Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Psalmien ensimmäisestä kirjasta
PSALMIT on Raamatun pisin kirja, ja siinä on kauniita lauluja, joissa kerrotaan Jumalan ihastuttavista ominaisuuksista ja mahtavista teoista. Ne sisältävät myös paljon ennustuksia. Monissa näistä lauluista kerrotaan, miltä niiden sepittäjistä tuntui, kun he kohtasivat vastoinkäymisiä. Näitä lauluja laadittiin noin tuhannen vuoden aikana, profeetta Mooseksen päivistä Babylonin pakkosiirtolaisuuden jälkeiseen aikaan asti. Niitä sepittivät muiden muassa Mooses ja kuningas Daavid. Lopulliseen muotoonsa kirjan järjesti ilmeisesti pappi Esra.
Psalmien kirja on jo muinoin jaettu viiteen laulujen kokoelmaan eli osaan: 1) psalmit 1–41, 2) psalmit 42–72, 3) psalmit 73–89, 4) psalmit 90–106 ja 5) psalmit 107–150. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ensimmäistä kokoelmaa. Kolmea psalmia lukuun ottamatta tämän osan psalmeista tiedetään, että ne on sepittänyt muinaisen Israelin kuningas Daavid. Psalmien 1, 10 ja 33 sepittäjistä ei ole tietoa.
”JUMALANI ON MINUN KALLIONI”
Ensimmäinen psalmi julistaa onnelliseksi miehen, joka saa iloa Jehovan laista, ja toinen johdattelee jo suoraan Valtakunta-teemaan.a Tätä psalmien jaksoa hallitsevat hartaat pyynnöt. Esimerkiksi psalmeissa 3–5, 7, 12, 13 ja 17 anotaan vapautusta vihollisista. Psalmissa 8 korostetaan, kuinka suuri Jehova on pieneen ihmiseen verrattuna.
Daavid puhuu Jehovasta kansansa Suojelijana laulaessaan: ”Jumalani on minun kallioni. Minä turvaudun häneen.” (Psalmit 18:2.) Jehovaa ylistetään psalmissa 19 Luojana ja Lainantajana, psalmissa 20 Pelastajana ja psalmissa 21 voidellun Kuninkaansa Pelastajana. Psalmissa 23 hänet kuvataan Suureksi Paimeneksi ja psalmissa 24 loistoisaksi Kuninkaaksi.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
2:1, 2: Mitä ”tyhjää” kansakunnat mumisevat? ”Tyhjää” on ihmishallitusten alituinen huoli oman valtansa säilyttämisestä. Se on tyhjää, koska niiden pyrkimys on tuomittu epäonnistumaan. Onko kansallisilla ryhmillä todellakaan toiveita onnistua, kun ne asettuvat ”Jehovaa ja hänen voideltuaan vastaan”?
2:7: Mitä tarkoitetaan ”Jehovan säädöksellä”? Sillä tarkoitetaan sitä liittoa valtakunnasta, jonka Jehova on tehnyt rakkaan Poikansa Jeesuksen Kristuksen kanssa (Luukas 22:28, 29).
2:12: Miten vallanpitäjät voivat ”suudella poikaa”? Raamatun aikoina suutelemalla ilmaistiin ystävyyttä ja uskollisuutta. Suutelemalla myös toivotettiin vieraat tervetulleiksi. Maan kuninkaita käsketään suutelemaan Poikaa, toisin sanoen toivottamaan hänet tervetulleeksi messiaanisena Kuninkaana.
3:päällekirjoitus: Mikä on joillekin psalmeille annettujen otsikoiden tarkoitus? Otsikosta voi ilmetä, kuka on psalmin sepittäjä ja millaisissa olosuhteissa psalmi sepitettiin, mikä pätee psalmiin 3. Päällekirjoituksessa saatetaan myös kertoa, mikä on laulun tarkoitus tai käyttötapa (psalmit 4 ja 5), ja siinä voidaan antaa laulua tai soittoa koskevia ohjeita (psalmi 6).
