Raamatun kohokohtia Psalmit 107–150
Onnellinen Jumala, onnellinen kansa!
Onnellisuus on tavoite, jota useimmat ihmiset eivät koskaan saavuta. Pienelle joukolle ihmisiä onnellisuus on kuitenkin elämäntapa. Mikä on avain siihen? Tosi palvonta! Psalmit vakuuttavat meille, että Jehova on onnellinen Jumala, ja siksi me voimme olla onnellisia palvomalla häntä. Katsokaamme tämän todisteeksi Psalmien viidettä kirjaa, toisin sanoen Psalmeja 107–150.
Jehova Vapauttaja
Lue Psalmit 107–119. Juutalaisten rukoukseen, jossa he pyytävät vapautusta Babylonin vankeudesta, vastataan, ja ”Herran lunastetut” juhlivat paluuta laulaen. (Psalmi 107) Sen jälkeen kun Daavid oli aiemmin vapautettu, hän ’esitti sävelmän’ (UM) Jumalalle ja julisti Hänen hyvyyttään ja rakkauttaan. (Psalmit 108, 109) Jehovalta tulevan voiman avulla Daavidin Herran, joka on Jeesus Kristus, oli määrä alistaa valtaansa Jumalan viholliset. (Psalmi 110) Sen lisäksi että Jehova pelastaa kansansa, Hän siunaa oikeamielisiä, jotka pelkäävät Häntä. (Psalmit 111, 112) Vapauduttuaan Babylonista juutalaiset lauloivat hallel-psalmeja eli ylistyslauluja suurissa vuotuisissa juhlissa. (Psalmit 113–118) Psalmi 119 on pisin psalmi, ja kaikki muut paitsi kaksi sen 176 jakeesta viittaavat Jumalan sanaan tai lakiin.
◆ 107:27 (UM) – Miten heidän ’viisautensa osoittautui sekavaksi’?
Tuhoisaan myrskyyn joutuneiden merimiesten tavoin juutalaisten viisaus osoittautui turhaksi heidän ollessaan vankeudessa Babylonissa; kaikki inhimilliset keinot heidän vapauttamisekseen olivat epäonnistuneet. Mutta kun he olivat kääntyneet tässä myrskyisässä tilanteessa Jehovan puoleen, heille oli koittanut vapautus. Hän tyynnytti kuvaannollisen myrskyn ja vapautti heidät turvalliseen ”satamaan” – Juudan maahan. – Psalmi 107:30.
◆ 110:3 – Mitä se merkitsee, että ’nuorta väkeä on kuin kastetta aamuruskon helmassa’?
Kaste yhdistetään siunaukseen, hedelmällisyyteen ja runsauteen. (1. Mooseksen kirja 27:28) Kastepisarat ovat myös kevyitä, virkistäviä, elämää ylläpitäviä ja monilukuisia. Messiaanisen Kuninkaan sotilaallisen vallan aikaan hänen alamaisensa tarjoutuvat nopeasti, iloiten ja niin monilukuisina, että heitä voidaan verrata kastepisaroihin. Virkistävien kastepisaroiden tavoin lukuisat nuoret miehet ja naiset suorittavat nykyään palvelusta Jumalalle ja palvojatovereilleen koko Jehovan järjestössä.
◆ 116:3 (UM) – Mitä ovat ”kuoleman köydet”?
Näytti siltä kuin kuolema olisi sitonut psalmistan niin tiukasti katkeamattomin köysin, että poispääsy oli mahdoton. Tiukasti raajojen ympärille sidotut köydet aiheuttavat polttavia kipuja eli tuskia, ja kreikkalainen Septuaginta-käännös kääntääkin heprealaisen ”köysiä” merkitsevän sanan ”tuskiksi”. Niinpä kun Jeesus Kristus kuoli, hän oli kuoleman lamaannuttavassa otteessa eli kuoleman tuskissa. Kun Jehova herätti Jeesuksen kuolleista, Hän siksi ’päästi hänet kuoleman tuskista’. – Apostolien teot 2:24.
◆ 119:83 – Miten psalmista oli ”kuin nahkaleili”?
Odottaessaan Jehovan lohduttavan häntä psalmistasta oli tullut kuin nahkaleili, joka ripustettaisiin seinälle, kun sitä ei käytettäisi. Savupiiputtomassa teltassa tai talossa tällainen leili tummuisi, kuivuisi ja käpristyisi vähitellen savun vuoksi. Itse asiassa näin kävi psalmistalle vainoojien käsissä. (Jae 84) Hänen ahdinkonsa näkyi todennäköisesti hänen lohduttomasta ilmeestään ja uurteisista kasvoistaan, ja koko hänen kehonsa on voinut kärsiä niin, että se on menettänyt osan kosteudestaan. (Vrt. Psalmi 32:4.) Näin ollen hän on voinut tuntea olevansa yhtä arvoton kuin näivettynyt nahkaleili, jonka toiset heittävät pois, koska se ei enää kelpaa nesteen säilyttämiseen. Hän ei kuitenkaan ollut ’unhottanut Jumalan käskyjä’.
