MERIBA

(’riitely’).

1. Paikka lähellä Refidimiä, johon israelilaiset leiriytyivät erämaassa. Jehova antoi heille siellä ihmeen avulla vettä, kun Mooses löi sauvallaan kallioon Horebissa. Mooses antoi sitten paikalle nimeksi ”Massa” (’koetteleminen, koettelemus’) ja ”Meriba” (’riitely’). Nämä nimet muistuttivat siitä, miten israelilaiset riitelivät Mooseksen kanssa ja koettelivat Jumalaa veden puutteen vuoksi. (2Mo 17:1–7.)

2. Nimi ”Meriba” annettiin myöhemmin myös eräälle Kadesin lähellä sijainneelle paikalle, ja syynä oli jälleen se, että israelilaiset riitelivät Mooseksen ja Jehovan kanssa veden puutteesta (4Mo 20:1–13). Tätä Meribaa ei kuitenkaan sanottu ”Massaksi”, kuten paikkaa lähellä Refidimiä, johon israelilaiset leiriytyivät vajaat kaksi kuukautta Egyptistä lähtönsä jälkeen (2Mo 16:1; 17:1; 19:1). Raamatussa nämä paikat erotetaan joskus toisistaan käyttämällä tästä paikasta nimitystä ”Meriban vedet” (Ps 106:32) tai ”Meriban vedet Kadesissa” (4Mo 27:14; 5Mo 32:51). Psalmin 81:7 maininta siitä, miten Jehova tutki Israelia ”Meriban vesien äärellä”, voi kuitenkin viitata Refidimin lähellä sijainneen Meriban tapahtumiin (vrt. 5Mo 33:8).

Mooses ja Aaron eivät pyhittäneet Jehovaa siinä yhteydessä, kun vettä saatiin ihmeen avulla Kadesin alueella sijainneessa Meribassa. Sen vuoksi he menettivät edun päästä Luvattuun maahan. Tämä tapahtui nähtävästi Israelin erämaavaelluksen 40. vuonna. (4Mo 20:1, 9–13, 22–28; 33:38, 39.)