Jehova avasi pääsyn turvaan Raamatun aikoina

”Oi Jumala, toimi nopeasti hyväkseni. Sinä olet apuni ja se, joka avaa minulle pääsyn turvaan.” (PS. 70:5)

 1, 2. a) Millaisina aikoina Jumalan palvojat etsivät häneltä apua? b) Mikä kysymys herää, ja mistä voimme saada vastauksen?

VANHEMMAT kuulevat lomalla ollessaan, että heidän 23-vuotias, naimisissa oleva tyttärensä on mystisesti kadonnut. Epäillään, että asiaan liittyy rikos. He pakkaavat heti tavaransa ja suuntaavat kohti kotia. Kaiken aikaa he rukoilevat kiihkeästi, että Jehova auttaisi heitä. Muuan 20-vuotias veli saa tietää sairastavansa tautia, joka tulisi lopulta halvaannuttamaan hänet täysin. Hän kääntyy heti Jehovan puoleen rukouksessa. Yksinhuoltajaäidillä, joka etsii kuumeisesti työtä, ei ole tarpeeksi rahaa ostaa ruokaa itselleen ja 12-vuotiaalle tyttärelleen. Hän vuodattaa sydämensä Jehovalle. On luonnollista, että kun Jumalan palvojat kohtaavat ankaria koettelemuksia tai vaikeuksia, he kääntyvät hänen puoleensa saadakseen apua. Oletko sinä koskaan pyytänyt Jehovalta apua hädän hetkellä?

² Herää tärkeä kysymys: voimmeko tosiaan odottaa, että Jehova vastaa avunpyyntöihimme? Psalmissa 70 esitetään uskoa vahvistava vastaus. Tämän koskettavan psalmin kirjoitti Daavid, Jehovan uskollinen palvoja, joka kohtasi elämänsä aikana monia vaikeita koettelemuksia ja haasteita. Tuo henkeytetty psalmista sanoi Jehovalle: ”Oi Jumala – –. Sinä olet apuni ja se, joka avaa minulle pääsyn turvaan.” (Ps. 70:5.) Psalmin 70 tarkasteleminen voi auttaa meitä tajuamaan, miksi mekin voimme ahdingossa ollessamme kääntyä Jehovan puoleen luottaen täysin siihen, että hän avaa meille pääsyn turvaan.

”Sinä – – avaat minulle pääsyn turvaan”

 3. a) Minkä kiihkeän avunpyynnön psalmi 70 sisältää? b) Mihin Daavid psalmissa 70 ilmaisee luottavansa?

³ Psalmin 70 alussa ja lopussa Daavid esittää Jumalalle kiihkeän avunpyynnön. (Lue psalmi 70:1–5.) Hän anoo, että Jehova ”rientäisi” vapauttamaan hänet ja ”toimisi nopeasti”. Näiden pyyntöjen välissä Daavid esittää anomuksia, jotka kertovat hänen toiveistaan. Jakeissa 2 ja 3 olevat anomukset koskevat niitä, jotka yrittävät tappaa hänet. Daavid pyytää hartaasti, että Jehova kukistaisi nämä viholliset ja saattaisi heidät häpeään heidän jumalattomuutensa vuoksi. Seuraavat anomukset, jotka ovat jakeessa 4, liittyvät Jumalan palvelijoihin. Daavid rukoilee, että ne, jotka etsivät Jehovaa, iloitsisivat ja julistaisivat hänen suuruuttaan. Psalminsa lopuksi Daavid sanoo Jehovalle: ”Sinä olet apuni ja se, joka avaa minulle pääsyn turvaan.” Pane merkille, että Daavid ei tässä esitä enää pyyntöä vaan ilmaisee luottavaisuutta toteamalla: ”Sinä olet apuni.” Daavid uskoo, että hän saa Jumalalta apua.

 4, 5. Mitä psalmi 70 kertoo Daavidista, ja mihin me voimme luottaa?

