Muista Suurta Luojaasi!
”Muistahan Suurta Luojaasi – – ennen kuin onnettomat päivät alkavat tulla.” (SAARNAAJA 12:1)
1. Miten Jumalalle vihkiytyneiden nuorten pitäisi haluta käyttää nuoruutensa ja voimansa?
JEHOVA antaa palvelijoilleen voimaa hänen tahtonsa tekemiseen (Jesaja 40:28–31). Tämä pitää paikkansa heidän iästään riippumatta. Mutta varsinkin Jumalalle vihkiytyneiden nuorten pitäisi haluta käyttää nuoruutensa ja voimansa viisaasti. Siksi he suhtautuvat vakavasti ”kokoojan”, muinaisen Israelin kuninkaan Salomon, neuvoon. Hän kehotti: ”Muistahan Suurta Luojaasi nuoren miehuutesi päivinä, ennen kuin onnettomat päivät alkavat tulla tai ovat saapuneet ne vuodet, jolloin sanot: ’Minulla ei ole niistä mitään iloa.’” (Saarnaaja 1:1; 12:1.)
2. Mitä lasten, joilla on vihkiytyneet kristityt vanhemmat, tulisi tehdä?
2 Salomon kehotus muistaa Suurta Luojaa nuoruudessa osoitettiin ensin Israelin nuorille miehille ja naisille. He olivat syntyneet Jehovalle vihkiytyneeseen kansakuntaan. Entä vihkiytyneiden kristittyjen lapset nykyään? Varmasti heidän tulisi pitää Suuri Luojansa mielessään. Jos he menettelevät näin, he tuottavat kunniaa hänelle ja hyötyvät siitä myös itse (Jesaja 48:17, 18).
Oivallisia esimerkkejä menneisyydestä
3. Millaisen esimerkin antoivat Joosef, Samuel ja Daavid?
3 Monet Raamatussa mainitut nuoret antoivat oivallisen esimerkin sellaisina, jotka muistivat Suurta Luojaansa. Jaakobin poika Joosef muisti Luojaansa varhaisvuosistaan saakka. Kun Potifarin vaimo houkutteli Joosefia harjoittamaan sukupuolista moraalittomuutta kanssaan, Joosef kieltäytyi päättäväisesti ja sanoi: ”Miten minä – – voisin syyllistyä niin suureen pahuuteen ja tehdä todellisuudessa syntiä Jumalaa vastaan?” (1. Mooseksen kirja 39:9.) Leeviläinen Samuel muisti Luojaansa paitsi lapsuudessaan myös läpi koko elämänsä (1. Samuelin kirja 1:22–28; 2:18; 3:1–5). Betlehemiläinen Daavid piti varmasti Luojansa mielessään ollessaan nuori. Hänen luottamuksensa Jumalaan oli ilmeinen, kun hän kohtasi filistealaisen jättiläisen Goljatin ja julisti: ”Sinä tulet minua vastaan miekka ja keihäs ja heittokeihäs mukanasi, mutta minä tulen sinua vastaan armeijoiden Jehovan nimessä, Israelin taistelurivien Jumalan, jota sinä olet pilkannut. Tänä päivänä Jehova luovuttaa sinut minun käsiini, ja minä lyön sinut ja irrotan sinulta pääsi, – – ja kaikki maa tulee tietämään, että Israelilla on Jumala. Ja koko tämä koottu joukko tulee tietämään, ettei Jehova pelasta miekalla eikä keihäällä, sillä taistelu kuuluu Jehovalle, ja hän on antava teidät meidän käsiimme.” Pian Goljat makasi kuolleena ja filistealaiset lähtivät pakoon. (1. Samuelin kirja 17:45–51.)
4. a) Mikä osoittaa, että Syyriaan vangiksi joutunut israelilaistyttö ja nuori kuningas Josia muistivat Suurta Luojaamme? b) Miten 12-vuotias Jeesus osoitti muistavansa Luojaansa?
