Varjele nimeäsi

MIES, joka suunnittelee kauniita rakennuksia, luo itselleen nimeä mestarillisena arkkitehtina. Nuori nainen, joka menestyy erinomaisesti opinnoissaan, tulee tunnetuksi lahjakkaana opiskelijana. Jopa ihminen, joka ei tee mitään, voi saada nimeä – tyhjäntoimittajana. Raamattu painottaa hyvän nimen luomisen arvoa, kun se sanoo: ”Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi.” (Sananlaskut 22:1, vuoden 1938 kirkkoraamattu.)

Hyvä nimi muodostuu ajan mittaan pienistä teoista. Sen turmelemiseen ei kuitenkaan tarvita kuin yksi ainoa epäviisas teko, kuten lankeaminen sukupuoliseen moraalittomuuteen. Sananlaskujen 6. luvussa muinaisen Israelin kuningas Salomo varoittaa asenteista ja teoista, jotka voivat sekä pilata maineemme että vahingoittaa suhdettamme Jehova Jumalaan. Niitä ovat harkitsemattomat sopimukset, laiskuus, petos ja sukupuolinen moraalittomuus, joita kaikkia Jehova vihaa. Noudattamalla näitä Salomon neuvoja varjelemme hyvää nimeämme.

Vapauta itsesi epäviisaista sopimuksista

Sananlaskujen 6. luku alkaa seuraavilla sanoilla: ”Poikani, jos olet mennyt takuuseen lähimmäisesi puolesta, jos vieraan kanssa olet kättä lyönyt, jos olet joutunut suusi sanojen ansaan, jäänyt kiinni suusi sanoista, tee silloin näin, poikani, ja vapauta itsesi, sillä olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, nöyrry ja ahdista lähimmäistäsi hellittämättömin pyynnöin.” (Sananlaskut 6:1–3.)

Tämä sananlasku neuvoo olemaan sekaantumatta toisten, erityisesti vieraiden, liiketoimiin. Israelilaisten piti kyllä ’ylläpitää veljeään, joka oli köyhtynyt ja joutunut taloudellisesti heikkoon asemaan’ (3. Mooseksen kirja 25:35–38). Mutta jotkut uskaliaat israelilaiset ryhtyivät uhkarohkeisiin liiketoimiin ja hankkivat niille rahoituksen suostuttelemalla toiset ’menemään takuuseen’ heidän puolestaan, jolloin takaajat joutuivat vastuuseen velasta. Samoin voi käydä nykyäänkin. Esimerkiksi rahalaitokset saattavat vaatia riskialttiina pitämälleen lainalle takaajan. Olisi todella epäviisasta sitoutua tuollaiseen sopimukseen hätäisesti. Saattaisimme vaarantaa taloutemme ja jopa saada huonon nimen pankkien ja muiden lainanantajien keskuudessa.

Entä jos huomaamme, että olemme joutuneet tukalaan tilanteeseen ryhdyttyämme johonkin, mikä ensin näytti viisaalta mutta mikä lähemmin tarkasteltaessa paljastuukin epäviisaaksi? Silloin on syytä myöntää nöyrästi virheensä ja ’ahdistaa lähimmäistään hellittämättömin pyynnöin’. Asian selvittämiseksi täytyy tehdä kaikki mahdollinen. Eräässä hakuteoksessa sanotaankin: ”Tee kaikkesi, kunnes olet päässyt vastapuolen kanssa asiasta sopimukseen, ettei takauksesi aiheuttaisi vahinkoa sinulle tai omillesi.” Näin tulisi lisäksi tehdä viivyttelemättä, sillä kuningas jatkaa: ”Älä suo unta silmillesi äläkä uinahdusta kirkkaille silmillesi. Vapauta itsesi niin kuin gaselli käsistä ja kuin lintu linnustajan käsistä.” (Sananlaskut 6:4, 5.) Mikäli mahdollista on parempi purkaa epäviisas sopimus kuin joutua sen vuoksi ansaan.

Ole ahkera kuin muurahainen

”Mene muurahaisen luo, sinä laiskuri; katso sen teitä ja viisastu”, kehottaa Salomo. Mitä pienen muurahaisen toiminta voi opettaa meille? Kuningas vastaa: ”Vaikka sillä ei ole käskijää, päällysmiestä eikä hallitsijaa, se valmistaa ruokansa jo kesällä; elonkorjuuaikana se on koonnut ruokavarastonsa.” (Sananlaskut 6:6–8.)