◆ 119:119 – Miten Jumala heittää jumalattomat pois ”niinkuin kuonan”?
Sulaan metalliin tai sulatusuuniin muodostuva kuona on arvoton jäteaine, se on epäpuhdasta ja se pitää siksi poistaa. Siksi jalostaja erottaa metallin, esimerkiksi kullan tai hopean, ”kuonasta”. Samaten Jehova pitää jumalattomia sopivina ainoastaan kuonakasaan ja heittää heidät pois erottaen heidät niistä arvokkaista, joilla on hänen suosionsa. – Vrt. Hesekiel 22:17–22.
Opetus meille: Vanhan ajan juutalaisten tavoin Jehovan todistajat odottavat nykyään vapautusta – tällä kertaa Harmagedonin myrskyn lävitse. (Ilmestys 16:14, 16) Jumalan määräaikana tämä suuri sota pyyhkäisee pois nykyisen asiainjärjestelmän. Ne jotka eivät odota pelastusta Jehovalta, tulevat olemaan täysin avuttomia tämän suuren tuhon aaltojen heitellessä heitä sinne tänne. Eloon jääneet kuitenkin ’kiittävät Herraa hänen armostansa’. Sen vuoksi sekä Jeesuksen voidellut seuraajat että ”suuri joukko” voivat näinä viimeisinä päivinä panna täyden luottamuksensa Jehovaan. – Psalmi 107:31; Ilmestys 7:9.
’Nousulaulut’
Lue Psalmit 120–134. Näitä 15:tä psalmia kutsutaan ’nousulauluiksi’ (’matkalauluiksi’, KR). Tutkijat ovat eri mieltä ”nousujen” (UM) merkityksestä, mutta israelilaiset saattoivat laulaa näitä psalmeja noustessaan kolmen vuotuisen juhlansa ajaksi korkealla sijaitsevaan ylevään Jerusalemin kaupunkiin. – Psalmi 122:1.
◆ 120:4 – Mitä olivat nämä ”terävät nuolet” ja ”tuliset hiilet”?
Panetteleva kieli voi olla yhtä tuhoisa kuin ase tai tuli. (Sananlaskut 12:18; Jaakob 3:6) Rangaistukseksi Jehova huolehtii siitä, että panetteleva kieli vaiennetaan kuin sotilaan nuolilla. On kiinnostavaa, että kinsteripensaiden puusta tehdyt hiilet palavat hyvin kuumasti, mikä viittaa Jumalan ”petolliselle kielelle” langettaman tuomion ankaruuteen. – Psalmi 120:2, 3.
◆ 131:2 – Miten sielusta tulee kuin ”vieroitettu lapsi”?
Ennen kuin lapsi vieroitetaan, hän kaipaa äitiään tyydyttämään hänen ravinnontarpeensa. Ja vastavieroitettu lapsi tuntee äitinsä käsivarsilla tyydytystä, turvallisuutta ja saa lohtua. Koska psalmista vaelsi mielellään nöyrästi (jae 1), hän tunsi olevansa ’viihdytetty ja tyynnytetty’ niin kuin vieroitettu lapsi äitinsä käsivarsilla. Jehovan nöyrä odottaminen ja hänen tahtonsa tekeminen tuo turvallisuutta ja runsaita siunauksia.
Opetus meille: Vaikka Jehova voikin pelastaa kansansa suurelta onnettomuudelta, hän ei varjele palvelijoitaan kaikilta vastoinkäymisiltä. Itse asiassa juuri vastoinkäymiset saivat psalminkirjoittajat lausumaan nämä psalmit. Jumala ei kuitenkaan ”anna kiusata teitä yli kestokykynne” vaan ”myös varaa poispääsytien”. (1. Korinttolaisille 10:13) Jehova suojelee meitä hengelliseltä turmiolta. Hän voi joko ohjata asioita niin, että hän eliminoi itse onnettomuuden tai vahvistaa meitä kestämään ahdingon. Siinä mielessä meidän kristillisissä kokouksissa nauttimamme ykseys on erittäin tyynnyttävää ja hyödyllistä. – Psalmi 133:1–3.
Ylistettävä Jumala
Lue Psalmit 135–145. Toisin kuin epäjumalat, joiden tekijöistä tulee niiden kaltaisia, Jehova on ylistettävä Jumala ja Vapauttaja. (Psalmit 135, 136) Jopa silloin kun hänen kansansa oli Babylonissa, se ei unohtanut ”Siionin lauluja” (UM). (Psalmi 137) Daavid sanoo, että ’kuninkaat ylistävät Jehovaa’, ja riemuitsee siitä, miten ihmeellisesti hänet on tehty. (Psalmit 138, 139) Hän rukoilee Jumalalta suojelusta ja ylistää Hänen hyvyyttään tietäen, että vain hyvä suhde Jehovaan tuo todellisen onnellisuuden. – Psalmit 140–145.
◆ 138:2 – Miten Jumala osoitti, että hänen lupauksensa on suuri, yli hänen nimensä?
