhaan. Siksi psalmista anoikin: ”Erehdykset – kuka voi ne havaita? Vapauta minut syyllisyydestä kätkössä olleisiin synteihin. Pidätä palvelijasi myös julkeista teoista, älä anna niiden hallita minua. Silloin olen nuhteeton ja olen pysynyt viattomana moneen rikkomukseen.” (Psalmi 19:13, 14, UM.) Daavid tiesi, että hän saattaisi tehdä syntejä aivan tietämättään. Niinpä hän pyysi anteeksi rikkomuksia, jotka saattaisivat olla salassa jopa häneltä itseltään. Kun hän erehtyi vakavasti hänen epätäydellisen lihansa yllytettyä häntä väärään menettelyyn, hän halusi kipeästi Jehovan apua. Hän halusi Jumalan pidättävän hänet julkeista teoista. Daavid ei tahtonut julkean asenteen pääsevän hänessä vallalle. Hän halusi sen sijaan olla täysin antautunut Jehova Jumalalle.
6. Mitä lohtua voidaan saada Psalmista 103:10–14?
6 Myös me Jehovan nykyiset vihkiytyneet palvelijat olemme epätäydellisiä ja teemme sen vuoksi erehdyksiä. Lootin tavoin me esimerkiksi saatamme valita huonon asuinpaikan. Ehkä me päästämme käsistämme tilaisuuden laajentaa Jumalalle suorittamaamme pyhää palvelusta. Jehova kyllä näkee sellaiset erehdykset, mutta hän tunnistaa ne, joilla on vanhurskauteen taipuvainen sydän. Jos me kadumme, vaikka olisimme tehneet vakavankin synnin, Jehova antaa anteeksi, auttaa ja pitää meitä edelleen jumalisina ihmisinä. ”Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan”, julisti Daavid. ”Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät. Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme. Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä. Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.” (Psalmi 103:10–14.) Armollinen taivaallinen Isämme saattaa myös tehdä mahdolliseksi sen, että voimme korjata erehdyksemme, tai hän voi antaa meille toisen tilaisuuden pyhän palveluksemme laajentamiseen hänen ylistyksekseen.
On väärin syyttää Jumalaa
7. Miksi me kärsimme vastoinkäymisiä?
7 Kun joku menee vikaan, ihminen syyttää helposti jotakuta tai jotakin siitä, mitä on tapahtunut. Jotkut syyttävät jopa Jumalaa. Jehova ei kuitenkaan aiheuta ihmisille vaikeuksia. Hän tekee hyvää, ei pahaa. Hänhän ”antaa aurinkonsa nousta pahoille ja hyville ja antaa sataa vanhurskaille ja epävanhurskaille”! (Matteus 5:45.) Suurin syy siihen, miksi me kärsimme vastoinkäymisiä, on se, että me elämme itsekkäin periaattein toimivassa maailmassa, joka on Saatana Panettelijan vallassa (1. Johannes 5:19).
8. Mitä Aadam teki, kun kaikki ei sujunut hyvin?
8 Jehova Jumalan syyttäminen niistä vaikeuksista, joita erehdyksemme meille tuottavat, on epäviisasta ja vaarallista. Niin tekeminen voi maksaa meille jopa meidän henkemme. Ensimmäisen ihmisen Aadamin olisi pitänyt antaa Jumalalle kunnia kaikesta siitä hyvästä, mitä hän oli saanut. Aadamin olisi tosiaan pitänyt olla Jehovalle syvästi kiitollinen itse elämästä ja niistä siunauksista, joista hän sai nauttia puistomaisessa kodissa Eedenin puutarhassa. (1. Mooseksen kirja 2:7–9.) Mitä Aadam teki, kun kaikki ei sujunutkaan hyvin hänen rikottuaan Jumalaa vastaan ja syötyään kielletyn hedelmän? Aadam valitti Jumalalle: ”Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin.” (1. Mooseksen kirja 2:15–17; 3:1–12.) Meidän ei varmastikaan tule syyttää Jehovaa, niin kuin Aadam teki.
9. a) Mistä voimme saada lohtua, jos kohtaamme vaikeuksia omien epäviisaitten tekojemme vuoksi? b) Mitä jotkut Sananlaskujen 19:3:n mukaan tekevät aiheutettuaan itselleen vaikeuksia?
