Vaella ehytsydämisesti

”Opeta minulle tietäsi, oi Jehova. – – Eheytä sydämeni pelkäämään nimeäsi.” (PSALMI 86:11, UM.)

 1. Miten Jehova palkitsee uskollisensa?

”OI JEHOVA, – – sinä olet Jumala, sinä yksin.” (Psalmi 86:8, 10, UM.) Daavid ylisti Jumalaa sydämestä, joka pursui arvostusta. Jo ennen kuin Daavidista tuli koko Israelin kuningas, Jehova oli vapauttanut hänet Saulista ja filistealaisista. Siksi hän saattoi laulaa: ”Jehova on kalliovuoreni ja linnoitukseni ja se joka avaa minulle pääsyn turvaan. Uskollista kohtaan sinä toimit uskollisesti.” (2. Samuelin kirja 22:2, 26, UM.) Jehova oli varjellut uskollista palvelijaansa monissa koetuksissa. Daavid saattoi turvautua ja luottaa uskolliseen Jumalaansa, mutta hän tarvitsi jatkuvasti ohjausta. Nyt hän anoi Jumalalta: ”Opeta minulle tietäsi, oi Jehova.” (Psalmi 86:11, UM.)

 2. Millaisia järjestelyjä Jehova on tehnyt ollaksemme hänen opettamiaan?

² Daavid ei halunnut olla missään tekemisissä maailmallisten näkemysten ja aatteiden kanssa. Hän halusi olla ”Jehovan opettama”, kuten Jumalan profeetta ilmaisi asian myöhemmin (Jesaja 54:13, UM). Luultavasti Daavid saattoi mietiskellä vain niiden yhdeksän Raamatun kirjan aineistoa, jotka hänen aikanaan olivat käytettävissä. Tuo Jehovalta tuleva opetus oli hänestä kuitenkin kallisarvoista! Kun meitä opetetaan nykyään, voimme nauttia täysin kaikista 66:sta Raamatun kirjasta sekä ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” kautta saatavasta runsaasta Valtakunnan kirjallisuudesta (Matteus 24:45). Pyytäkäämme Daavidin tavoin Jehovalta, että Hänen henkensä voisi auttaa meitä tutkimaan ”sitä, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat – –, Jumalan syvätkin asiat” (1. Korinttolaisille 2:9, 10).

 3. Millä tavoin Raamatun opetus voi hyödyttää meitä?

³ Raamatussa on vastaus jokaiseen kysymykseen ja ongelmaan, joka elämässämme voi nousta esiin. ”Sillä kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi, jotta meillä kestävyytemme ja Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla olisi toivo.” (Roomalaisille 15:4.) Kun omaksumme Jehovalta tulevan opetuksen, se vahvistaa meitä kestämään vaikeuksia, lohduttaa meitä ollessamme masentuneita ja saa Valtakunnan toivon elämään voimakkaana sydämessämme. Saakaamme iloa Jumalan sanan lukemisesta ja sen mietiskelemisestä ”päivät ja yöt”, sillä Raamattuun pohjautuvasta viisaudesta tulee ”elämän puu – – niille, jotka siihen tarttuvat; onnelliset ne, jotka siitä pitävät kiinni” (Psalmi 1:1–3; Sananlaskut 3:13–18; ks. myös Johannes 17:3).

 4. Millaisen esimerkin Jeesus asetti meille siitä, miten meidän tulisi toimia?

⁴ Jumalan Poika Jeesus, jota kutsuttiin myös ”Daavidin Pojaksi”, etsi opetusta aina Jehovalta (Matteus 9:27).a Hän sanoi: ”Poika ei voi tehdä yhtään mitään omasta aloitteestaan, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän. Sillä mitä Hän tekee, sitä Poikakin tekee samalla tavalla.” ”[En] tee mitään omasta aloitteestani, vaan puhun näitä asioita niin kuin Isä on minua opettanut.” (Johannes 5:19; 8:28.) Jeesus jätti meille mallin ”seurataksemme tarkoin hänen askeleitaan” (1. Pietari 2:21). Ajattelehan! Jos tutkimme niin kuin Jeesuksen on täytynyt tehdä, pystymme toimimaan kaikissa tilanteissa, kuten Jehova haluaa meidän toimivan. Jehovan menettelytapa on aina oikea menettelytapa.