4 Niihin nuoriin, jotka muistivat Suurta Luojaa, kuului myös eräs vangiksi joutunut israelilaistyttö. Hän todisteli niin hienosti Syyrian armeijan päällikön Naamanin vaimolle, että Naaman meni Jumalan profeetan luo, hänet parannettiin spitaalista ja hänestä tuli Jehovan palvoja. (2. Kuninkaiden kirja 5:1–19.) Nuori kuningas Josia edisti rohkeasti Jehovan puhdasta palvontaa (2. Kuninkaiden kirja 22:1–23:25). Oivallisin esimerkki niistä, jotka muistivat Suurta Luojaansa jo lapsena, oli kuitenkin Jeesus Nasaretilainen. Ajattelehan, mitä tapahtui hänen ollessaan 12-vuotias. Hänen vanhempansa veivät hänet Jerusalemiin pesah-juhlaan. Kotimatkalla he huomasivat Jeesuksen olevan kateissa, ja niinpä he palasivat etsimään häntä. Kolmantena päivänä he löysivät hänet temppelistä, jossa hän oli keskustelemassa raamatullisista kysymyksistä opettajien kanssa. Vastaukseksi äitinsä huolestuneeseen ihmettelyyn Jeesus kysyi: ”Miksi teidän oli lähdettävä minua etsimään? Ettekö tienneet, että minun täytyy olla Isäni huoneessa?” (Luukas 2:49.) Jeesukselle oli hyödyllistä saada hengellisesti arvokasta tietoa temppelissä, ’Isänsä huoneessa’. Nykyään Jehovan todistajien valtakunnansali on erinomainen paikka täsmällisen tuntemuksen hankkimiseksi Suuresta Luojastamme.
Muista Jehovaa nyt!
5. Miten ilmaisisit omin sanoin sen, mitä kokooja sanoi Saarnaajan 12:1:n mukaan?
5 Kokosydäminen Jehovan palvoja haluaa ryhtyä Hänen palvelukseensa niin pian kuin mahdollista ja palvella Jumalaa lopun elämäänsä. Mikä toisaalta odottaa ihmistä, jonka nuoruus menee hukkaan, koska hän ei muista Luojaa? Kokooja sanoo Jumalan henkeyttämänä: ”Muistahan Suurta Luojaasi nuoren miehuutesi päivinä, ennen kuin onnettomat päivät alkavat tulla tai ovat saapuneet ne vuodet, jolloin sanot: ’Minulla ei ole niistä mitään iloa.’” (Saarnaaja 12:1.)
6. Mikä todistaa, että iäkkäät Simeon ja Anna muistivat Suurta Luojaansa?
6 Kukaan ei iloitse vanhuuden ”onnettomista päivistä”. Ne vanhukset, jotka pitävät Jumalan mielessään, ovat kuitenkin iloisia. Esimerkiksi iäkäs Simeon otti temppelissä pienen Jeesus-lapsen syliinsä ja julisti iloisena: ”Nyt, Suvereeni Herra, sinä päästät orjasi menemään rauhassa julistuksesi mukaan, sillä silmäni ovat nähneet sinun pelastuskeinosi, jonka olet valmistanut kaikkien kansojen nähden, valon, joka poistaa verhon kansakunnilta, ja kansasi Israelin kirkkauden.” (Luukas 2:25–32.) Myös 84-vuotias Anna muisti Luojaansa. Hän oli aina temppelissä ja oli läsnä, kun Jeesus vietiin sinne pienokaisena. ”Juuri sillä hetkellä hän tuli lähelle ja alkoi kiittää Jumalaa ja puhua lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin vapautusta.” (Luukas 2:36–38.)
7. Millainen on niiden tilanne, jotka ovat ikääntyneet Jumalan palveluksessa?
7 Ne nykyään elävät Jehovan todistajat, jotka ovat ikääntyneet Jumalan palveluksessa, saattavat kärsiä vanhuuden tuomista vaivoista ja rajoituksista. Mutta kuinka onnellisia he ovatkaan, ja miten suuresti arvostammekaan heidän uskollista palvelustaan! Heillä on ”Jehovan ilo”, sillä he tietävät, että hän on kohdistanut voittamattoman voimansa tähän maahan ja asettanut Jeesuksen Kristuksen voimakkaaksi taivaalliseksi Kuninkaaksi (Nehemia 8:10). Nyt on niin nuorten kuin vanhojenkin aika noudattaa kehotusta: ”Nuoret miehet ja myös neitsyet, vanhat miehet yhdessä poikien kanssa. Ylistäkööt he Jehovan nimeä, sillä yksin hänen nimensä on saavuttamattoman korkea. Hänen arvokkuutensa on maan ja taivaan yläpuolella.” (Psalmit 148:12, 13.)
8, 9. a) Keille ”onnettomat päivät” eivät ole antoisia, ja miksi on niin? b) Miten selittäisit Saarnaajan 12:2:n?