9 Jos kohtaamme koettelemuksia epäviisaitten tekojemme vuoksi, voimme saada lohtua sen tietämisestä, että Jehova ymmärtää heikkouksiamme paremmin kuin me itse ja että hän vapauttaa meidät ahdingostamme, jos annamme hänelle yksinomaisen antaumuksemme. Meidän tulee arvostaa Jumalalta saamaamme apua eikä koskaan syyttää häntä itse aiheuttamistamme pulmallisista tilanteista ja vaikeuksista. Viisaassa sananlaskussa sanotaan tästä: ”Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.” (Sananlaskut 19:3.) Muuan toinen käännös sanoo: ”Jotkut ihmiset tuhoavat itsensä omilla typerillä teoillaan ja syyttävät sitten HERRAA.” (Today’s English Version.) Vielä eräässä käännöksessä sanotaan: ”Ihmisen tietämättömyys sotkee hänen asiansa, ja hän kiivastuu Jehovalle.” (Byington.)
10. Miten Aadamin typeryys turmeli hänen tiensä?
10 Tässä sananlaskussa esitetyn periaatteen mukaisesti Aadam toimi itsekkäästi, ja hänen typerä ajattelunsa turmeli hänen tiensä. Hänen sydämensä kääntyi pois Jehova Jumalasta, ja hän lähti omalle itsekkäälle, riippumattomalle tielleen. Aadamistahan tuli niin kiittämätön, että hän syytti Luojaansa ja teki näin itsestään Korkeimman vihollisen! Aadamin synti johti hänen oman tiensä ja hänen perheensä tien turmioon. Millainen varoitus tämä onkaan! Niiden jotka ovat taipuvaisia syyttämään Jehovaa epämieluisista olosuhteista, olisi hyvä kysyä itseltään: Annanko kunnian Jehovalle kaikesta siitä hyvästä, mistä saan nauttia? Olenko kiitollinen siitä, että saan elää yhtenä hänen luomuksistaan? Voisiko olla niin, että omat erehdykseni aiheuttavat minulle kärsimyksiä? Ansaitsenko Jehovan suosion ja avun noudattamalla hänen ohjeitaan, jotka on esitetty hänen henkeytetyssä sanassaan Raamatussa?
Jumalan palvelijatkin ovat vaarassa
11. Mihin ensimmäisen vuosisadan juutalaiset uskonnolliset johtajat syyllistyivät Jumalan suhteen?
11 Ensimmäisellä vuosisadalla eläneet juutalaiset uskonnolliset johtajat väittivät palvelevansa Jumalaa, mutta he laiminlöivät hänen totuuden sanansa ja nojautuivat omaan ymmärrykseensä (Matteus 15:8, 9). Jeesuksen Kristuksen he surmasivat, koska hän paljasti heidän väärän ajattelunsa. Myöhemmin he vihasivat suuresti hänen opetuslapsiaan (Apostolien teot 7:54–60). Noiden miesten ajatukset olivat niin vääristyneitä, että he vihoittelivat todellisuudessa itse Jehovalle (vrt. Apostolien teot 5:34, 38, 39).
12. Mikä esimerkki osoittaa, että jopa jotkut kristillisen seurakunnan yhteydessä olevat yksilöt yrittävät syyttää Jehovaa kohtaamistaan vaikeuksista?
12 Jotkut kristilliseen seurakuntaan kuuluvatkin ovat kehittäneet vaarallista ajattelua, ja Jumala on heidän mielestään vastuussa heidän kohtaamistaan vaikeuksista. Esimerkiksi eräässä seurakunnassa nimitetyt vanhimmat huomasivat välttämättömäksi antaa ystävällisiä mutta lujia Raamattuun perustuvia neuvoja nuorelle naimisissa olevalle naiselle, jotta hän lakkaisi seurustelemasta maailmallisen miehen kanssa. Erään keskustelun kuluessa nainen syytti Jumalaa siitä, ettei tämä auttanut häntä kestämään kiusausta, jonka tämän miehen jatkuva seura hänelle aiheutti. Hän jopa sanoi olevansa suuttunut Jumalaan! Raamatulliset perustelut ja toistuvat yritykset auttaa häntä eivät tuottaneet tulosta, ja moraaliton menettely johti myöhemmin siihen, että hänet poistettiin kristillisestä seurakunnasta.
