Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Psalmien kolmannesta ja neljännestä kirjasta
PSALMISTA kysyi rukoillessaan Jumalaa: ”Julistetaanko rakkaudellista huomaavaisuuttasi hautapaikassakin, uskollisuuttasi tuhon paikassa?” (Psalmit 88:11.) Vastaus on tietenkin kieltävä. Jollemme ole elossa, emme voi ylistää Jehovaa. Jehovan ylistäminen on hyvä syy elää, ja elossa oleminen on hyvä syy ylistää häntä.
Psalmien kolmannessa ja neljännessä kirjassa, jotka sisältävät psalmit 73–106, esitetään runsaasti syitä ylistää Luojaa ja siunata hänen nimeään. Näiden psalmien miettimisen pitäisi lisätä arvostustamme ”Jumalan sanaa” kohtaan ja saada meidät ylistämään Jumalaa entistä enemmän ja paremmin (Heprealaisille 4:12). On siksi hyvin kiinnostavaa tarkastella aluksi Psalmien kolmatta kirjaa.
”MINULLE ON HYVÄKSI LÄHESTYÄ JUMALAA”
Kolmannen kokoelman yksitoista ensimmäistä psalmia on sepittänyt Asaf tai joku hänen huonekuntaansa kuuluva. Ensimmäinen näistä lauluista kertoo, mikä on pelastanut Asafin harhautumasta virheellisen ajattelun vuoksi. Hän on tehnyt oikean päätelmän. Hän laulaa: ”Minulle on hyväksi lähestyä Jumalaa.” (Psalmit 73:28.) Psalmissa 74 valitetaan Jerusalemin tuhoa. Psalmeissa 75, 76 ja 77 Jehova kuvataan vanhurskaaksi Tuomariksi, sävyisten Pelastajaksi ja rukousten Kuulijaksi. Psalmissa 78 käydään läpi Israelin menneisyyttä Mooseksen ajoista Daavidin päiviin asti. Psalmissa 79 valitetaan temppelin tuhoa. Sitten on vuorossa rukous Jumalan kansan ennalleen palauttamisen puolesta. Psalmissa 81 kehotetaan tottelemaan Jehovaa. Psalmeissa 82 ja 83 rukoillaan Jumalan tuomion täytäntöönpanoa ensin turmeltuneille tuomareille ja sitten Jumalan vihollisille.
”Sieluni on ikävöinyt ja myös kaihonnut Jehovan esipihoja”, sanotaan Korahin poikien säveltämässä psalmissa (Psalmit 84:2). Psalmissa 85 pyydetään Jumalan siunausta pakkosiirtolaisuudesta palaaville. Tässä psalmissa tähdennetään, että hengelliset siunaukset ovat paljon arvokkaampia kuin aineelliset. Psalmissa 86 Daavid pyytää, että Jumala suojelisi ja opettaisi häntä. Psalmi 87 kertoo Siionista ja siellä syntyneistä, ja psalmi 88 on Jehovalle esitetty rukous. Psalmin 89 on sepittänyt Etan. Hän oli ehkä yksi niistä neljästä viisaasta miehestä, joiden mainitaan eläneen Salomon päivinä (1. Kuninkaiden kirja 4:31). Tässä psalmissa korostetaan Jehovan rakkaudellista huomaavaisuutta, joka heijastuu Daavidin kanssa tehdystä liitosta.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
73:9: Missä mielessä jumalattomat ”ovat panneet suunsa itse taivaisiin ja maassa kuljeskelee heidän kielensä”? Koska jumalattomat eivät anna arvoa kenellekään taivaassa eivätkä maan päällä, he pilkkaavat sumeilematta Jumalaa suullaan. He myös panettelevat ihmisiä kielellään.
74:13, 14: Milloin Jehova ”musersi merihirviöiden päät vesissä” ja ”murskasi Leviatanin päät”? ”Faraota, Egyptin kuningasta”, sanotaan ”suureksi merihirviöksi, joka makaa pitkällään Niilin-kanaviensa keskellä” (Hesekiel 29:3). Leviatan saattaa kuvata ”faraon voimakkaita” (Psalmit 74:14, engl. viitelaitoksen alav.). Heidän päidensä murskaaminen viittaa luultavasti siihen murskaavaan tappioon, jonka farao ja hänen armeijansa kokivat, kun Jehova vapautti israelilaiset Egyptin orjuudesta.