8 Vanhuuden ”onnettomat päivät” eivät ole antoisia, vaan ehkä hyvinkin ahdistavia niille, jotka eivät ajattele Suurta Luojaansa ja jotka eivät ymmärrä hänen suurenmoisia tarkoituksiaan. Heillä ei ole hengellistä käsityskykyä vastapainoksi vanhuuden koettelemuksille ja niille ikäville asioille, jotka ovat vaivanneet ihmiskuntaa siitä lähtien, kun Saatana heitettiin pois taivaasta (Ilmestys 12:7–12). Siksi kokooja kehottaa meitä muistamaan Luojaamme, ”ennen kuin aurinko ja valo ja kuu ja tähdet pimenevät ja pilvet ovat palanneet rankkasateen jälkeen” (Saarnaaja 12:2). Mitä nämä sanat merkitsevät?
9 Salomo vertaa nuoruutta Palestiinan kesään, jolloin aurinko, kuu ja tähdet antavat valoaan pilvettömältä taivaalta. Silloin kaikki näyttää erittäin hyvältä. Toisaalta vanhan ihmisen päivät ovat kuin kylmä, sateinen talviaika, jolloin vaikeuksien rankkasade seuraa toistaan (Job 14:1). Miten surullista olisikaan, jos tietäisi Luojasta, muttei palvelisi häntä elämän kesäaikana! Elämän talven koittaessa päivät pimenevät, varsinkin niiden, jotka ovat sivuuttaneet tilaisuudet palvella Jehovaa nuoruudessaan, koska he ovat keskittyneet turhiin pyrkimyksiin. Mutta olemmepa minkä ikäisiä hyvänsä, ’seuratkaamme täysin Jehovaa’ kuten Kaleb, profeetta Mooseksen uskollinen kumppani (Joosua 14:6–9).
Korkean iän vaikutuksia
10. Mitä edustavat a) ”huoneen vartijat”? b) ”elinvoimaiset miehet”?
10 Seuraavaksi Salomo kiinnittää huomion siihen, millaisia vaikeuksia kohdataan ”päivänä, jona huoneen vartijat vapisevat ja elinvoimaiset miehet ovat koukistuneet ja jauhajanaiset ovat lakanneet työskentelemästä, koska ovat käyneet vähiin, ja ikkunoista katselevat naiset ovat huomanneet olevan pimeää” (Saarnaaja 12:3). ”Huone” tarkoittaa ihmisruumista (Matteus 12:43–45; 2. Korinttilaisille 5:1–8). Sen ”vartijat” ovat kädet, jotka suojelevat ruumista ja pitävät huolta sen tarpeista. Vanhuksilla ne usein vapisevat heikkouden, hermostuneisuuden tai halvauksen vuoksi. ”Elinvoimaiset miehet”, jalat, eivät ole enää tukevat pylväät, vaan ne ovat heikentyneet ja koukistuneet, niin että ne pelkästään laahustavat eteenpäin. Etkö silti olekin iloinen nähdessäsi iäkkäitä uskovia veljiä ja sisaria kristillisissä kokouksissa?
11. Mitä ovat kuvaannollisesti puhuen ”jauhajanaiset” ja ”ikkunoista katselevat naiset”?
11 ”Jauhajanaiset ovat lakanneet työskentelemästä, koska ovat käyneet vähiin”, mutta miten? Hampaat ovat ehkä rappeutuneet tai harventuneet, niin että niitä on jäljellä vain vähän, jos ollenkaan. Kiinteän ruoan jauhaminen eli pureskeleminen on vaikeaa tai loppuu tykkänään. ”Ikkunoista katselevat naiset”, silmät yhdessä näkemiseen tarvittavien mielen kykyjen kanssa, hämärtyvät, elleivät kokonaan pimene.
12. a) Miten ”kadulle avautuvat ovet on suljettu”? b) Mitä sinä ajattelet iäkkäistä Valtakunnan julistajista?
12 Kokooja jatkaa: ”Ja kadulle avautuvat ovet on suljettu, kun myllyn ääni madaltuu ja noustaan linnun ääneen ja kaikki laulun tyttäret kuuluvat hiljaa.” (Saarnaaja 12:4.) Suun kaksi ovea, huulet, eivät enää avaudu paljon tai eivät ollenkaan ilmaisemaan sitä, mitä on niiden vanhojen ihmisten ”huoneessa” eli ruumiissa, jotka eivät palvele Jumalaa. Mitään ei lähetetä julkisen elämän ”kadulle”. Mitä sitten on sanottava innokkaista, iäkkäistä Valtakunnan julistajista? (Job 41:14.) Heidän kulkunsa talosta taloon saattaa olla hidasta, ja joidenkuiden voi olla vaikea puhua, mutta he ylistävät varmasti Jahia! (Psalmit 113:1.)