13. Miksi tulee karttaa valittavaa asennetta?
13 Valittava mielenlaatu voi saada ihmisen syyttämään Jumalaa. Niillä ”jumalattomilla”, jotka olivat pujahtaneet kristilliseen seurakuntaan ensimmäisellä vuosisadalla, oli juuri tuollainen huono henki ja lisäksi muita hengellisesti turmeltuneita ajatuksia. Kuten opetuslapsi Juudas sanoi, nämä ihmiset ”[väänsivät] Jumalamme ansaitsemattoman hyvyyden irstauden puolusteluksi ja osoittautuivat pettymykseksi ainoalle Omistajallemme ja Herrallemme, Jeesukselle Kristukselle”. Juudas sanoi myös: ”Nämä ovat nurisijoita, jotka valittavat osaansa elämässä.” (Juudas 3, 4, 16.) Jehovan uskolliset palvelijat rukoilevat viisaasti, että heillä olisi arvostava mielenlaatu, ei valittava asenne, joka saattaisi lopulta katkeroittaa heidät siinä määrin, että he menettäisivät uskon Jumalaan ja vaarantaisivat suhteensa häneen.
14. Miten joku saattaa menetellä, jos joku toinen kristitty loukkaa häntä, mutta miksi se ei olisi oikein?
14 Sinusta saattaa tuntua, ettei sinulle voisi koskaan käydä näin. Mutta ne asiat, jotka menevät vikaan omien tai toisten erehdysten vuoksi, saattaisivat lopulta saada meidät syyttämään Jumalaa. Joku voi esimerkiksi loukkaantua siihen, mitä joku toinen uskova sanoo tai tekee. Loukkaantunut on ehkä palvellut Jehovaa uskollisesti vuosikausia ja voisi sitten sanoa: ”Jos tuo ihminen on seurakunnassa, niin minä en tule kokouksiin.” Hän saattaa mennä pois tolaltaan niin perinpohjaisesti, että hän sanoo sydämessään: ”Jos kerran tällaista tapahtuu, niin en halua kuulua seurakuntaan.” Mutta tulisiko kristityllä olla tuollaista asennetta? Jos joku toinen epätäydellinen ihminen loukkaa meitä, niin miksi suuttuisimme kaikkiin seurakuntaan kuuluviin ihmisiin, jotka Jumala hyväksyy ja jotka palvelevat häntä uskollisesti? Miksi kukaan Jehovalle vihkiytynyt lakkaisi tekemästä Jumalan tahtoa ja purkaisi näin kiukkuaan hänelle? Miten viisasta on antaa jonkun ihmisen tai joidenkin muiden seikkojen tuhota oma hyvä suhteensa Jehovaan? Olisi varmastikin typerää ja syntistä lakata palvomasta Jehova Jumalaa, olipa syy mikä tahansa (Jaakob 4:17).
15, 16. Mihin Diotrefes oli syyllinen, mutta miten Gaius käyttäytyi?
15 Kuvittelehan, että olisit ollut samassa seurakunnassa rakkaudellisen kristityn Gaiuksen kanssa. Hän teki ”uskollista työtä” olemalla vieraanvarainen niille palvojatovereille, jotka tulivat käymään, ja lisäksi aivan tuntemattomille! Mutta samassa seurakunnassa oli ilmeisesti ylpeä Diotrefes-niminen mies. Hän ei ottanut Johannekselta, yhdeltä Jeesuksen Kristuksen apostolilta, mitään kunnioittaen vastaan. Diotrefes jopa laverteli Johanneksesta pahoin sanoin. Apostoli sanoi: ”Tyytymättä tähänkään hän [Diotrefes] ei liioin itse ota veljiä kunnioittaen vastaan, ja niitä, jotka haluavat ottaa heidät vastaan, hän yrittää estää ja ajaa ulos seurakunnasta.” (3. Johannes 1, 5–10.)
16 Jos Johannes tulisi seurakuntaan, hänen tarkoituksensa oli palauttaa muistiin se, mitä Diotrefes oli tehnyt. Miten Gaius ja muut tuon seurakunnan vieraanvaraiset kristityt reagoivat sillä välin? Raamatussa ei viitata millään tavoin siihen, että kukaan heistä olisi sanonut: ”Niin kauan kuin Diotrefes on seurakunnassa, en halua kuulua siihen. Minua ette kyllä tule näkemään kokouksissa.” Gaius ja muut hänen kaltaisensa pysyivät epäilemättä lujina. He eivät sallineet minkään saada heitä lopettamaan Jumalan tahdon tekemistä, eivätkä he missään tapauksessa vihoitelleet Jehovalle. Näin ei tosiaankaan käynyt, eivätkä he langenneet Saatana Panettelijan vehkeilyihin. Saatana olisi kyllä iloinnut, jos heistä olisi tullut uskottomia Jehovalle ja he olisivat alkaneet syyttää Jumalaa. (Efesolaisille 6:10–18.)