75:4, 5, 10: Mitä sanalla ”sarvi” tarkoitetaan? Eläinten sarvet ovat tehokkaita aseita. Sana ”sarvi” tarkoittaa siis kuvaannollisessa mielessä voimaa. Jehova nostaa palvelijoidensa sarvet korottamalla heidät, mutta ”jumalattomien sarvet” hän ”hakkaa poikki”. Meitä varoitetaan, että meidän ei pidä ”korottaa sarveamme korkealle”, toisin sanoen meidän tulee varoa omaksumasta kopeaa ja ylimielistä asennetta. Koska Jehova on se, joka korottaa, seurakunnan vastuullisia tehtäviä on pidettävä häneltä saatuina (Psalmit 75:7).
76:10: Miten ”ihmisen vihastus” voi tuottaa kiitosta Jehovalle? Kun Jumala antaa ihmisten purkaa vihastustaan meihin siksi, että olemme hänen palvelijoitaan, seuraukset voivat olla myönteisiä. Tällaiset vastoinkäymiset voivat jollain tavoin kasvattaa meitä. Jehova sallii kärsimystä vain siinä määrin kuin se koituu meille valmennukseksi (1. Pietarin kirje 5:10). ”Lopun [ihmisen] vihastuksesta” Jumala ”vyöttää ympärilleen”. Entä jos kärsimyksemme johtavat kuolemaan? Tämäkin voi tuottaa Jehovalle kiitosta, koska ne, jotka näkevät meidän kestävän uskollisesti, voivat alkaa kirkastaa Jumalaa.
78:24, 25: Miksi mannaa sanotaan ”taivaan viljaksi” ja ”voimallisten [”enkelien”, engl. viitelaitoksen alav.] leiväksi”? Kumpikaan ilmaus ei tarkoita sitä, että manna oli enkelien ravintoa. Se oli ”taivaan viljaa” siksi, että se oli lähtöisin taivaasta (Psalmit 105:40). Koska enkelit eli ”voimalliset” asuvat taivaassa, ilmaus ”enkelien leipä” tarkoittaa ehkä vain sitä, että taivaassa asuva Jumala antoi sitä (Psalmit 11:4). Jehova on myös voinut antaa israelilaisille mannaa enkelien välityksellä.
82:1, 6: Keitä ovat ”jumalat” ja ”Korkeimman pojat”? Molemmilla ilmauksilla tarkoitetaan Israelin ihmistuomareita. Tämä on sopivaa, koska heidän oli määrä olla Jumalan edustajia. (Johannes 10:33–36.)
83:2: Mitä ”pään nostaminen” tarkoittaa? Se merkitsee valmiutta käyttää valtaa tai ryhtyä toimintaan, tavallisesti ryhtyä vastustamaan, taistelemaan tai sortamaan.
Opetuksia meille
73:2–5, 18–20, 25, 28: Meidän ei pitäisi alkaa kadehtia jumalattomien vaurautta ja omaksua heidän tapojaan. Jumalattomat ovat ”liukkaalla”. He ”syöksyvät perikatoon” aivan varmasti. Lisäksi koska jumalattomuutta ei voida poistaa epätäydellisten ihmisten hallitessa maailmaa, meidän on hyödytöntä nähdä vaivaa sen juurimiseksi. Voidaksemme kestää jumalattomuutta meidän on viisasta Asafin tavoin ”lähestyä Jumalaa” ja iloita läheisestä suhteesta häneen.
73:3, 6, 8, 27: Meidän on varottava ylpeyttä, pöyhkeyttä, ivallisuutta ja petollisuutta. Näin on silloinkin, kun näistä ominaisuuksista näyttäisi olevan meille hyötyä.
73:15–17: Kun ajatuksemme hämmentävät meitä, meidän ei pitäisi tuoda niitä julki. Se vain lannistaisi toisia. Meidän pitäisi miettiä mieltämme vaivaavia asioita kaikessa rauhassa ja ratkaista ne olemalla toisten uskovien yhteydessä (Sananlaskut 18:1).
