Varjele kielesi!
SE VOI olla yhtä terävä ja tuhoisa kuin sota-ase. Mutta se voi myös olla yhtä makea kuin hunaja ja rauhoittava kuin palsami. Se voi saada aikaan elämää, ja se voi saada aikaan kuolemaa. Tällä tavoin Raamattu kuvailee ihmisten puhekykyä. – Sananlaskut 12:18; 16:24; 18:21.
Ei ole siksi ihme, että Salomo sanoi: ”Joka suistaa [”varjelee”, UM] suunsa, se säilyttää henkensä. Joka avaa huulensa ammolleen – hän joutuu perikatoon.” (Sananlaskut 13:3) Tyhmästä puheesta voi olla seurauksena maineen pilaaminen, loukatut tunteet, kiristyneet ihmissuhteet ja jopa vahingoittuminen ruumiillisesti. Epäilemättä haluat kuitenkin ”säilyttää henkesi”. Miten voit oppia varjelemaan kieltäsi ja välttämään mahdollisen perikadon?
”Missä on paljon sanoja ...”
Eräs yksinkertainen tapa on vain olla puhumatta liikaa! Olet kenties ollut sellaisen miehen tai naisen seurassa, jolla näyttää olevan jotain sanottavaa joka asiaan. Miten ärsyttävä sellainen ihminen voikaan olla! ”Tyhmäin suu purkaa hulluutta” ja ”tyhmä puhuu paljon”, sanoo Raamattu. (Sananlaskut 15:2; Saarnaaja 10:14) Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että jokainen puhelias ihminen on tyhmä ja jokainen, joka puhuu vain vähän, on viisas. On kuitenkin vaarallista puhua lakkaamatta. Sananlaskujen 10:19 esittää asian seuraavalla tavalla: ”Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.”
Mieti ennen kuin puhut
Toinen tapa varjella kielesi on ajatella ennen kuin puhut. Kun sitä mitä sanotaan ei lainkaan harkita etukäteen, sekä puhuja että hänen kuulijansa voivat loukkaantua. Henkeytetty kirjoittaja ilmoittaa: ”Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja.” – Sananlaskut 12:18.
Raamatussa osoitetaan Jaakobin kirjeessä täsmälleen, miten pahasta ajattelematon puhe voi olla, kun siinä sanotaan: ”Niin on kielikin pieni jäsen ja silti kerskailee suuria. Katso! Kuinka pieni tuli tarvitaankaan niin suuren metsän sytyttämiseen! Kielikin on tuli. Kieli on jäsentemme joukossa epävanhurskauden maailma, sillä se tahraa koko ruumiin ja sytyttää luonnollisen elämän pyörän liekkiin ja syttyy itse liekkiin Gehennasta.” – Jaakob 3:5, 6.
Gehenna on saanut nimensä Hinnominlaaksosta, joka sijaitsi Jerusalemin etelä- ja lounaispuolella. Toisinaan Israelin historiassa tuli paloi siellä jatkuvasti tuhoten kaupungin jätteet, ja siten Gehenna oli sopiva vertauskuva täydellisestä tuhosta. Miten kuitenkaan hillitsemätön kieli voisi ’sytyttää itsensä liekkiin Gehennasta’? Sellainen, joka valehtelee, edistää Jumalaa häpäiseviä opetuksia tai käyttää jollain muulla tavoin väärin kieltään, voi saada sekä itsensä että toiset menettämään Jumalan suosion. Mikä on seuraus? Ikuinen tuho. Jeesus Kristus esimerkiksi sanoi fariseuksille: ”Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, ulkokullatut, koska te kuljette meret ja mantereet ristiin rastiin tehdäksenne yhden käännynnäisen, ja kun hänestä se tulee, niin teette hänet Gehennan alaiseksi kaksin verroin enemmän kuin itsenne!” – Matteus 23:15.
Raamattu antaa sen vuoksi meille seuraavan käytännöllisen neuvon: ”Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata.” (Sananlaskut 15:28) On paljon parempi harkita loppuun saakka ennen kuin sanoo mitään, sen sijaan että päästäisi suustaan jotain sellaista, mikä voi helposti vahingoittaa!
”Sana aikanansa”
Oikeaan aikaan puhuminen on vielä yksi keino varjella kieltään. Salomo huomautti: ”Kaikella on määräaika – – aika on olla vaiti ja aika puhua.” (Saarnaaja 3:1, 7) Kun toverisi on uupunut ansiotyössään tai kotitöissään kuluttamansa pitkän päivän jälkeen, onko välttämätöntä rasittaa häntä pienillä ongelmilla tai vaatimuksilla? Silloin on ehkä ’aika olla vaiti’.
Toisaalta on myös ”aika puhua”. Sananlaskujen 15:23:sta luemme: ”Kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!” Tiedätkö ketään, joka olisi ongelmien ja huolten rasittama? Eikö oikeaan aikaan lausuttu rohkaisun sana saattaisi olla juuri sitä, mitä tuo henkilö tarvitsee?
Jeesus Kristus ei koskaan jättänyt käyttämättä hyväkseen tilaisuuksia, joita tarjoutui toisten rohkaisemiseen. Hän sanoi kerran opetuslapsilleen: ”Tulkaa te erilleen syrjäiseen paikkaan ja levähtäkää vähän.” Kertomus lisää: ”Niinpä he lähtivät veneellä syrjäiseen paikkaan erilleen. Mutta ihmiset näkivät heidän menevän, ja monet saivat tietää sen, ja he riensivät jalkaisin kaikista kaupungeista sinne koolle ja ehtivät ennen heitä.” Ihmisjoukon näkökulmasta näytti varmasti siltä, että nyt oli oikea aika lausua lohdutuksen sanoja. Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kannalta katsoen jokin toinen aika olisi ollut siihen paljon parempi. ”Ja astuessaan esiin [veneestä] hän näki suuren ihmisjoukon, mutta hänen tuli heitä sääli, koska he olivat kuin lampaat ilman paimenta. Ja hän alkoi opettaa heille monia asioita.” (Markus 6:31–34) Jeesus tosiaankin varjeli kielensä. Hän tiesi milloin pitää puhua ja milloin tulee olla hiljaa. – Vrt. Matteus 26:63; 27:12–14.
Sinäkin voit oppia varjelemaan kieltäsi. Ponnistele, ettet puhuisi liikaa. Vältä ajattelematonta puhetta, joka voi vahingoittaa omaa mainettasi ja toisten mainetta. Pidä lisäksi silmällä tilaisuuksia, jolloin voit lausua toisille hyödyllisen ”sanan aikanansa”. Tämän tekeminen voi auttaa sinua ’säilyttämään henkesi’. – Sananlaskut 13:3.
[Kuva s. 29]
Onko sinulla tapana keskeyttää toiset ja sanoa jotakin joka asiaan?