Älä koskaan vihoittele Jehovalle!
17. Miten meidän tulisi toimia, jos joku ihminen tai tilanne loukkaa tai suututtaa meitä?
17 Vaikka joku seurakuntaan kuuluva ihminen tai siellä vallitseva tilanne olisikin vastenmielinen tai loukkaisi jotakuta Jumalan palvelijaa, loukkaantuja turmelisi todellisuudessa oman tiensä, jos hän lakkaisi olemasta tekemisissä Jehovan kansaan kuuluvien kanssa. Sellainen ihminen ei käyttäisi havaintokykyään oikealla tavalla (Heprealaisille 5:14). Päätä siis kohdata kaikki vastoinkäymiset nuhteettomuutesi säilyttäen. Pysy uskollisena Jehova Jumalalle, Jeesukselle Kristukselle ja kristilliselle seurakunnalle (Heprealaisille 10:24, 25). Totuutta joka johtaa ikuiseen elämään, ei voida löytää mistään muualta.
18. Mistä voimme Jehova Jumalan suhteen olla varmoja, vaikka emme aina ymmärräkään hänen menettelytapojaan?
18 Muista myös, ettei Jehova milloinkaan koettele ketään pahalla (Jaakob 1:13). Jumala, joka itse on rakkauden personoituma, tekee hyvää varsinkin niille, jotka rakastavat häntä (1. Johannes 4:8). Vaikka me emme aina ymmärräkään Jumalan menettelytapoja, voimme luottaa siihen, ettei Jehova Jumala jätä koskaan tekemättä sitä, mikä koituu hänen palvelijoidensa parhaaksi. Pietari sanoikin: ”Nöyrtykää sen tähden Jumalan väkevän käden alle, jotta hän korottaisi teidät aikanaan, samalla kun heitätte kaiken huolenne hänelle, koska hän huolehtii teistä.” (1. Pietari 5:6, 7.) Jehova pitää tosiaan huolta kansastaan (Psalmi 94:14).
19, 20. Miten meidän tulisi toimia, vaikka koettelemuksemme joskus masentaisivatkin meitä?
19 Älä sen vuoksi anna minkään tai kenenkään kompastuttaa itseäsi. Psalmista sanoikin osuvasti: ”Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun [Jehova Jumalan] lakiasi, eikä heille kompastusta tule.” (Psalmi 119:165.) Me kaikki kohtaamme koettelemuksia, ja ne voivat aika ajoin saada meidät jossain määrin masentumaan ja lannistumaan. Älä kuitenkaan koskaan salli sydämessäsi kehittyä katkeruutta varsinkaan Jehovaa kohtaan (Sananlaskut 4:23). Häneltä saatavan avun ja Raamatun turvin selvitä ongelmat, jotka ovat ratkottavissa, ja kestä ne, jotka eivät hellitä (Matteus 18:15–17; Efesolaisille 4:26, 27).
20 Älä koskaan anna tunteittesi saada sinua menettelemään typerästi ja siten turmelemaan tietäsi. Puhu ja toimi tavalla, joka ilahduttaa Jumalan sydämen (Sananlaskut 27:11). Käänny Jehovan puoleen hartaassa rukouksessa tietäen, että hän todella huolehtii sinusta palvelijanaan ja antaa sinulle ymmärräystä, jota tarvitset pysyäksesi elämän tiellä hänen kansaansa kuuluvien kanssa (Sananlaskut 3:5, 6). Kaikkein tärkeintä on, ettet vihoittele Jumalalle. Kun jokin menee vikaan, muista aina, ettei siitä voi syyttää Jehovaa.
Miten vastaisit?
◻ Minkä erehdyksen Loot teki, mutta miten Jumala suhtautui häneen?
◻ Mitä Daavid ajatteli erehdyksistä ja julkeudesta?
◻ Miksi meidän ei tule syyttää Jumalaa, kun jokin menee vikaan?
◻ Mikä auttaa meitä olemaan vihoittelematta Jehovalle?
[Kuva s. 15]
Erotessaan Aabrahamista Loot valitsi itselleen huonon asuinpaikan