Muurahaisten keskuudessa vallitsee hämmästyttävä järjestys, ja ne ovat erittäin yhteistoiminnallisia. Ne keräävät vaistonvaraisesti ruokaa tulevaisuuden varalle. Niillä ”ei ole käskijää, päällysmiestä eikä hallitsijaa”. Pesässä on tietysti kuningatar, mutta se on kuningatar vain siinä mielessä, että se on yhteiskunnan emo ja munii munia. Se ei anna käskyjä. Vaikka muurahaisilla ei ole työnjohtajaa patistelemassa niitä tai pitämässä niitä silmällä, ne jatkavat työtään uupumatta.

Eikö meidän tulisi olla muurahaisten tavoin ahkeria? Ahkera työnteko ja pyrkimys parantaa työmme laatua ovat meille eduksi, valvottiinpa meitä tai ei. Meidän tulisi siis koulussa, työpaikalla ja hengellisissä toimissa tehdä parhaamme. Ahkeruudesta on muurahaisille hyötyä, ja samoin Jumala haluaa myös meidän ’näkevän hyvää kaiken kovan työmme johdosta’ (Saarnaaja 3:13, 22; 5:18). Palkkana kovasta työstä on puhdas omatunto ja tyydytyksen tunne (Saarnaaja 5:12).

Salomo yrittää saada velttoon ihmiseen puhtia kahden retorisen kysymyksen avulla: ”Kuinka kauan sinä, laiskuri, makaat? Milloin nouset unestasi?” Kuningas jatkaa laiskaa matkien: ”Vielä vähän unta, vielä vähän uinailua, vielä vähän kädet ristissä makaamista, niin köyhyytesi on tuleva niin kuin maantierosvo ja puutteesi kuin aseellinen mies.” (Sananlaskut 6:9–11.) Laiskan ollessa jouten köyhyys käy hänen kimppuunsa nopeasti kuin ryöstäjä ja pula hyökkää häntä vastaan kuin aseellinen mies. Tyhjäntoimittajan pellot tulevat äkkiä täyteen rikkakasveja ja nokkosia (Sananlaskut 24:30, 31). Hän kärsii hetkessä menetyksiä liiketoimissaan. Kuinka kauan työnantaja sietäisi vetelehtijää? Ja voiko laiska oppilas odottaa menestyvänsä koulussa?

Ole rehellinen

Salomo jatkaa kuvaillen taas yhdenlaista menettelytapaa, joka pilaa sekä ihmisen maineen toisten silmissä että hänen suhteensa Jumalaan: ”Kelvoton ihminen, vahinkoa tekevä mies, kulkee kieroin puhein, iskee silmää, antaa merkkejä jalallaan, viittoo sormillaan. Turmeltuneisuus on hänen sydämessään. Hän hankkii kaiken aikaa jotakin pahaa. Riitoja hän aiheuttaa alituiseen.” (Sananlaskut 6:12–14.)

Tässä kuvaillaan pettäjää. Valehtelija yrittää yleensä peittää epärehellisyytensä. Miten? Ei ainoastaan ”kieroin puhein” vaan myös elein. Eräs tutkija huomauttaa: ”Eleet, äänensävy ja jopa kasvonilmeet ovat laskelmoituja pettämiskeinoja. Vilpittömän olemuksen takana piilee kiero mieli ja riitaisa henki.” Tällainen kelvoton ihminen punoo ilkeitä juonia ja aiheuttaa riitoja kaiken aikaa. Miten hänen tulee käymään?

”Sen tähden hänen turmionsa tulee äkkiä”, vastaa Israelin kuningas. ”Hetkessä hänet murskataan, eikä parannusta tule.” (Sananlaskut 6:15.) Kiinni jäädessään valehtelija menettää maineensa hetkessä. Kuka häneen enää luottaa? Hänen loppunsa on tosiaankin surkea, sillä ”kaikki valehtelijat” luetaan niiden joukkoon, joiden osana on ikuinen kuolema (Ilmestys 21:8). Käyttäytykäämme toki ”rehellisesti kaikessa” (Heprealaisille 13:18).

