Muistatko?

Oletko pysähtynyt miettimään viimeaikaisia Vartiotornin kirjoituksia? Jos olet, sinusta on todennäköisesti kiinnostavaa palauttaa mieleesi seuraavat piirteet:

▫ Minkä ”hyvyyttä osoittavan merkin” Jehova saa aikaan niissä, jotka seuraavat Jeesuksen askeleita? (Psalmit 86:17, UM.)

”Pyhän hengen ilo” vahvisti varhaiskristittyjä kestämään kaikenlaista vainoa. (1. Tessalonikalaisille 1:6.) Samoin tapahtuu nykyään, ja Jehova, ”jokaisen hyvän annin ja jokaisen täydellisen lahjan” Antaja, suo anteliaasti ”pyhää henkeä niille, jotka pyytävät häneltä” (Jaakob 1:17; Luukas 11:13). Sen vuoksi juuri pyhän hengen ilo saa Jeesuksen seuraajissa aikaan ”hyvyyttä osoittavan merkin”. (15.12.1992 s. 18, 19.)

▫ Miksi meidän on välttämätöntä omaksua Jumalan näkemys valehtelemisesta?

Psalmissa 5:7 sanotaan, että Jumala ”hukuttaa valheen puhujat”. Ilmestyksen 21:8:ssa sanotaan edelleen, että kaikkien valehtelijoiden osa on ”toinen kuolema”. Näin ollen Jumalan näkemyksen omaksuminen valehtelemisesta antaa meille voimakkaan syyn puhua totta, ja siten voimme saada häneltä elämän lahjan. (15.12.1992 s. 23.)

▫ Mistä samarialaisten palvontamuoto koostui? (Johannes 4:20.)

Samarialaiset hyväksyivät sekapalvonnassaan pyhiksi kirjoituksiksi vain viisi Mooseksen kirjaa, Pentateukin. 300-luvun tienoilla eaa. he rakensivat Garissimin vuorelle temppelin kilpailemaan palvonnasta Jerusalemissa sijaitsevan Jumalan temppelin kanssa. Vaikka samarialaisten temppeli tuhottiin, he viettävät vielä nykyäänkin Garissimin vuorella kerran vuodessa pääsiäistä. (1.1.1993 s. 25.)

▫ Tuleeko kristittyjen ryhtyä aktiivisesti vastustamaan saastuttamista tai edistämään puhdistustoimia?

Jeesus ei maan päällä ollessaan yrittänyt ratkaista kaikkia oman aikansa yhteiskunnallisia ongelmia. Kun Jehova saattaa messiaanisen Valtakunnan välityksellä maailmanlaajuisesti voimaan vanhurskaat periaatteensa, ympäristöongelmat ratkaistaan pysyvästi. Sen vuoksi Jehovan todistajat suhtautuvat asiaan tasapainoisesti. Lähimmäisenrakkaus saa heidät kunnioittamaan toisten omaisuutta, mutta tärkeintä heidän elämässään on aivan oikein saarnata Jumalan valtakunnan sanomaa (Matteus 6:33). (1.1.1993 s. 31.)

▫ Millä tavoin Jeesus palveli valon kantajana? (Johannes 8:12.)

Jeesus omistautui Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiseen (Luukas 4:43; Johannes 18:37). Hän myös paljasti uskonnollisia valheita ja antoi siten hengellisen vapauden niille, joita oli pidetty uskonnollisessa orjuudessa (Matteus 15:3–9). Hän osoitti huomattavalla tavalla olevansa maailman valo, kun hän antoi täydellisen ihmiselämänsä lunnaiksi (Matteus 20:28; Johannes 3:16). (15.1.1993 s. 10, 11.)

▫ Muun muassa minkä vuoksi olemme velvollisia osoittamaan alamaisuutta Jehova Jumalalle?

Jehova on Kaikkeuden Suvereeni, ja sen vuoksi olemme velvollisia osoittamaan alamaisuutta hänelle. Koska Jehova on myös kaikkivaltias, kukaan ei voi menestyksellisesti vastustaa häntä, ja siksi emme voi laiminlyödä velvollisuuttamme olla alamaisia hänelle. Kaikki älylliset luomukset luotiin palvelemaan Tekijänsä tarkoitusta, ja sen vuoksi kaikki ovat velvollisia osoittamaan joka suhteessa alamaisuutta Jumalalle. (1.2.1993 s. 10, 11.)

▫ Mikä auttoi Joosefia vastustamaan kiusausta syyllistyä haureuteen Potifarin vaimon kanssa?

Joosefin mieleen vaikutti merkittävä voima. Hän piti mielessään suhteensa Jehovaan ja ymmärsi, että syyllistymällä haureuteen hän ei tekisi syntiä ainoastaan naisen aviomiestä vastaan vaan, mikä tärkeintä, Jumalaa vastaan. (15.2.1993 s. 21.)

▫ Mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan: ”Minä olen – – totuus”? (Johannes 14:6.)

Jeesus ei ainoastaan puhunut ja opettanut totuutta; hän eli sen mukaisesti, ja totuus personoitui hänessä. Kristillisyys ei tosiaankaan ole pelkkä aate vaan elämäntapa. (1.3.1993 s. 15.)

▫ Minkä lohdullisen opetuksen psalmi 51 sisältää?

Tämä psalmi auttaa meitä ymmärtämään sen, että jos me hairahduttuamme kadumme aidosti, niin rakkaudellinen taivaallinen Isämme kuulee anteeksipyyntömme ja varjelee meitä epätoivolta. Meidän pitäisi kuitenkin ensi sijassa olla huolissamme Jehovan nimelle tuotetusta häpeästä. (15.3.1993 s. 18.)

▫ Mitä vesikaste kuvaa?

Kaste on ulkoinen vertauskuva Jehovalle vihkiytymisestä. Veteen upottaminen osoittaa kastettavien kuolevan entiselle, itsekkäälle elämäntavalleen. Heidän nostamisensa vedestä kuvaa sitä, että he elävät nyt tehdäkseen Jumalan tahdon ja pitävät sen ensi sijalla elämässään. (Matteus 16:24.) (1.4.1993 s. 5, 6.)