⁴ Mitä psalmi 70 osoittaa Daavidista? Kohdatessaan vannoutuneita vihollisiaan, jotka halusivat tappaa hänet, hän ei ottanut asioita omiin käsiinsä. Hän luotti sen sijaan siihen, että Jehova löisi vastustajat omana aikanaan ja omalla tavallaan. (1. Sam. 26:10.) Daavid oli kaiken aikaa täysin vakuuttunut siitä, että Jehova auttaa niitä, jotka etsivät häntä, ja vapauttaa heidät (Hepr. 11:6). Daavid uskoi, että tällaisilla tosi palvojilla on kaikki syyt iloita ja ylistää Jehovaa kertomalla toisille hänen suuruudestaan (Ps. 5:11; 35:27).

⁵ Me voimme Daavidin tavoin luottaa täysin siihen, että Jehova auttaa meitä ja avaa meille pääsyn turvaan. Niinpä kun kohtaamme vaikeita koettelemuksia tai tunnemme tarvitsevamme kipeästi apua, meidän on sopivaa rukoilla, että Jehova tulisi nopeasti avuksemme (Ps. 71:12). Mutta miten Jehova saattaa vastata, kun rukoilemme häneltä apua? Ennen kuin käsittelemme sitä, millaista apua Jehova voi antaa meille, tarkastelemme kolmea tapaa, joilla hän avasi Daavidille pääsyn turvaan ja auttoi häntä hädän hetkinä.

Vapautettiin vastustajien käsistä

 6. Minkä perusteella Daavid tiesi, että Jehova avaa vanhurskaille pääsyn turvaan?

⁶ Daavid tiesi silloin saatavilla olleiden Raamatun henkeytettyjen kirjoitusten perusteella, että vanhurskaat voivat luottaa Jehovan apuun. Kun Jehova tuotti vedenpaisumuksen jumalattomalle maailmalle, hän varjeli elossa Nooan ja hänen jumalanpelkoa osoittavan perheensä (1. Moos. 7:23). Kun Jehova antoi sataa tulta ja rikkiä Sodoman ja Gomorran jumalattomien asukkaiden päälle, hän auttoi vanhurskasta Lootia ja hänen kahta tytärtään pakenemaan turvaan (1. Moos. 19:12–26). Tuhotessaan ylpeän faraon ja hänen sotajoukkonsa Punaisessameressä Jehova varjeli kansansa ja auttoi sitä välttymään hirvittävältä lopulta (2. Moos. 14:19–28). Ei ihme, että Daavid eräässä toisessa psalmissa ylisti Jehovaa ”pelastustekojen Jumalaksi” (Ps. 68:20).

7–9. a) Miksi Daavidilla oli hyvä syy luottaa Jumalan voimaan pelastaa? b) Kenelle Daavid antoi kunnian vapautumisestaan?

⁷ Daavidilla oli myös hyvin henkilökohtainen syy, jonka vuoksi hän saattoi ehdottomasti luottaa Jehovan voimaan pelastaa. Daavid oli omakohtaisesti kokenut, että Jehovan ”iankaikkiset käsivarret” voivat vapauttaa ne, jotka palvelevat Häntä (5. Moos. 33:27, vuoden 1938 kirkkoraamattu). Jehova oli useammin kuin kerran pelastanut Daavidin ”vihaisten vihollisten” kynsistä (Ps. 18:17–19, 48). Tarkastellaanpa yhtä esimerkkiä.

⁸ Kun Israelin naiset alkoivat ylistää Daavidia hänen taistelutaitonsa vuoksi, kuningas Saul tuli niin kateelliseksi, että hän kahdessa tilanteessa heitti keihäänsä kohti Daavidia (1. Sam. 18:6–9). Kummallakin kerralla Daavid varjeltui terävältä keihäänkärjeltä. Johtuiko se vain tämän kokeneen soturin taitavuudesta ja ketteryydestä? Ei. Raamattu kertoo, että ”Jehova oli hänen kanssaan”. (Lue 1. Samuelin kirjan 18:11–14.) Myöhemmin kun Saulin juoni Daavidin tappamiseksi filistealaisten välityksellä epäonnistui, ”Saul näki ja tiesi, että Jehova oli Daavidin kanssa” (1. Sam. 18:17–28).