13. Miten kokooja kuvailee vanhusten muita ongelmia, mutta mikä pitää paikkansa vanhemmista kristityistä?
13 Myllyn ääni madaltuu, kun ruokaa pureskellaan hampaattomilla ikenillä. Vanha ihminen ei nuku vuoteellaan sikeästi. Linnun sirkutuskin häiritsee häntä. Hän laulaa vain harvoin, ja minkä tahansa melodian esittäminen tuottaa hänelle vaikeuksia. ”Kaikki laulun tyttäret”, sävelet, ”kuuluvat hiljaa”. Vanhus kuulee heikosti toisten esittämää musiikkia ja laulua. Iäkkäät voidellut ja heidän kumppaninsa, joista jotkut eivät myöskään ole enää aivan nuoria, korottavat kuitenkin jatkuvasti äänensä Jumalalle esitettäviin ylistyslauluihin kristillisissä kokouksissa. Miten iloisia olemmekaan siitä, että he ovat rinnallamme ylistämässä Jehovaa seurakunnassa! (Psalmit 149:1.)
14. Millaiset pelot vaivaavat vanhoja ihmisiä?
14 Vanhusten osa on todella surullinen, varsinkin niiden, jotka eivät ole välittäneet Luojasta! Kokooja sanoo: ”On myös alettu pelätä korkeita paikkoja, ja tiellä on kauhuja. Ja mantelipuu kukkii, ja heinäsirkka laahautuu eteenpäin, ja kaprismarja halkeaa, koska ihminen kulkee pitkäaikaiseen taloonsa, ja valittajat ovat kierrelleet kadulla.” (Saarnaaja 12:5.) Korkeiden portaiden yläpäässä monet iäkkäät pelkäävät kaatuvansa. Heitä voi huimata jo pelkkä korkealle katsominen. Kun heidän täytyy lähteä ulos vilkkaille kaduille, he tuntevat kauhua sen johdosta, että he saattavat loukkaantua tai varkaat voivat hyökätä heidän kimppuunsa.
15. Mitä merkitsee se, että ”mantelipuu kukkii” ja heinäsirkka ”laahautuu eteenpäin”?
15 Vanhalla ihmisellä ”mantelipuu kukkii”, mikä ilmeisesti viittaa hänen hiustensa muuttumiseen harmaiksi ja sitten lumivalkeiksi. Valkeat hiukset putoilevat kuin mantelipuun valkoiset kukat. ’Laahautuessaan eteenpäin’, kenties kumarassa käsivarret alhaalla riippuen tai kädet lanteillaan ja kyynärpäät ylöspäin taivutettuina, hän muistuttaa heinäsirkkaa. Jos joku meistä näyttää hiukan sellaiselta, niin toisten on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että olemme mukana Jehovan tarmokkaassa, nopeasti liikkuvassa kulkusirkka-armeijassa! (Ks. Vartiotorni 1.5.1998 s. 8–13.)
16. a) Mihin viitataan ’kaprismarjan halkeamisella’? b) Mikä on ihmisen ”pitkäaikainen talo”, ja mitkä lähestyvän kuoleman merkit tulevat ilmeisiksi?
16 Vanhuksella ei ole enää hyvää ruokahalua, vaikka ruoka hänen edessään olisi yhtä maukasta kuin kaprismarja. Näitä marjoja on jo kauan käytetty ruokahalun kiihottamiseen. ’Kaprismarjan halkeaminen’ viittaa siihen, että kun vanhan ihmisen ruokahalu heikkenee, tämäkään hedelmä ei nostata vettä hänen kielelleen. Tällaiset asiat osoittavat, että hän lähestyy ”pitkäaikaista taloaan”, hautaa. Se tulee olemaan hänen kotinsa ikuisesti, jos hän ei ole pitänyt Luojaansa mielessään ja on elänyt niin jumalattomasti, että Jumala ei muista häntä ylösnousemuksessa. Lähestyvän kuoleman merkit ilmenevät surullisista äännähdyksistä ja valittavista huokauksista, joita lähtee vanhuksen suun ovista.
