KUOPPA

Maastossa luonnostaan oleva tai siihen tehty syvennys. Bitumikuopat, joihin Sodoman ja Gomorran kuninkaat putosivat, olivat ilmeisesti sen alueen maastossa luonnostaan olleita syvennyksiä (1Mo 14:10), kun taas kuoppa, johon Joosefin veljet heittivät hänet, oli ilmeisesti ihmisten kaivama vesikuoppa (1Mo 37:20–29). Kuoppaa vastaa hepreassa pääasiassa kaksi sanaa: bōr (joka merkitsee myös ’vesikuoppaa’ tai ’vesisäiliötä’) ja šaʹḥat, joita on käännetty suomeksi myös vastineella ”hautakuoppa”.

Kuningas Jaakon käännöksessä heprealainen sana šeʼōlʹ on käännetty kolme kertaa ”kuopaksi” (4Mo 16:30, 33; Job 17:16). Šeol ei kuitenkaan tarkoita yksityistä hautaa, vaan ihmiskunnan yhteistä hautaa. Jobin 17:13–16:ssa Job käyttää Šeolia ja hautakuoppaa (hepr. šaʹḥat) pimeyden ja tomun paikkojen synonyymeina. Daavidin psalmissa 30:3 Jumalalle esittämä rukous kuuluu: ”Oi Jehova, sinä olet nostanut sieluni Šeolista, olet pitänyt minut elossa, jotten menisi hautakuoppaan [hepr. bōr].” Psalmissa 88:3–5 mainitaan peräkkäin Šeol, hautakuoppa ja hautapaikka. (Ks. myös Job 33:18–30; Ps 30:3, 9; 49:7–10, 15; 88:6; 143:7; San 1:12; Jes 14:9–15; 38:17, 18; 51:14; ks. HAUTA; ŠEOL.)

Joona käytti ”kuoppaa” vastaavaa sanaa myös kuvaannollisesti verratessaan kalan sisuksia sekä siihen että ”Šeolin vatsaan” (Jn 2:2, 6). Kuopan yhdistäminen tällä tavoin kuolemaan ja hautaan oli varsin luonnollista, sillä muinoin oli tapana käyttää kuoppia hautoina tai kaivaa niitä hautapaikoiksi.

Kuoppien avulla yritettiin ilmeisesti myös saattaa vihollisia ansaan tai pyydystää eläimiä, ja siksi niillä kuvataankin vaarallisia tilanteita tai juonitteluja, joita Jumalan palvelijat kohtaavat (Ps 7:15; 40:2; 57:6; San 26:27; 28:10; Jer 18:20, 22). Joskus kuoppa peitettiin verkolla, johon uhri sitten sotkeutui (Ps 35:7, 8). Jos kotieläin putosi kaivettuun kuoppaan ja kuoli, kuopan omistaja joutui Mooseksen lain mukaan antamaan eläimen omistajalle korvauksen (2Mo 21:33, 34).

Porttoa ja ”vieraiden naisten suuta” sanotaan ”syväksi kuopaksi”. Tämä johtuu siitä, että portto saa usein suostuttelevalla puheellaan houkuteltua miehet sukupuolisuhteisiin kanssaan (San 22:14; 23:27).

Heprealaisten ja muiden itämaalaisten käyttämät vesisäiliöt olivat yleensä kaivettuja pullonmuotoisia kuoppia; ylhäältä noin metrin syvyyteen ne olivat halkaisijaltaan vain n. 30 cm, minkä jälkeen ne laajenivat alaspäin sipulimaiseksi onkaloksi (ks. VESISÄILIÖ).

Kreikkalainen sana freʹar ’kuilu’, joka on mukana Ilmestyksen 9:1, 2:n ilmauksessa ”syvyyden kuilu”, on sama sana, jota Johannes käyttää evankeliumissaan puhuessaan Jaakobinlähteen luona olleesta ”kaivosta”, jonka luona Jeesus tapasi samarialaisen naisen (Joh 4:11, 12). Sanan freʹar perusmerkitys on maahan kaivettu kaivo tai kuoppa, mutta sitä voidaan käyttää mistä tahansa kuopasta tai syvyydestä, myös siitä pohjattomasta kuilusta, josta Ilmestyskirjassa mainitut kulkusirkat nousevat (Il 9:3; ks. SYVYYS). Kreikkalainen sana boʹthy·nos, joka on käännetty vastineella ”kuoppa”, voi tarkoittaa myös ’ojaa’ (Mt 12:11; 15:14, Rbi8, alav.; Lu 6:39). Pietari kirjoittaa 2. Pietarin kirjeen 2:4:ssä demonienkeleistä, jotka on sidottu ”sakean pimeyden kuiluihin [kreik. sei·roisʹ]” (ks. TARTAROS).

Ks. myös LEIJONAKUOPPA.