⁹ Kenelle Daavid antoi kunnian vapautumisestaan? Psalmin 18 päällekirjoituksessa sanotaan, että Daavid ”puhui Jehovalle tämän laulun sanat sinä päivänä, jona Jehova oli vapauttanut hänet – – Saulin käsistä”. Daavid ilmaisi laulussa tunteensa seuraavin sanoin: ”Jehova on kalliovuoreni ja linnoitukseni ja se, joka avaa minulle pääsyn turvaan. Jumalani on minun kallioni. Minä turvaudun häneen.” (Ps. 18:2.) Eikö ole uskoa vahvistavaa tietää, että Jehova kykenee vapauttamaan palvelijansa? (Ps. 35:10.)

Tuettiin sairasvuoteessa

10, 11. Mikä auttaa meitä päättelemään, milloin Daavid mahdollisesti kärsi vakavasta sairaudesta, johon viitataan psalmissa 41?

¹⁰ Kuningas Daavid oli erään kerran vakavasti sairaana, mikä ilmenee psalmista 41. Hän oli vuoteenomana ja niin sairas, että joistakin hänen vihollisistaan näytti siltä, ettei ”hän enää nouse” (jakeet 7 ja 8). Milloin Daavid kärsi tällaisesta vakavasta sairaudesta? Tässä psalmissa mainitut olosuhteet saattavat liittyä hänen elämässään siihen ahdistavaan aikaan, jona hänen poikansa Absalom yritti anastaa valtaistuimen (2. Sam. 15:6, 13, 14).

¹¹ Daavid esimerkiksi mainitsee, että luotettu ystävä, jolla oli tapana syödä leipää hänen kanssaan, petti hänet (jae 9). Tämä voi tuoda mieleemme erään tapauksen Daavidin elämästä. Absalomin kapinan aikana kuningas Daavidin luotetusta neuvonantajasta Ahitofelista tuli petturi ja hän meni Absalomin puolelle kapinassa kuningasta vastaan (2. Sam. 15:31; 16:15). Kuvittele, miltä tästä sairasvuoteessa makaavasta heikentyneestä kuninkaasta mahtoi tuntua. Hänellä ei ollut voimia nousta ylös, ja hän tiesi kaiken aikaa, että ympärillä olevat salaliittolaiset toivoivat hänen kuolevan, jotta he voisivat toteuttaa pahat aikeensa (jae 5).

12, 13. a) Mihin Daavid luotti? b) Miten Jumala on saattanut vahvistaa Daavidia?

¹² Daavidin luottamus siihen, että Jehova avaa pääsyn turvaan, ei horjunut. Hän sanoi oikeamielisestä palvojasta, joka on sairaana: ”Onnettomuuden päivänä Jehova avaa hänelle pääsyn turvaan. Jehova itse tukee häntä tautivuoteessa, koko hänen vuoteensa sinä muutat hänen sairautensa aikana.” (Ps. 41:1, 3.) Pane tässäkin merkille Daavidin luottamus, jota ilmaisevat sanat ”Jehova itse tukee”. Daavid oli varma, että Jehova avaisi hänelle pääsyn turvaan. Miten se tapahtuisi?