17. Miten ”hopealanka” irtoaa, ja mitä ”kultamalja” saattaa edustaa?
17 Meitä kehotetaan muistamaan Luojaamme, ”ennen kuin hopealanka irtoaa ja kultamalja musertuu ja lähteellä oleva ruukku särkyy ja vesisäiliön vedennostopyörä on musertunut” (Saarnaaja 12:6). ”Hopealanka” voi tarkoittaa selkäydintä. Kuolema seuraa varmasti, kun tämä aivoihin johtava suurenmoinen hermoimpulssien kulkurata kärsii korjaamattoman vahingon. ”Kultamalja” voi tarkoittaa maljamaisessa pääkallossa olevia aivoja, joihin selkäytimellä on yhteys. Se että kallisarvoisuudeltaan kullan kaltaiset aivot lakkaavat toimimasta, tietää kuolemaa.
18. Mikä on kuvaannollinen ”lähteellä oleva ruukku”, ja mitä tapahtuu sen särkyessä?
18 ”Lähteellä oleva ruukku” on sydän, joka ottaa vastaan verivirran ja lähettää sen jälleen kiertämään läpi elimistön. Kuolemassa sydämestä tulee kuin särkynyt ruukku, joka on rikkoutunut lähteellä, koska se ei enää pysty ottamaan vastaan, säilyttämään eikä pumppaamaan edelleen verta, joka on elintärkeää elimistön ravitsemiseksi ja virkistämiseksi. ’Vesisäiliön musertunut vedennostopyörä’ lakkaa toimimasta, jolloin elämää ylläpitävän veren kierto loppuu. Näin Jehova valotti verenkiertoa Salomolle kauan ennen kuin 1600-luvulla elänyt lääkäri William Harvey todisti, että veri kiertää.
19. Miten Saarnaajan 12:7:n sanat soveltuvat kuolemaan?
19 Kokooja lisäsi: ”Silloin tomu palaa maahan, niin kuin se on ollutkin, ja henki palaa tosi Jumalan luo, joka sen antoi.” (Saarnaaja 12:7.) Kun ”vedennostopyörä” on musertunut, ihmisruumis, joka on alkujaan tehty maan tomusta, palaa tomuun (1. Mooseksen kirja 2:7; 3:19). Sielu kuolee, koska Jumalan antama henki eli elämänvoima palaa Luojamme luo ja jää sinne (Hesekiel 18:4, 20; Jaakobin kirje 2:26).
Niiden tulevaisuus jotka muistavat
20. Mitä Mooses pyysi, kun hän rukoili sanoin, jotka on kirjoitettu psalmiin 90:12?
20 Salomo osoitti hyvin vaikuttavasti, miten tärkeää on muistaa Suurta Luojaamme. Varmastikaan ei suhteellisen lyhyt ja rauhaton elämä ole kaikki, mitä on tarjolla niille, jotka pitävät mielessään Jehovan ja tekevät koko sydämestään hänen tahtonsa. Ovatpa he nuoria tai vanhoja, heillä on samanlainen asenne kuin Mooseksella, joka rukoili: ”Osoita meille, miten laskea päivämme siten, että voimme tuottaa viisaan sydämen.” Jumalan nöyrä profeetta halusi hartaasti, että Jehova osoittaisi eli opettaisi hänelle ja Israelin kansalle, miten käyttää viisautta ’vuosiensa päivien’ arvioimiseen ja niiden käyttämiseen Jumalalle otollisella tavalla. (Psalmit 90:10, 12.)
21. Mitä meidän täytyy tehdä voidaksemme laskea päivämme Jehovan kunniaksi?
21 Varsinkin kristittyjen nuorten tulisi noudattaa päättäväisesti kokoojan neuvoa pitää Luoja mielessä. Miten loistavia tilaisuuksia heillä onkaan suorittaa pyhää palvelusta Jumalalle! Mutta olemmepa minkä ikäisiä tahansa, niin jos opimme laskemaan päivämme Jehovan kunniaksi tänä ”lopun aikana”, saamme ehkä jatkaa niiden laskemista ikuisesti (Daniel 12:4; Johannes 17:3). Tehdäksemme niin meidän täytyy tietysti muistaa Suurta Luojaamme. Meidän täytyy myös täyttää koko velvollisuutemme Jumalaa kohtaan.
Miten vastaisit?
◻ Miksi nuoria kehotetaan muistamaan Luojaansa?
◻ Mitä raamatullisia esimerkkejä on niistä, jotka muistivat Suurta Luojaansa?
◻ Mitä vanhuuden vaikutuksia Salomo kuvaili?
◻ Millainen on niiden tulevaisuus, jotka pitävät Jehovan mielessä?
[Kuvat s. 15]
Daavid, vangiksi joutunut israelilaistyttö, Anna ja Simeon muistivat Jehovaa
[Kuvat s. 16]
Iäkkäät Jehovan todistajat suorittavat iloiten pyhää palvelusta Suurelle Luojallemme