 5. Mikä on ”totuus”?

⁵ Seuraavaksi Daavid julistaa: ”Minä vaellan sinun totuudessasi.” (Psalmi 86:11, UM.) Tuhat vuotta myöhemmin Pilatus kysyi Daavidin Pojalta Jeesukselta: ”Mikä on totuus?” Jeesus oli kuitenkin juuri vastannut tuohon kysymykseen kertoessaan Pilatukselle, että Hänen valtakuntansa ”ei ole osa tästä maailmasta”, ja lisätessään: ”Sinä itse sanot sen, että olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten olen tullut maailmaan, että todistaisin totuudesta.” (Johannes 18:33–38.) Näin Jeesus osoitti, että totuus keskittyy messiaanisen Valtakunnan ympärille. Koko Raamatun teema onkin juuri Jehovan nimen pyhittäminen tuon Valtakunnan kautta. (Hesekiel 38:23; Matteus 6:9, 10; Ilmestys 11:15.)

 6. Minkä suhteen meidän pitäisi olla varuillamme vaeltaessamme totuudessa?

⁶ Mitä totuudessa vaeltaminen tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että teemme Valtakunnan toivosta elämämme tärkeimmän asian. Meidän tulee elää Valtakunnan totuuden mukaan. Meidän täytyy kokosydämisesti asettaa Valtakunnan edut ensi sijalle ja todistaa innokkaasti Valtakunnan totuudesta omissa olosuhteissamme Jeesuksen esimerkin mukaan. (Matteus 6:33; Johannes 18:37.) Emme voi vaeltaa osan aikaa totuudessa, niin että suoritamme palvelusta pelkästään nimellisesti mutta miellytämme sitten itseämme poikkeamalla sivuteille – antautumalla liialliseen ajanvietteeseen, aikaa vievälle uralle tai ”rikkauden orjaksi” (Matteus 6:24). Voisimme eksyä jollakin noista syrjäteistä emmekä koskaan löytäisi takaisin ahtaalle tielle, ”joka vie elämään”. Älkäämme kulkeutuko pois tuolta tieltä! (Matteus 7:13, 14.) Suuri Opettajamme Jehova valaisee tuon tien Sanansa ja järjestönsä avulla ja sanoo: ”Milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: ’Tässä on tie, sitä käykää.’” (Jesaja 30:21.)

Oikeanlainen pelko

 7. Miten voimme ”eheyttää” sydämemme?

⁷ Daavidin rukous jatkuu jakeessa 11 (UM): ”Eheytä sydämeni pelkäämään nimeäsi.” Daavidin tavoin meidän pitäisi haluta, että sydämemme olisi jakautumaton, kokonainen, tehdessämme Jumalan tahdon. Tämä käy yksiin Mooseksen neuvon kanssa: ”Ja nyt, Israel, mitä muuta Jehova, sinun Jumalasi, sinulta pyytää kuin että pelkäät Jumalaasi Jehovaa, niin että vaellat kaikkia hänen teitään ja rakastat häntä ja palvelet Jumalaasi Jehovaa kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, että pidät Jehovan käskyt ja hänen säädöksensä, jotka minä tänään sinulle annan sinun parhaaksesi.” (5. Mooseksen kirja 10:12, 13, UM.) On tosiaan meidän parhaaksemme, että vuodatamme sydämemme ja sielumme Jehovan palvelemiseen. Siten ilmaisemme oikeanlaista pelkoa hänen maineikasta nimeään kohtaan. Jehovan nimi tarkoittaa kirjaimellisesti ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’, erityisesti siinä mielessä, että hän saattaa suurenmoiset tarkoituksensa päätökseen. Se edustaa myös hänen ylintä valtaansa koko kaikkeudessa. Kun palvellessamme tunnemme kunnioittavaa pelkoa Jumalan majesteettisuutta kohtaan, ei kuolevaisen ihmisen pelko saa meitä poikkeamaan syrjään. Sydämemme ei ole jakautunut. Sen sijaan pelkäämme tehdä jotain sellaista, mikä ei miellyttäisi Jehovaa, Korkeinta Tuomaria ja Suvereenia Herraa, jonka kädessä on koko elämämme (Jesaja 12:2; 33:22).

