-
Pane luottamuksesi JehovaanVartiotorni 2003 | 1. syyskuuta
-
-
Mitä Jehovaan luottaminen merkitsee?
18, 19. Millä sanoilla Raamattu kannustaa meitä luottamaan Jehovaan, mutta mitä tätä koskevia virheellisiä käsityksiä joillakuilla on?
18 Jumalan sanassa kehotetaan: ”Luota Jehovaan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.
-
-
Pane luottamuksesi JehovaanVartiotorni 2003 | 1. syyskuuta
-
-
Nämä ovat ilahduttavia ja rauhoittavia sanoja. Varmasti kukaan koko kaikkeudessa ei ole luotettavampi kuin rakas taivaallinen Isämme. On kuitenkin helpompi lukea nuo Sananlaskujen sanat kuin noudattaa niitä käytännössä.
19 Monilla on virheellisiä käsityksiä siitä, mitä Jehovaan luottaminen merkitsee. Jotkut pitävät sellaista luottamusta vain onnen tunteena, jonka pitäisi itsestään kummuta sydämestä. Toiset näyttävät uskovan, että jos luotamme Jumalaan, voimme odottaa hänen suojelevan meitä jokaiselta vaikeudelta, ratkaisevan kaikki ongelmamme, saattavan kaikki päivittäiset haasteet toivomaamme lopputulokseen – ja viivytyksittä! Tällaisille käsityksille ei kuitenkaan ole perusteita. Luottamus on paljon enemmän kuin vain tunne, eikä se ole epärealistista. Kun on kyse aikuisista, luottamukseen sisältyy se, että harkitsee huolellisesti ratkaisuja, joita tekee.
20, 21. Mitä sisältyy Jehovaan luottamiseen? Valaise.
20 Pane jälleen merkille, mitä Sananlaskujen 3:5:ssä sanotaan. Siinä asetetaan vastakkain Jehovaan luottaminen ja omaan ymmärrykseemme nojautuminen ja osoitetaan, ettemme voi yhdistää niitä. Merkitseekö se sitä, ettemme saa käyttää järkeämme? Ei, sillä Jehova, joka antoi meille tämän kyvyn, odottaa meidän käyttävän sitä palvellessamme häntä (Roomalaisille 12:1). Mutta mihin nojaudumme eli turvaudumme? Jos ajattelumme ei ole sopusoinnussa Jehovan ajattelun kanssa, tunnustammeko hänen viisautensa sellaiseksi kuin se on: suunnattomasti omaa viisauttamme paremmaksi? (Jesaja 55:8, 9.) Jehovaan luottaminen merkitsee sitä, että annamme hänen ajattelunsa ohjata omaa ajatteluamme.
21 Valaisemme asiaa: Ajattele pientä lasta, joka istuu auton takapenkillä vanhempiensa istuessa edessä. Hänen isänsä on ajajana. Kun matkan aikana ilmenee vaikeuksia – kun esimerkiksi reitin valinta, sää tai tien kunto aiheuttaa ongelmia – niin miten tottelevainen, luottavainen lapsi reagoi? Huutaako hän takapenkiltä ohjeita ja sanooko hän isälleen, miten autoa pitäisi käsitellä? Kyseenalaistaako hän vanhempiensa ratkaisut tai vastusteleeko hän, kun he kehottavat häntä pysymään paikoillaan turvavyö kiinnitettynä? Ei, vaan hän luottaa luonnostaan siihen, että hänen vanhempansa huolehtivat asioista, vaikka ovatkin epätäydellisiä. Jehova on meille täydellinen Isä. Eikö meidän pitäisi luottaa häneen ehdottomasti – erityisesti kun kohtaamme vaikeita tilanteita? (Jesaja 30:21.)
-