Vihaa sitä mitä Jehova vihaa

Pahan vihaaminen on voimakas hillike, joka estää meitä tekemästä jotakin sellaista, mikä pilaisi maineemme. Eikö meidän pitäisi siksi kehittää inhoa kaikkea pahaa kohtaan? Mutta mitä meidän oikein pitäisi vihata? Salomo sanoo: ”Kuutta asiaa Jehova totisesti vihaa, niin, seitsemää hänen sielunsa inhoaa: ylpeitä silmiä, valheellista kieltä ja käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta, sydäntä, joka hankkii vahingollisia juonia, jalkoja, joilla on kiire juosta pahuuteen, väärää todistajaa, joka laskettelee valheita, ja jokaista, joka aiheuttaa riitoja veljien kesken.” (Sananlaskut 6:16–19.)

Jehovan vihaamat asiat jaetaan tässä sananlaskussa seitsemään pääryhmään, jotka kattavat tosiasiassa kaikenlaiset väärinteot. ”Ylpeät silmät” ja ”sydän, joka hankkii vahingollisia juonia”, kuvaavat ajatuksiin liittyviä syntejä. ”Valheellinen kieli” ja ”väärä todistaja, joka laskettelee valheita”, merkitsevät syntisiä sanoja. ”Kädet, jotka vuodattavat viatonta verta”, ja ”jalat, joilla on kiire juosta pahuuteen”, tarkoittavat pahoja tekoja. Erityisen paljon Jehova vihaa ihmistä, joka nauttii riidan rakentamisesta sellaisten ihmisten välille, jotka muuten olisivat rauhassa keskenään. Luvun kuusi korottaminen seitsemäksi viittaa siihen, ettei luettelon ole tarkoitus olla täydellinen, koska ihmisten pahojen tekojen määrä vain kasvaa.

Meidän täytyy tosiaankin kehittää inhoa sitä kohtaan, mitä Jumala vihaa. Kartettavien asioiden joukkoon kuuluvat ”ylpeät silmät” ja kaikki muut merkit ylpeydestä. Myös juoruilua tulee ehdottomasti välttää, sillä se voi helposti aiheuttaa ”riitoja veljien kesken”. Levittämällä ilkeitä kuulopuheita, aiheetonta kritiikkiä tai valheita emme ehkä ’vuodattaisi viatonta verta’, mutta voisimme kyllä turmella toisen ihmisen hyvän maineen.

”Älä himoitse – – hänen kauneuttaan”

Salomo aloittaa neuvojensa seuraavan osuuden sanomalla: ”Noudata, oi poikani, isäsi käskyä äläkä hylkää äitisi lakia. Sido ne pysyvästi sydämellesi, kiedo ne kaulaasi.” Miksi? ”Kulkiessasi se johdattaa sinua, maatessasi se vartioi sinua, ja herättyäsi se kyllä pitää sinusta huolen.” (Sananlaskut 6:20–22.)

Voiko Raamatun periaatteiden mukainen kasvatus tosiaankin suojella sukupuolisen moraalittomuuden ansalta? Kyllä voi. Meille vakuutetaan: ”Käsky on lamppu ja laki on valo ja kurin ojennukset ovat elämän tie, jotta sinut varjeltaisiin pahalta naiselta, vierasmaalaisen naisen liukkaalta kieleltä.” (Sananlaskut 6:23, 24.) Kun käytämme Jumalan sanaa ’jalkojemme lamppuna ja valona tiellemme’ ja pidämme mielessämme sen neuvot, meidän on helpompi vastustaa niin huonon naisen kuin miehenkin lipevää houkuttelua (Psalmit 119:105).

”Älä himoitse sydämessäsi hänen kauneuttaan”, viisas kuningas kehottaa, ”älköönkä hän vangitko sinua kirkkailla silmillään.” Mistä syystä? ”Sillä porttonaisen takia jää varaa vain pyöreään leipään, mutta kallisarvoista sielua metsästää toisen miehen vaimo.” (Sananlaskut 6:25, 26.)