 8, 9. a) Mitä se tarkoittaa, ettei ole ”osa maailmasta”? b) Mitä askeleita meidän pitäisi ottaa, koska olemme ”teatterinäytelmä”?

⁸ Soimattuna ja vainottunakin seuraamme Jeesuksen pelotonta esimerkkiä siinä, ettemme ole osa ympärillämme olevaa pahaa maailmaa (Johannes 15:17–21). Tämä ei tarkoita sitä, että Jeesuksen opetuslasten pitäisi elää erakkoina tai kätkeytyä luostariin. Jeesus sanoi rukouksessaan Isälleen: ”En pyydä sinua ottamaan heitä pois maailmasta, vaan valvomaan heitä paholaisen takia. He eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta. Pyhitä heidät totuudella; sinun sanasi on totuus. Niin kuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, minäkin olen lähettänyt heidät maailmaan.” (Johannes 17:15–18.) Jeesuksen tavoin meidätkin on lähetetty julistamaan Valtakunnan totuutta. Jeesusta oli helppo lähestyä. Ihmiset virvoittuivat hänen opetustavastaan (vrt. Matteus 7:28, 29; 11:28, 29; Johannes 7:46). Meistä pitäisi voida sanoa samaa.

⁹ Alttiin ystävällisyytemme, hyvän maun mukaisen pukeutumisemme ja ulkonäkömme sekä huomaavaisen ja moitteettoman puheemme tulisi tehdä meistä ja sanomastamme otollisia oikeasydämisille ihmisille. Meidän täytyy karttaa epäsiisteyttä, säädytöntä pukeutumista, seuraa, joka voi johtaa meidät läheisiin tekemisiin maailman kanssa, ja löyhämoraalista, periaatteetonta elämäntapaa, jonka näemme vallitsevan ympärillämme olevassa maailmassa. Koska ”meistä on tullut teatterinäytelmä maailmalle ja enkeleille ja ihmisille”, me palvelemme ja elämme esimerkillisinä kristittyinä 24 tuntia vuorokaudessa (1. Korinttolaisille 4:9; Efesolaisille 5:1–4; Filippiläisille 4:8, 9; Kolossalaisille 4:5, 6). Sydämemme täytyy olla ehyt, jotta voisimme toimia näin.

10. Miten Jehova muistaa niitä, jotka eheyttävät sydämensä pyhässä palveluksessa?

¹⁰ Jehova muistaa meitä, jotka eheytämme sydämemme pelkäämään Jehovan nimeä, mietiskelemme hänen suurenmoisia tarkoituksiaan ja täytämme elämämme pyhällä palveluksella. ”Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle.” (2. Aikakirja 16:9.) Malakian 3:16:ssa sanotaan profeetallisesti meidän ajastamme: ”Silloin – – Herraa pelkääväiset puhuvat toinen toisensa kanssa, ja Herra tarkkaa ja kuulee; ja muistokirja kirjoitetaan hänen edessänsä niiden hyväksi, jotka Herraa pelkäävät ja hänen nimensä kunniassa pitävät.” Olkoon sydämemme ehyt tuossa tervehenkisessä Jehovan pelossa!