73:21–24: Ihmistä, jonka sydän katkeroituu jumalattomien näennäisen hyvinvoinnin vuoksi, verrataan järjettömään eläimeen. Hänen reaktionsa on impulsiivinen ja perustuu pelkästään tunteisiin. Meidän sitä vastoin tulisi antaa Jehovan neuvojen ohjata itseämme ja luottaa täysin siihen, että hän ”tarttuu oikeaan käteemme” ja tukee meitä. Jehova myös ”johtaa meidät kunniaan” eli läheiseen suhteeseen kanssaan.
77:6, 12: Jotta ajatukset voisivat askarrella hengellisissä totuuksissa ja niitä voisi tutkia tarkoin, on oltava aikaa mietiskelyyn. On hyvin tärkeää järjestää aikaa yksin olemista varten!
79:9: Jehova kuuntelee rukouksiamme, varsinkin kun ne koskevat hänen nimensä pyhittämistä.
81:13, 16: Kun kuuntelee Jehovan ääntä ja vaeltaa hänen teitään, saa runsaita siunauksia (Sananlaskut 10:22).
82:2, 5: Vääryydet horjuttavat ”maan perustuksia”. Epäoikeudenmukaiset teot järkyttävät vakiintunutta yhteiskuntajärjestystä.
84:1–4, 10–12: Voimme ottaa oppia siitä, miten psalmistat arvostivat Jehovan palvontapaikkaa ja miten tyytyväisiä he olivat niihin palvelustehtäviin, joita he saivat suorittaa.
86:5: Olemme hyvin kiitollisia siitä, että Jehova on ”altis antamaan anteeksi”! Hän etsii todisteita katumuksesta, jotta hän voisi osoittaa armoa väärintekijälle.
87:5, 6: Saavatko ne, jotka pääsevät maanpäälliseen paratiisiin, koskaan tietää taivaaseen herätettyjen nimiä? Nämä jakeet antavat ymmärtää, että se on luultavaa.
88:13, 14: Vastauksen viipyminen jotain ongelmaa koskevaan rukoukseemme voi hyvinkin merkitä sitä, että Jehova haluaa meidän osoittavan kiintymyksemme aitouden häntä kohtaan.
”KIITTÄKÄÄ HÄNTÄ, SIUNATKAA HÄNEN NIMEÄÄN”
Tarkastellaanpa niitä lukuisia syitä ylistää Jehovaa, jotka esitetään neljännessä psalmien kokoelmassa. Psalmissa 90 Mooses vertaa ”ikuisuuden Kuninkaan” olemassaoloa ihmisen ohikiitävään elämään (1. Timoteukselle 1:17). Psalmissa 91:2 Mooses puhuu Jehovasta turvanaan ja linnoituksenaan, turvallisuutensa Lähteenä. Muutamassa seuraavassa psalmissa puhutaan Jumalan ihastuttavista ominaisuuksista, ylivertaisista ajatuksista ja suurenmoisista teoista. Kolme laulua alkaa sanoilla ”Jehova itse on tullut kuninkaaksi” (Psalmit 93:1; 97:1; 99:1). Puhuessaan Jehovasta Tekijänämme psalmista kehottaa: ”Kiittäkää häntä, siunatkaa hänen nimeään.” (Psalmit 100:4.)
Miten Jehovaa pelkäävän hallitsijan tulisi hoitaa tehtäväänsä? Vastaus löytyy kuningas Daavidin sepittämästä psalmista 101. Seuraavassa psalmissa kerrotaan, että Jehova ”on kääntyvä niiden rukouksen puoleen, joilta kaikki on riistetty, eikä hän halveksi heidän rukoustaan” (Psalmit 102:17). Psalmi 103 kohdistaa huomion Jehovan rakkaudelliseen huomaavaisuuteen ja armoon. Puhuessaan Jumalan monista maanpäällisistä tuotteista psalmista huudahtaa: ”Miten monet ovatkaan tekosi, oi Jehova! Kaikki ne olet viisaasti tehnyt.” (Psalmit 104:24.) Neljännen kirjan kaksi viimeistä laulua ylistävät Jehovaa hänen suurenmoisista teoistaan (Psalmit 105:2, 5; 106:7, 22).