3:2: Mitä tarkoittaa ”sela”? Yleensä tämän sanan ajatellaan tarkoittavan taukoa, joka pidettiin mietiskelyä varten joko pelkästään laulussa tai sekä laulussa että soitossa. Tauon tarkoitus oli korostaa juuri ilmaistua ajatusta tai tunnetta. Sanaa ei tarvitse lausua, kun Psalmeja luetaan ääneen.
11:3: Mitkä perustukset revitään maahan? Kyseessä ovat ne perustukset, joiden varaan ihmisyhteiskunta on rakennettu: laki, järjestys ja oikeus. Kun nämä ovat sekaisin, yhteiskunnassa vallitsee epäjärjestys eikä oikeus toteudu. Tällaisissa oloissa vanhurskaan on luotettava täysin Jumalaan (Psalmit 11:4–7).
21:3: Mitä merkittävää liittyy ”hienokultaiseen kruunuun”? Tekstistä ei ilmene, oliko kruunu kirjaimellinen vai kuvasiko se sitä, että monet voitot toivat Daavidille lisää loistoa. Joka tapauksessa tämä jae viittaa profeetallisesti siihen kuninkuuden kruunuun, jonka Jeesus sai Jehovalta vuonna 1914. Se, että kruunu on tehty kullasta, viittaa hänen hallituskautensa ensiluokkaisuuteen.
22:1, 2: Mikä saattoi olla syynä siihen, että Daavid ajatteli Jehovan hylänneen hänet? Viholliset ahdistivat Daavidia niin kovasti, että hän sanoi: ”Sydämeni on tullut vahan kaltaiseksi, se on sulanut syvällä sisuksissani.” (Psalmit 22:14.) Hänestä on voinut näyttää siltä, että Jehova oli hylännyt hänet. Kun Jeesus oli paalussa, hänestäkin tuntui samalta (Matteus 27:46). Daavidin sanoista heijastuu inhimillinen reaktio epätoivoiseen tilanteeseen. Se, mitä Daavid rukoili psalmissa 22:16–21, osoittaa kuitenkin, että hän ei ollut menettänyt uskoaan Jumalaan.
Opetuksia meille
1:1: Meidän tulee välttää niiden seuraa, jotka eivät rakasta Jehovaa (1. Korinttilaisille 15:33).
1:2: Meidän tulee miettiä hengellisiä asioita joka päivä (Matteus 4:4).
4:4: Kun suutumme tai vihastumme, meidän on viisasta pitää kielemme kurissa, jottemme sanoisi sellaista, mitä katuisimme myöhemmin (Efesolaisille 4:26).
4:5: Hengelliset uhrimme ovat ”vanhurskauden teurasuhreja” vain siinä tapauksessa, että uhraamme niitä oikeista vaikuttimista ja elämme Jehovan vaatimusten mukaisesti.
6:5: Voisiko olla parempaa syytä haluta elää? (Psalmit 115:17.)
9:12: Jehova tähyilee verenvuodatusta rangaistakseen verivelkaisia, mutta hän muistaa ”ahdistettujen huudon”.
15:2, 3; 24:3–5: Tosi palvojien on puhuttava totuutta ja kartettava väärin vannomista ja panettelua.
15:4: Meidän tulee parhaan kykymme mukaan pitää sanamme, vaikka se olisi hyvin vaikeaa, paitsi jos tajuamme antaneemme epäraamatullisen lupauksen.
15:5: Meidän on Jehovan palvojina varottava käyttämästä rahaa väärin.
17:14, 15: ”Tämän asiainjärjestelmän ihmiset” keskittyvät hyvän elintason hankkimiseen, lastenkasvatukseen ja siihen, että he voivat jättää jälkeensä perinnön. Daavid halusi ennen kaikkea hankkia hyvän nimen Jumalan edessä, jotta hän voisi ”katsella [Jumalan] kasvoja” eli olla hänen suosiossaan. ”Herätessään” eli havahtuessaan tajuamaan Jehovan lupaukset ja vakuutukset Daavid ”saisi tyydytystä” Jehovan ”hahmon näkemisestä” eli iloitsisi siitä, että Jehova oli hänen kanssaan. Eikö hengellisten aarteiden tulisi olla lähellä sydäntämme, kuten Daavidilla oli?