Jehovan rakkaudellinen huomaavaisuus

11. Miten Jehovan rakkaudellinen huomaavaisuus ilmenee uskollisia kohtaan?

¹¹ Miten palava Daavidin rukous onkaan! Hän jatkaa: ”Minä kiitän sinua, oi Jehova, Jumalani, kaikesta sydämestäni, ja tahdon kirkastaa nimeäsi ajan hämärään asti, sillä sinun rakkaudellinen huomaavaisuutesi on suuri minua kohtaan, ja sinä olet vapauttanut sieluni Šeolista, sen syvimmästä paikasta.” (Psalmi 86:12, 13, UM.) Daavid ylistää Jehovaa toista kertaa tässä psalmissa Hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan – uskollisesta rakkaudestaan. Tämä rakkaus on niin suuri, että se voi pelastaa tilanteissa, jotka näyttävät ylivoimaisilta. Kun Saul ajoi Daavidia takaa erämaassa, Daavidista tuntui ehkä siltä kuin hän olisi halunnut vetäytyä johonkin sen perukoille kuolemaan. Hän oli aivan kuin joutunut vastatusten Šeolin syvimmän paikan kanssa – haudan syvyyksien kanssa. Mutta Jehova vapautti hänet! Samoin Jehova on usein tuonut helpotusta nykyajan uskollisille palvelijoilleen ihmeellisillä tavoilla, ja hän on lisäksi tukenut niitä nuhteettomina pysyneitä, jotka ovat kestäneet uskollisesti kuolemaan saakka. Kaikki uskolliset saavat palkkansa, vaikka ylösnousemuksen kautta, jos se on tarpeen. (Vrt. Job 1:6–12; 2:1–6, 9, 10; 27:5; 42:10; Sananlaskut 27:11; Matteus 24:9, 13; Ilmestys 2:10.)b

12. Miten papisto on ollut julkea ja tyrannimainen, ja mikä tulee olemaan sen palkka?

¹² Vainoojista puhuessaan Daavid huudahtaa: ”Oi Jumala, julkeat ovat nousseet minua vastaan, tyrannimaisten kokoontunut joukko on tavoitellut sieluani, eivätkä he ole asettaneet sinua eteensä.” (Psalmi 86:14, UM.) Nykyään vainoojien joukkoon on kuulunut kristikunnan pappeja. Nämä väittävät palvovansa Jumalaa mutta korvaavat hänen pyhän nimensä arvonimellä ”Herra” ja esittävät hänet salaperäisenä kolminaisuutena, jota ei todellisuudessa mainita missään Raamatun kohdassa. Miten julkeaa! Tämän lisäksi he yrittävät taivutella poliittisia voimia kieltämään Jehovan todistajien toiminnan ja vangitsemaan heitä, kuten yhä tehdään yllättävän monissa maissa ympäri maailmaa. Nämä kaapuihin verhoutuneet Jumalan nimen herjaajat tulevat niittämään palkkansa kaikkien porton kaltaisten Suuren Babylonin osien mukana (Ilmestys 17:1, 2, 15–18; 19:1–3).

13. Mitä ominaisuuksia Jehova ilmaisee tehdessään tunnetuksi hyvyyttään?

¹³ Vastapainoksi Daavid puhuu nyt onnellisesta asiasta: ”Mutta sinä, oi Jehova, olet armelias ja suopea Jumala, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa ja totuudellisuudessa.” (Psalmi 86:15, UM.) Nämä Jumalamme ominaisuudet ovat totisesti ylivertaisia. Jakeen sanat vievät meidät ajassa taaksepäin Siinain vuorelle, missä Mooses pyysi saada nähdä Jehovan kirkkauden. Jehova vastasi: ”Minä annan kaiken hyvyyteni kulkea kasvojesi editse ja olen julistava Jehovan nimeä edessäsi.” Hän kuitenkin varoitti Moosesta: ”Et voi nähdä kasvojani, sillä ei kukaan ihminen voi nähdä minua ja elää.” Sen jälkeen Jehova tuli alas pilvessä ja julisti: ”Jehova, Jehova, armelias ja suopea Jumala, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa ja totuudellisuudessa.” (2. Mooseksen kirja 33:18–20, UM; 34:5, 6, UM.) Daavid lainasi näitä sanoja rukouksessaan. Nämä Jehovan ominaisuudet merkitsevät meille paljon enemmän kuin mikään fyysinen ulkonäkö! Emmekö arvostakin omasta kokemuksestamme Jehovan hyvyyttä, jota nämä erinomaiset ominaisuudet valaisevat?