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
91:1, 2: Mikä on ”Korkeimman kätkö”, ja miten me voimme ”asua” siellä? Se on kuvaannollinen paikka, jossa voi olla hengellisesti turvassa – hengelliseltä vahingolta suojassa olemisen tila. Se on kätkö, koska ne, jotka eivät luota Jumalaan, eivät tiedä siitä. Teemme Jehovasta asuinpaikkamme pitämällä häntä turvanamme ja linnoituksenamme, ylistämällä häntä kaikkeuden Suvereenina Hallitsijana ja saarnaamalla Valtakunnan hyvää uutista. Tunnemme olevamme hengellisesti turvassa, koska tiedämme, että Jehova on aina valmis auttamaan meitä. (Psalmit 90:1.)
92:12: Missä mielessä vanhurskas ”kukoistaa kuin palmu”? Palmu tunnetaan hedelmällisyydestään. Vanhurskas ihminen on kuin palmu siinä mielessä, että hän on Jehovan silmissä moraalisesti ”suora” ja kantaa jatkuvasti ”hyvää hedelmää”, johon kuuluvat hyvät teot (Matteus 7:17–20).
Opetuksia meille
90:7, 8, 13, 14: Aina kun toimimme väärin, vahingoitamme suhdettamme tosi Jumalaan, emmekä voi kätkeä salaisia syntejämme häneltä. Jos kuitenkin kadumme aidosti väärää toimintaamme ja hylkäämme sen, Jehova palauttaa meidät suosioonsa ja ”ravitsee meidät – – rakkaudellisella huomaavaisuudellaan”.
90:10, 12: Koska elämämme on lyhyt, meidän tulisi ”laskea päivämme”. Miten? Tuottamalla ”viisaan sydämen” eli osoittamalla viisautta siten, että emme tuhlaa jäljellä olevia päiviämme vaan käytämme ne Jehovaa miellyttävällä tavalla. Tämä vaatii sitä, että asetamme hengelliset asiat etusijalle ja käytämme aikamme viisaasti. (Efesolaisille 5:15, 16; Filippiläisille 1:10.)
90:17: On sopivaa rukoilla, että Jehova ”vahvistaa – – lujasti kättemme työn” ja siunaa vaivannäkömme palveluksessa.
92:14, 15: Kun iäkkäät tutkivat ahkerasti Jumalan sanaa ja ovat säännöllisesti tekemisissä Jehovan kansan kanssa, he ovat jatkuvasti ”meheviä ja vihantia”, hengellisesti voimakkaita, ja osoittautuvat arvokkaaksi avuksi seurakunnalle.
94:19: Onpa meillä millaisia ”levottomuutta herättäviä ajatuksia” tahansa, Raamatusta löytyvien ”lohdutusten” lukeminen ja miettiminen rauhoittaa mieltämme.
95:7, 8: Sydämemme ei paadu, kun kuuntelemme raamatullisia neuvoja, kiinnitämme niihin huomiota ja tottelemme niitä alttiisti (Heprealaisille 3:7, 8).
106:36, 37: Näissä jakeissa yhdistetään epäjumalien palvonta demoneille uhraamiseen. Tämä osoittaa, että jos ihminen käyttää epäjumalia palvonnassa, hän voi altistua demonien vaikutukselle. Raamattu kehottaa: ”Varjelkaa itseänne epäjumalilta.” (1. Johanneksen kirje 5:21.)
”Ylistäkää Jahia!”
Psalmien neljännen kirjan kolme viimeistä laulua päättyvät kehotukseen: ”Ylistäkää Jahia!” Viimeinen näistä psalmeista myös alkaa tällä kehotuksella. (Psalmit 104:35; 105:45; 106:1, 48.) Ilmaus ”Ylistäkää Jahia!” esiintyy usein Psalmien neljännessä kirjassa.
Meillä on totisesti aihetta ylistää Jehovaa. Psalmit 73–106 ovat antaneet meille paljon ajateltavaa ja täyttäneet sydämemme kiitollisuudella taivaallista Isäämme kohtaan. Kun ajattelemme kaikkea sitä, mitä hän on jo tehnyt ja tekee tulevaisuudessa hyväksemme, emmekö haluakin ”ylistää Jahia” kaikin voimin?
[Kuva s. 10]
Voimme kestää jumalattomuutta, kun Asafin tavoin ”lähestymme Jumalaa”
[Kuva s. 11]
Farao kärsii tappion Punaisellamerellä
[Kuva s. 11]
Tiedätkö, miksi mannaa sanotaan ”voimallisten leiväksi”?
[Kuva s. 13]
Miten ”levottomuutta herättävät ajatukset” voi karkottaa?