19:1–6: Jos se osa luomakuntaa, joka ei voi puhua eikä ajatella, kirkastaa Jehovaa, eikö paljon ennemmin meidän, jotka voimme ajatella, puhua ja palvoa, tulisi tehdä niin? (Ilmestys 4:11.)
19:7–11: Miten paljon Jehovan vaatimuksista onkaan meille hyötyä!
19:12, 13: Erehdykset ja julkeat teot ovat syntejä, joita tulee varoa.
19:14: Meidän ei tule kiinnittää huomiota vain tekoihimme vaan myös sanoihimme ja ajatuksiimme.
”MINUA – – OLET TUKENUT NUHTEETTOMUUTENI VUOKSI”
Kahdessa ensimmäisessä tähän ryhmään kuuluvista psalmeista Daavid ilmaisee, että hän haluaa sydämestään säilyttää nuhteettomuutensa ja on päättänyt lujasti tehdä niin. ”Minä puolestani vaellan nuhteettomuudessani”, hän laulaa (Psalmit 26:11). Rukoillessaan anteeksi syntejään hän tunnustaa: ”Kun pysyin vaiti, luuni riutuivat voihkiessani kaiken päivää.” (Psalmit 32:3.) Daavid vakuuttaa niille, jotka ovat uskollisia Jehovalle: ”Jehovan silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän avunhuutoaan.” (Psalmit 34:15.)
Psalmin 37 neuvot olivat hyvin arvokkaita israelilaisille, ja ne ovat erittäin arvokkaita meillekin näinä nykyisen asiainjärjestelmän ”viimeisinä päivinä” (2. Timoteukselle 3:1–5). Psalmissa 40:7, 8 puhutaan profeetallisesti Jeesuksesta Kristuksesta, kun siinä sanotaan: ”Katso, olen tullut, kirjakääröön on kirjoitettu minusta. Sinun tahtosi, oi Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun lakisi on sisimmässäni.” Kokoelman viimeisessä psalmissa Daavid pyytää Jehovaa auttamaan häntä niinä levottomina vuosina, jotka seurasivat sitä, kun hän teki syntiä Batseban kanssa. Hän laulaa: ”Minua taas olet tukenut nuhteettomuuteni vuoksi.” (Psalmit 41:12.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
26:6: Miten me kuvaannollisesti puhuen kuljemme Daavidin tavoin Jehovan alttarin ympäri? Alttari kuvaa Jehovan tahtoa, jonka mukaan hän hyväksyi Jeesuksen Kristuksen lunastusuhrin ihmiskunnan lunastamiseksi (Heprealaisille 8:5; 10:5–10). Kuljemme Jehovan alttarin ympäri uskomalla tuohon uhriin.
29:3–9: Mitä havainnollistetaan sillä, että Jehovan ääntä verrataan ukkosmyrskyyn, joka herättää edetessään pelkoa? Yksinkertaisesti sanottuna Jehovan voimaa, joka herättää pelonsekaista kunnioitusta.
31:23: Miten pöyhkeälle maksetaan moninkertaisesti? Maksamisella tarkoitetaan tässä rankaisemista. Vanhurskaalle maksetaan hänen tahattomista virheistään siten, että hän saa Jehovalta kuria. Koska pöyhkeä ihminen ei hylkää väärää menettelyään, hänelle maksetaan moninkertaisesti siten, että häntä rangaistaan ankarasti. (Sananlaskut 11:31; 1. Pietarin kirje 4:18.)
33:6: Mitä tarkoitetaan Jehovan suun ”hengellä” eli ”henkäyksellä” (engl. viitelaitoksen alav.)? Hengellä tarkoitetaan tässä Jumalan vaikuttavaa voimaa eli pyhää henkeä, jonka avulla hän loi aineelliset taivaat (1. Mooseksen kirja 1:1, 2). Sitä sanotaan hänen suunsa hengeksi, koska se on kuin voimakas henkäys, joka voidaan lähettää kauas toteuttamaan asioita.
35:19: Mitä Daavid tarkoitti pyytäessään, että häntä vihaavat eivät iskisi silmää? Silmän iskeminen tarkoittaisi sitä, että Daavidin viholliset saisivat iloa häntä vastaan suunnattujen ilkeiden juoniensa onnistumisesta. Daavid pyysi, ettei näin kävisi.