”Hyvää tarkoittava merkki”

14, 15. Miten Jehova saa palvelijoissaan aikaan ”hyvyyttään osoittavan merkin”?

¹⁴ Jälleen Daavid pyytää hartaasti Jehovan siunausta sanomalla: ”Käänny puoleeni ja osoita minulle suopeutta. Anna voimaasi palvelijallesi ja pelasta orjattaresi poika. Aikaansaa minun yhteydessäni hyvyyttäsi osoittava merkki, jotta minua vihaavat näkisivät sen ja häpeäisivät. Sillä sinä, oi Jehova, olet auttanut minua ja lohduttanut minua.” (Psalmi 86:16, 17, UM.) Daavid tunnustaa sen, että Jehovan ”orjattaren poikana” hänenkin täytyy kuulua Jehovalle. Tämä pitää paikkansa myös meistä, jotka nykyään olemme vihkineet elämämme Jehovalle ja ahkeroimme hänen palveluksessaan. Tarvitsemme Jehovan pelastavaa voimaa hänen pyhän henkensä välityksellä. Siksi pyydämme Jumalaamme aikaansaamaan meidän yhteydessämme hänen ”hyvyyttään osoittavan merkin”. Jehovan hyvyyteen kuuluvat juuri tarkastelemamme erinomaiset ominaisuudet. Minkä merkin eli todisteen voimme tällä perusteella odottaa Jehovan antavan meille?

¹⁵ Jehova on ”jokaisen hyvän annin ja jokaisen täydellisen lahjan” Antaja, ja kuten Jeesus vakuuttaa meille, hän suo anteliaasti ”pyhää henkeään niille, jotka pyytävät häneltä” (Jaakob 1:17; Luukas 11:13). Pyhä henki – mikä mittaamattoman arvokas lahja se onkaan Jehovalta! Pyhän henkensä avulla Jehova antaa sydämen iloa, jopa vainon aikana. Kun Jeesuksen apostolit olivat oikeudenkäynnissä, jossa heidän elämänsä oli vaakalaudalla, he kykenivät siksi julistamaan iloisina, että Jumala antaa pyhää henkeä niille, jotka tottelevat häntä hallitsijana (Apostolien teot 5:27–32). Pyhän hengen ilo sai heidän yhteydessään jatkuvasti aikaan Jumalan ”hyvyyttä osoittavan merkin”. (Roomalaisille 14:17, 18.)

16, 17. a) Minkä merkin Jehova antoi hyvyydestään Paavalille ja Barnabaalle? b) Mikä merkki annettiin vainotuille tessalonikalaisille?

¹⁶ Vähän-Aasian halki suuntautuneella lähetysmatkallaan Paavali ja Barnabas kohtasivat vaikeuksia ja jopa ankaraa vainoa. Kun he saarnasivat Pisidian Antiokiassa, juutalaiset torjuivat heidän sanomansa. Niinpä he kääntyivät kansojen ihmisten puoleen. Mitä siitä seurasi? ”Sen kuultuaan kansoista olevat alkoivat iloita ja kirkastaa Jehovan sanaa, ja kaikista niistä, jotka olivat asetetut ehdolle ikuiseen elämään, tuli uskovia.” Mutta juutalaiset nostattivat mellakan, niin että nuo lähetystyöntekijät ajettiin alueelta pois. Lannistuivatko he ja uudet uskovat tämän johdosta? Eivät suinkaan! Sen sijaan ”opetuslapset olivat jatkuvasti ilon ja pyhän hengen täyttämiä”. (Apostolien teot 13:48, 52.) Jehova antoi heille tuon hyvyytensä merkin.