¹³ Daavid ei odottanut, että Jehova tekisi ihmeen ja poistaisi sairauden. Sen sijaan hän luotti ehdottomasti siihen, että Jehova ”tukisi häntä” eli antaisi hänelle voimaa hänen maatessaan sairasvuoteessaan. Daavid varmasti tarvitsi tällaista apua. Sen lisäksi, että sairaus heikensi häntä, hänen ympärillään oli vihollisia, jotka puhuivat hänestä pahaa (jakeet 5 ja 6). Jehova on saattanut vahvistaa Daavidia palauttamalla hänen mieleensä lohduttavia ajatuksia. Daavid sanoikin: ”Minua – – olet tukenut nuhteettomuuteni vuoksi.” (Jae 12.) Hän on voinut saada voimaa myös sen miettimisestä, että vaikka hän oli heikossa kunnossa ja hänen vihollisensa puhuivat hänestä pahaa, Jehova piti häntä nuhteettomana miehenä. Lopulta Daavid toipui sairaudestaan. Eikö ole rohkaisevaa tietää, että Jehova voi tukea niitä, jotka ovat sairaita! (2. Kor. 1:3.)

Fyysisistä tarpeista huolehdittiin

14, 15. Milloin Daavid ja hänen miehensä olivat avun tarpeessa, ja millaista apua he saivat?

¹⁴ Kun Daavidista tuli Israelin kuningas, hän saattoi nauttia parhaita mahdollisia ruokia ja juomia ja jopa kutsua monia muita aterioimaan hänen pöydässään (2. Sam. 9:10). Daavid kuitenkin tiesi myös, millaista oli elää puutteessa. Kun hänen poikansa Absalom järjesti kapinan ja yritti anastaa valtaistuimen, Daavid muutti yhdessä joidenkin uskollisten tukijoidensa kanssa pois Jerusalemista. He pakenivat Jordanista itään Gileadin maahan. (2. Sam. 17:22, 24.) Daavid ja hänen miehensä joutuivat elämään pakolaisina ja kärsivät pian nälkää ja janoa samoin kuin levon puutetta. Mutta mistä he voisivat saada elintarvikkeita tuolla suhteellisen syrjäisellä alueella?

¹⁵ Lopulta Daavid ja hänen miehensä saapuivat Mahanaimin kaupunkiin. Siellä he tapasivat kolme rohkeaa miestä: Sobin, Makirin ja Barsillain. Nämä olivat valmiita auttamaan Jumalan asettamaa kuningasta ja vaarantamaan samalla jopa henkensä, sillä jos Absalom olisi saanut kuninkuuden itselleen, hän olisi epäilemättä rangaissut ankarasti jokaista, joka oli tukenut Daavidia. Tajutessaan Daavidin ja hänen miestensä ahdingon nämä kolme uskollista israelilaista toivat heille vuoteita, vehnää, ohraa, paahdettuja jyviä, härkäpapuja, linssejä, hunajaa, voita ja lampaita ynnä muuta, mitä nämä pakolaiset kovasti tarvitsivat. (Lue 2. Samuelin kirjan 17:27–29.) Näiden kolmen miehen poikkeuksellinen uskollisuus ja anteliaisuus varmasti kosketti Daavidin sydäntä. Miten Daavid voisi koskaan unohtaa, mitä he olivat tehneet hänen hyväkseen!

16. Kuka loppujen lopuksi huolehti siitä, että Daavid ja hänen miehensä saivat tarvitsemansa avun?

¹⁶ Kuka kuitenkin loppujen lopuksi oli se, joka huolehti siitä, että Daavid ja hänen miehensä saivat tarvitsemansa avun? Daavid luotti siihen, että Jehova huolehtii palvelijoistaan. Jehova voi varmasti ikään kuin töytäistä jotkut palvelijansa liikkeelle, niin että he tulevat tarpeessa olevan palvojatoverinsa avuksi. Muistellessaan, mitä Gileadin maassa tapahtui, Daavid epäilemättä näki, että noiden kolmen miehen huomaavaisuus oli ilmaus Jehovan rakkaudellisesta huolenpidosta. Daavid kirjoitti elämänsä lopulla: ”Olen ollut nuorukainen ja olen tullut vanhaksi, mutta en ole nähnyt vanhurskasta [hän itse mukaan luettuna] hylättynä enkä hänen jälkeläistensä etsivän leipää.” (Ps. 37:25.) On lohduttavaa tietää, että Jehovan käsi ei ole koskaan lyhyt (Sananl. 10:3).