Kun Jehova julistaa jotakin nimensä perusteella, me odotamme paljon sen täyttymykseltä. Hän kuitenkin ylittää aina odotuksemme pannessaan julistustensa täyttymyksen ylittämään suuresti odotuksemme. Jumala osoittaa, että hänen ”lupauksensa” on suuri siten, että hän tekee sen täyttymyksen suuremmaksi kuin me odotamme.
◆ 139:9 – Mitä tarkoitetaan ”aamuruskon siivillä”?
Tämä ilmaus kuvailee sitä, kuinka aamunkoiton valo leviää taivaalla nopeasti idästä länteen, ikään kuin sillä olisi siivet. Vaikka Daavid ’kohoaisi aamuruskon siivillä’ ja pääsisi lännen kaukaisimpaan kolkkaan, hän olisi sielläkin Jehovan huolenpidon ja valvonnan alaisuudessa. – Psalmi 139:10; vrt. Aamos 9:2, 3.
◆ 141:3 – Miksi Daavid halusi ’hänen huultensa ovea vartioitavan’?
Daavid tiesi, millaista vahinkoa kieli voisi saada aikaan ja miten epätäydellisillä ihmisillä on kiusaus puhua harkitsemattomasti, varsinkin kun heitä on ärsytetty. Mooses oli nöyrin ihminen maan päällä, mutta hänkin teki syntiä kielellään Meriban veden yhteydessä. (4. Mooseksen kirja 12:3; 20:9–13) Huulten hallinta on siksi välttämätöntä, jotta voisi välttää vahingollista puhetta ja säilyttää hyvän sydämen. – Jaakob 3:5–12.
◆ 142:8 – Miksi Daavid ajatteli, että hänen sielunsa oli ”vankeudessa”?
Hän tunsi olevansa ongelmineen aivan yksin ikään kuin pimeässä, vaarallisessa vankilassa, väärin ymmärrettynä ja erossa kaikista ihmisistä. Kun meillä on samanlaisia tunteita ja meistä tuntuu, että ”oikea puolemme” on avoin hyökkäykselle, me voimme luottavaisesti huutaa Jehovaa avuksemme. – Psalmi 142:4–8.
Opetus meille: Psalmissa 139 Daavid ilmaisi iloitsevansa Jumalan kyvystä ’tutkia’ häntä ja ’tuntea’ hänet ja hänen tiensä. Poispääsyn tavoittelun sijasta Daavid halusi mukautua yhä täydemmin Jehovan ohjaukseen ja valvontaan. Hän tiesi, että Jumala tarkkaili häntä aina. Sellainen tieto paitsi pidättää ihmistä väärintekemiseltä, myös antaa mitä suurinta lohtua. Se tosiasia, että Jehova näkee tekomme, ymmärtää ongelmamme ja on aina valmis auttamaan meitä, saa aikaan syvän turvallisuuden tunteen ja rauhan, mikä on välttämätöntä onnellisuudellemme.
Ylistäkää Jahia
Lue Psalmit 146–150. Nämä psalmit korostavat koko Psalmien kirjan teemaa – ”Halleluja!” (”Ylistäkää Jahia”, UM). Jokainen niistä alkaa ja päättyy tähän loistoisaan sanaan. Kaikki tämä kohoaa suureen huipentumaan Psalmissa 150, jossa koko luomakuntaa kehotetaan ’ylistämään Herraa’!
◆ 146:3 – Miksi ei pitäisi luottaa ihmisjohtajiin?
Ihmisjohtajat ovat kuolevaisia. He eivät voi pelastaa sen enempää itseään kuin niitäkään, jotka luottavat heihin. Näin ollen kuoleman mahdollisuus jäytää luottamusta ihmisjohtajiin. Mutta ”autuas se, – – joka panee toivonsa Herraan, Jumalaansa”. (Psalmi 146:5, 6) Psalmista ymmärsi, että tarvitaan korkeampaa ohjausta, kuin mitä ihmiset itse voivat antaa.
◆ 148:4 – Mitä ovat ”vedet taivasten päällä”?
Psalmista tarkoitti ilmeisesti maan yläpuolella olevia vettä sisältäviä pilviä, jotka tyhjenevät aika ajoin sateen muodossa, joka puolestaan valuu lopulta takaisin valtameriin. Tämä kiertokulku on välttämätöntä elämälle, ja sen olemassaolo tuottaa ylistystä Luojalle. Koska maan ja pilvien välisestä ilmatilasta voidaan puhua taivaina, psalmista viittasi pilviin puhuessaan ”vesistä taivasten päällä”.
Psalmit tekevät itsestään selväksi seuraavan totuuden: voidaksemme olla todella onnellisia meillä täytyy olla hyvä suhde Jehovaan. Näin ollen psalmistan loppukehotusta voidaan pitää yhteenvetona koko Jumalan kansan tavoitteesta ja olemassaolomme tarkoituksesta: ”Kaikki, joissa henki on, ylistäkää Herraa! Halleluja!” – Psalmi 150:6.