¹⁷ Myöhemmin Tessalonikan uusi seurakunta joutui vainon kohteeksi. Se sai apostoli Paavalin kirjoittamaan lohduttavan kirjeen, jossa hän kiitti seurakuntalaisia heidän kestävyydestään ahdistuksen aikana. He olivat ottaneet ”sanan vastaan suuressa ahdistuksessa pyhän hengen ilolla” (1. Tessalonikalaisille 1:6). ”Pyhän hengen ilo” vahvisti heitä jatkuvasti selvänä merkkinä Jumalalta, joka on armelias ja suopea, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa ja totuudellisuudessa.

18. Miten Itä-Euroopassa asuvat veljemme ovat osoittaneet arvostusta Jehovan hyvyyttä kohtaan?

¹⁸ Viime aikoina Jehova on ilmaissut hyvyyttään Itä-Euroopassa asuvia uskollisia veljiämme kohtaan ja saattanut häpeään ne, jotka ovat vihanneet heitä – heidän entiset vainoojansa. Vaikka nämä rakkaat veljet on vastikään vapautettu vuosikymmeniä jatkuneesta sorrosta, heidän täytyy yhä kestää, sillä monet heistä kohtaavat ankaria taloudellisia vaikeuksia. Siitä huolimatta heidän ”pyhän hengen ilonsa” lohduttaa heitä. Mikä muu voisi tuottaa heille suurempaa iloa kuin se, että he voivat käyttää juuri saamaansa vapautta todistuksen laajentamiseen? Monet ihmiset kuuntelevat heitä, kuten konventti- ja kasteraportit osoittavat. (Vrt. Apostolien teot 9:31.)

19. Miten voimme tehdä Psalmin 86:11 sanoista todella omamme?

¹⁹ Kaikki se, mitä olemme tarkastelleet tässä ja edellisessä kirjoituksessa, toistaa Daavidin Jehovalle esittämää palavaa rukousta: ”Opeta minulle tietäsi, oi Jehova. – – Eheytä sydämeni pelkäämään nimeäsi.” (Psalmi 86:11, UM.) Tehkäämme noista vuoden 1993 vuositekstimme sanoista todella omamme työskennellessämme kokosydämisesti Valtakunnan etujen hyväksi ja osoittaessamme arvostusta yhden Jumalamme, suvereenin Herran Jehovan ehtymätöntä hyvyyttä kohtaan.

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Mitä tarkoitamme rukoillessamme: ”Opeta minulle tietäsi, oi Jehova”?

◻ Mitä tarkoitetaan sillä, että sydämemme eheytetään pelkäämään Jehovan nimeä?

◻ Miten Jehova tulee osoittamaan rakkaudellista huomaavaisuuttaan kaikkia uskollisia kohtaan?

◻ Miten Jehova saa meidän yhteydessämme aikaan ”hyvyyttään osoittavan merkin”?

[Tekstiruutu s. 16]

Vuositeksti 1993: ”Opeta minulle tietäsi, oi Jehova. – – Eheytä sydämeni pelkäämään nimeäsi.” (Psalmi 86:11, UM.)

[Kuva s. 15]

Jehova on kalliovuori ja linnoitus niille, jotka vaeltavat totuudessa suoraan eteenpäin

[Kuva s. 18]

Jehovan todistajien kansainvälisessä ”Valon kantajien” konventissa, joka pidettiin Pietarissa Venäjällä kesäkuussa, oli läsnä 46 214 henkeä ja 3 256 kastettiin. Nämä käyttävät todella suurenmoisella tavalla hyödykseen Jehovan hyvyyttä ”pyhän hengen ilon” täyttäminä!