Sinun silmäsi näkivät jo minun alkioni, ja sinun kirjaasi olivat kirjoitetut kaikki sen osat, mitä tulee päiviin, joina ne [ruumiinosat] muodostuivat, eikä yhtäkään [selvästi näkyvää ruumiinosaa] niistä vielä ollut.” – Psalmi 139:13–16, UM.

Hän voi katsoa jopa äidin kohtuun. Jehova voi nähdä kehittyvän alkion! Kun Daavid pohti yksistään sitä, miten suurenmoisella tavalla hän itse oli muodostunut kohdussa, se sai hänet ylistämään Tekijäänsä. Psalmista ilmeisesti tarkoitti äidin kohtua ”maan syvimmillä osilla”. Siellä, ihmissilmiltä kätkössä mutta Jumalan nähtävissä, vauvan luut, jänteet, lihakset, hermot ja verisuonet kudotaan yhteen.

Ennen kuin Daavidin ruumiinosat voitiin selvästi nähdä hänen äitinsä kohdussa, Jumala tiesi, minkä näköinen hänestä tulisi. Miksi? Koska alkion kehittyminen seurasi tiettyä kaavaa, noudatti ikään kuin johonkin kirjaan kirjoitettuja ohjeita. Miten hyvin tämä osoittaakaan Jehovan viisauden ja kyvyn nähdä kätketytkin asiat! Sen tulisi saada meidät myös ymmärtämään, että Jumala on luonut ihmissuvun ja että hän on vastuussa siitä ihmeellisestä lisääntymiseen liittyvästä tapahtumasarjasta, jonka ansiosta me olemme tulleet olemassaoloon yksilöinä.