Opetuksia meille
26:4: Meidän on viisasta varoa sellaisten ihmisten seuraa, jotka salaavat henkilöllisyytensä Internetin keskustelukanavilla, jotka esiintyvät vilpillisistä syistä ystävinämme koulussa tai työpaikalla, jotka ovat luopioita mutta näyttelevät vilpitöntä tai jotka elävät kaksoiselämää.
26:7, 12; 35:18; 40:9: On erittäin tärkeää, että ylistämme Jehovaa julkisesti kristillisissä kokouksissa.
26:8; 27:4: Rakastammeko kristillisissä kokouksissa käymistä?
26:11: Kun Daavid ilmaisi päättäneensä pitää kiinni nuhteettomuudestaan, hän pyysi myös, että hänet lunastettaisiin. Me voimme tosiaan säilyttää nuhteettomuutemme epätäydellisyydestämme huolimatta.
29:10: Istumalla ”vedenpaisumuksen” eli ”taivaallisen valtameren” (engl. viitelaitoksen alav.) yllä Jehova osoittaa, että hän hallitsee täydellisesti voimansa.
30:5: Jehovan hallitseva ominaisuus on rakkaus, ei viha.
32:9: Jehova ei halua, että me olemme kuin muuleja tai aaseja, jotka saadaan tottelemaan ohjasten tai ruoskan voimalla. Hän toivoo, että me päätämme totella häntä siksi, että ymmärrämme hänen tahtonsa.
33:17–19: Mikään ihmistekoinen järjestö tai järjestelmä – olipa se kuinka vahva tahansa – ei voi tuoda pelastusta. Meidän on luotettava Jehovaan ja hänen valtakuntajärjestelyynsä.
34:10: Nämä ovat hyvin rohkaisevat sanat niille, jotka panevat Valtakunnan edut etusijalle elämässään.
39:1, 2: Kun jumalattomat haluavat saada tietoja vahingoittaakseen uskontovereitamme, meidän on viisasta ”tukkia suumme” ja pysyä vaiti.
40:1, 2: Toivon paneminen Jehovaan voi auttaa meitä taistelemaan masennusta vastaan ja nousemaan ”pauhaavasta kuopasta, liejuisesta pohjasakasta”.
40:5, 12: Meitä eivät muserra onnettomuudet eivätkä omat puutteemme – olipa niitä kuinka paljon tahansa – jos pidämme mielessämme, että siunauksemme ovat ”lukuisammat kuin voimme laskea”.
”Siunattu olkoon Jehova”
Psalmien ensimmäisen kokoelman 41 psalmia ovat hyvin lohduttavia ja rohkaisevia. Kun kärsimme koettelemuksista tai huonosta omastatunnosta, tämä Jumalan voimakkaan sanan osa voi vahvistaa meitä ja antaa meille rohkaisua (Heprealaisille 4:12). Näistä psalmeista saa luotettavia elämänohjeita. Niissä vakuutetaan yhä uudestaan, että Jehova ei hylkää meitä, kohtasimmepa millaisia vaikeuksia tahansa.
Psalmien ensimmäinen kokoelma päättyy sanoihin: ”Siunattu olkoon Jehova, Israelin Jumala, ajan hämärästä aina ajan hämärään asti. Aamen ja aamen.” (Psalmit 41:13.) Eikö sen tarkastelu saakin meidät ylistämään Jehovaa?
[Alaviite]
[Huomioteksti s. 19]
Jos eloton luomakunta kirkastaa Jehovaa, eikö paljon ennemmin meidän tulisi tehdä niin?
[Kuva s. 17]
Daavid sepitti useimmat ensimmäisistä 41 psalmista
[Kuva s. 18]
Tiedätkö, missä psalmissa Jehova kuvataan Suureksi Paimeneksi?
[Kuva s. 20]
Meidän tulee miettiä hengellisiä asioita joka päivä
[Kuvan lähdemerkintä s. 17]
Tähdet: Courtesy United States Naval Observatory
[Kuvan lähdemerkintä s. 19]
Tähdet, sivut 18 ja 19: Courtesy United States Naval Observatory
[Kuvan lähdemerkintä s. 20]
Tähdet: Courtesy United States Naval Observatory