”Jehova tietää, miten vapauttaa”

17. Mitä Jehova on kerran toisensa jälkeen osoittanut?

¹⁷ Daavid oli vain yksi niistä monista jumalisista ihmisistä, joille Jehova Raamatun aikoina avasi pääsyn turvaan. Jumala on sittemmin kerran toisensa jälkeen osoittanut apostoli Pietarin seuraavien sanojen totuudenmukaisuuden: ”Jehova tietää, miten vapauttaa jumalisen antaumuksen ihmiset koettelemuksesta.” (2. Piet. 2:9.) Seuraavaksi esitetään kaksi muuta esimerkkiä.

18. Miten Jehova järjesti vapautuksen Hiskian päivinä?

¹⁸ Kun Assyrian mahtava armeija 700-luvulla eaa. tunkeutui Juudaan ja uhkasi Jerusalemia, kuningas Hiskia rukoili: ”Oi Jehova, meidän Jumalamme, pelasta meidät – –, jotta kaikki maan valtakunnat tietäisivät, että sinä, oi Jehova, yksin olet Jumala.” (Jes. 37:20.) Hiskia oli huolissaan ennen kaikkea Jumalan nimestä ja maineesta. Jehova vastasi tuohon hartaaseen rukoukseen. Vain yhdessä yössä yksi ainoa enkeli löi 185000 assyrialaista ja vapautti Jehovan uskolliset palvelijat. (Jes. 37:32, 36.)

19. Mitä varoitusta noudattamalla ensimmäisen vuosisadan kristityt pelastuivat suurelta onnettomuudelta?

¹⁹ Vain muutamia päiviä ennen kuolemaansa Jeesus esitti profeetallisen varoituksen Juudeassa olevien opetuslastensa hyödyksi. (Lue Luukkaan 21:20–22.) Kului kymmeniä vuosia, mutta vuonna 66 juutalaisten kapina sai Rooman sotajoukot tulemaan Jerusalemia vastaan. Nuo Cestius Galluksen alaiset legioonat onnistuivat kaivamaan maata temppelin muurin alta, mutta sitten ne yhtäkkiä vetäytyivät pois. Uskolliset kristityt tajusivat, että tässä oli tilaisuus pelastua Jeesuksen ennustamalta tuholta, ja pakenivat vuorille. Rooman legioonat palasivat vuonna 70. Tällä kertaa ne eivät vetäytyneet, ja Jerusalem tuhottiin täysin. Kristityt, jotka olivat noudattaneet Jeesuksen varoitusta, pelastuivat tuolta hirvittävältä onnettomuudelta. (Luuk. 19:41–44.)

20. Miksi voimme luottaa siihen, että Jehova avaa meille pääsyn turvaan?

²⁰ On uskoa vahvistavaa miettiä todisteita siitä, että Jehova auttaa palvelijoitaan. Se mitä hän teki menneisyydessä, antaa meille perusteen luottaa häneen. Kohtaammepa millaisia haasteita tahansa tänä aikana tai vielä tulevaisuudessa, mekin voimme panna täyden luottamuksemme siihen, että Jehova avaa pääsyn turvaan. Miten Jehova sitten voi avata meille pääsyn turvaan? Entä mitä tapahtui johdannossa mainituille ihmisille? Näemme sen seuraavasta kirjoituksesta.

Muistatko?

• Mihin voimme psalmin 70 perusteella luottaa?

• Miten Daavidia tuettiin sairauden aikana?

• Mitkä esimerkit osoittavat, että Jehova voi vapauttaa palvelijansa vastustajien käsistä?

[Kuva s. 6]

Jehova vastasi Hiskian rukoukseen.