Käyttääkö Salomo nimitystä ”porttonainen” avionrikkojavaimosta? Mahdollisesti. Toinen vaihtoehto on, että hän tekee eron niiden erilaisten seurausten välillä, joita koituu moraalittomuuteen syyllistymisestä joko porton tai toisen miehen vaimon kanssa. Ihminen, joka käyttää prostituoidun palveluja, saattaa köyhtyä niin täysin, ettei hänellä ole varaa muuhun kuin ”pyöreään leipään”. Hän voi jopa saada tuskallisia ja vaurioittavia sukupuolitauteja, esimerkiksi tappavan aidsin. Toisaalta henkilö, joka haluaa intiimin suhteen toisen aviopuolison kanssa, olisi Lain alaisuudessa vaarassa joutua kärsimään seuraukset nopeammin. Aviorikoksen tekevä vaimo vaarantaa luvattoman kumppaninsa ”kallisarvoisen sielun”. Tässä ”tarkoitetaan muutakin kuin irstailusta johtuvaa elämän lyhenemistä”, sanotaan eräässä lähdeteoksessa. ”Synnintekijä ansaitsee kuolemantuomion.” (3. Mooseksen kirja 20:10; 5. Mooseksen kirja 22:22.) Joka tapauksessa tällaista naista ei tule himoita, olipa hän ulkoisesti kuinka kaunis tahansa.

’Älä kokoa tulta poveesi’

Salomo painottaa aviorikoksen vaaraa vielä lisää kysymällä: ”Voiko mies koota tulta poveensa vaatteittensa silti palamatta? Tai voiko mies kävellä hiilloksella jalkojensa kärventymättä?” Sitten hän selittää tämän kuvauksen merkityksen: ”Samoin käy jokaisen, joka yhtyy lähimmäisensä vaimoon; ei kukaan, joka häneen koskee, jää rankaisematta.” (Sananlaskut 6:27–29.) Tällainen synnintekijä saa rangaistuksen varmasti.

”Varasta ollaan halveksimatta vain siksi, että hän varastaa täyttääkseen nälissään sielunsa”, Salomo muistuttaa. Siitä huolimatta, ”kun hänet yllätetään, hän korvaa sen seitsenkertaisesti; kaikki talonsa arvoesineet hän antaa”. (Sananlaskut 6:30, 31.) Muinaisessa Israelissa varas oli velvollinen maksamaan hyvityksen, vaikka se olisi vaatinut kaiken, mitä hänellä oli.a Kuinka paljon suuremmalla syyllä rangaistuksen ansaitsisi avionrikkoja, joka ei voi puolustella tekoaan mitenkään.

”Sydäntä puuttuu jokaiselta, joka tekee aviorikoksen naisen kanssa”, toteaa Salomo. Miehellä, jolta puuttuu sydäntä, ei ole hyvää arvostelukykyä, koska hän ”saattaa oman sielunsa turmioon”. (Sananlaskut 6:32.) Hän voi ulkonaisesti näyttää hyvämaineiselta, mutta hänen sisäisessä kehityksessään on vakavia puutteita.

Siihen, millaista satoa avionrikkoja joutuu niittämään, liittyy vielä muutakin. ”Hän saa vitsauksen ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois. Sillä voimakkaan miehen raivo on mustasukkaisuutta, eikä hän sääli koston päivänä. Hän ei ota huomioon minkäänlaisia lunnaita, eikä hän myönny, teetpä lahjan miten suureksi tahansa.” (Sananlaskut 6:33–35.)

Varas voi korvata varastamansa, mutta avionrikkoja ei voi maksaa hyvitystä teostaan. Mitä korvausta hän voisi tarjota vihaiselle aviomiehelle? Vaikka väärintekijä anoisi kuinka hartaasti tahansa, hän tuskin saisi osakseen myötätuntoa. Avionrikkoja ei voi hyvittää syntiään mitenkään. Hänen nimelleen koitunut häväistys ja häpeä pysyvät. Hän ei myöskään voi mitenkään lunastaa tai ostaa itseään vapaaksi ansaitsemastaan rangaistuksesta.

Miten viisasta onkaan varoa syyllistymästä aviorikokseen samoin kuin karttaa kaikkia muitakin sellaisia menettelytapoja ja asenteita, jotka tahraavat hyvän nimemme ja saattavat tuottaa häpeää Jumalalle. Varokaamme siis tekemästä epäviisaita sopimuksia. Kirkastakoot ahkeruus ja rehellisyys mainettamme. Ja samalla kun pyrimme vihaamaan, mitä Jehova vihaa, hankkikaamme itsellemme hyvä nimi hänen ja lähimmäistemme edessä.

[Alaviite]

[Kuva s. 25]

Harkitse tarkkaan, ennen kuin ryhdyt lainan takaajaksi

[Kuva s. 26]

Ole ahkera kuin muurahainen

[Kuva s. 27]

Varo juoruilua