Voit solmia kestäviä ystävyyssuhteita

YSTÄVYYDEN tiellä on esteitä. Raamatussa ennustettiin, että näinä ”viimeisinä päivinä” ihmisiltä puuttuisi rakkautta, luonnollista kiintymystä ja uskollisuutta (2. Timoteukselle 3:1–5; Matteus 24:12). Nämä olosuhteet ovat tuoneet mukanaan ennennäkemättömän paljon yksinäisyyttä. Eräs nainen sanoi: ”Asuinalueeni on kuin Nooan arkki. Ellei ole naimisissa, ei pääse sisään.” Tästä ei voida syyttää pelkästään kutakin yksinäistä ihmistä. Joissakin osissa maailmaa ystävyyden kestävyyttä koettelee esimerkiksi se, että ihmiset muuttavat tiuhemmin kuin ennen, perheet hajoavat, kaupungit ovat persoonattomia ja vaarallisia paikkoja ja vapaa-aika vähenee olennaisesti.

Nykypäivän kaupunkilainen voi tavata useampia ihmisiä viikon aikana kuin 1700-luvulla elänyt kyläläinen näki vuodessa tai jopa elinaikanaan! Silti ihmissuhteet ovat nykyään usein pinnallisia. Monet keskittyvät seuraelämään ja hauskanpitoyrityksiin. On kuitenkin myönnettävä, että tyhjänpäiväinen hauskanpito huonosti valitussa seurassa on kuin käyttäisi orjantappuroita polttopuuna. Saarnaajan 7:5, 6:ssa sanotaan: ”Parempi on kuulla viisaan nuhdetta kuin olla mies, joka kuuntelee typerien laulua. Sillä kuin orjantappuroiden ääni padan alla, sellainen on typerän nauru, ja tämäkin on turhuutta.” Orjantappurat palavat hetken aikaa kirkkaasti ja äänekkäästi, mutta tuli ei näin köykäisellä polttoaineella pidä meitä lämpimänä. Samoin äänekkäät, nauravat toverit voivat viihdyttää meitä hetken, mutta he eivät poista yksinäisyyttä täysin eivätkä tyydytä tosi ystävien tarvettamme.

Yksinolo on erilaista kuin yksinäisyys. Meidän on saatava olla jonkin verran yksin, jotta voisimme virkistäytyä ja meillä voisi siten olla enemmän annettavaa ystävänä. Yksinäisyydessä taas monet ihmiset turvautuvat heti jonkinlaiseen sähköiseen ajanvietteeseen. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että yleisimpiä reaktioita yksinäisyyteen on televisionkatselu. Tutkijat kuitenkin tulivat siihen tulokseen, että jatkuva televisionkatselu on pahimpia asioita, mitä voimme tehdä yksinäisinä. Se lisää passiivisuutta, ikävystyneisyyttä ja unelmointia, ja siitä tulee ihmisten välittömän vuorovaikutuksen kehno korvike.

Yksinolo voi olla hyvin arvokasta, jos käytämme ajan rakentavasti. Tämä onnistuu lukemalla, kirjoittamalla kirjeitä, tekemällä jotain muuta ja lepäämällä. Rakentavaan yksinoloon sisältyvät rukoukset Jumalalle sekä Raamatun tutkiminen ja sen mietiskeleminen (Psalmit 63:6). Tällä tavoin voi päästä lähelle Jehova Jumalaa, Häntä joka olisi paras Ystävämme.

Raamatun esimerkkejä ystävyydestä

Vaikka on hyvä olla ystävällisissä väleissä monien ihmisten kanssa, Raamattu muistuttaa, että ”on ystävä, joka pysyy läheisempänä kuin veli” (Sananlaskut 18:24). Me kaikki tarvitsemme muutamia läheisiä ystäviä, jotka todella välittävät meistä ja joiden ystävyydestä saamme iloa, voimaa ja rauhaa. Tällainen tosi ystävyys on ehkä harvinaista nykyään, mutta Raamatussa on siitä joitakin erityisen merkittäviä muinaisia esimerkkejä. Daavidin ja Jonatanin välillä esimerkiksi vallitsi harvinaislaatuinen ystävyys. Mitä siitä voidaan oppia? Miksi heidän ystävyytensä kesti?

Daavid ja Jonatan muun muassa pitivät tärkeinä samoja asioita. Ennen kaikkea he tunsivat syvää antaumusta Jehova Jumalaa kohtaan. Kun Jonatan pani merkille Daavidin uskon Jumalaan ja sen, miten tämä puolusti Jehovan kansaa, ”Jonatanin sielu kiintyi Daavidin sieluun, ja Jonatan alkoi rakastaa häntä kuin omaa sieluaan” (1. Samuelin kirja 18:1). Siispä molempien osapuolten rakkaus Jumalaan sitoo ystävyksiä yhteen.

Jonatan ja Daavid olivat vahvoja ihmisiä, jotka elivät jumalisten periaatteiden mukaan. Siksi he pystyivät kunnioittamaan toisiaan. (1. Samuelin kirja 19:1–7; 20:9–14; 24:6.) Meille on todellinen siunaus, jos meillä on jumalisia ystäviä, jotka antavat Raamatun periaatteiden ohjata elämäänsä.

Daavidin ja Jonatanin ystävyyteen vaikuttivat myös muut seikat. Heidän suhteensa oli rehellinen ja suora, ja kumpikin piti toista uskottunaan. Jonatan pani Daavidin edut lojaalisti omiensa edelle. Hän ei kadehtinut sitä, että kuninkuus oli luvattu Daavidille, vaan tuki tätä henkisesti ja hengellisesti. Daavid myös otti hänen apunsa vastaan. (1. Samuelin kirja 23:16–18.) He ilmaisivat tunteensa toisilleen raamatullisesti sopivin tavoin. Heidän jumalinen ystävyytensä perustui todelliseen arvostukseen ja kiintymykseen. (1. Samuelin kirja 20:41; 2. Samuelin kirja 1:26.) Se oli murtumaton, sillä molemmat miehet pysyivät uskollisina Jumalalle. Kun noudatamme tällaisia periaatteita käytännössä, voimme luoda todellisia ystävyyssuhteita ja säilyttää ne.

Miten rakentaa ystävyyttä?

Etsitkö tosi ystäviä? Sinun ei ehkä tarvitse etsiä kaukaa. Jotkut omista tuttavistasi, joita tapaat säännöllisesti, voisivat olla ystäviäsi, ja he saattavat tarvita sinun ystävyyttäsi. Varsinkin toisten kristittyjen suhteen on viisasta noudattaa apostoli Paavalin neuvoa ’avartua’ (2. Korinttilaisille 6:11–13). Älä kuitenkaan harmistu, elleivät kaikki yritykset ystävyyden solmimiseksi johda lujiin siteisiin. Ystävyyden kehittyminen vie tavallisesti aikaa, eikä jokainen suhde ole yhtä syvä. (Saarnaaja 11:1, 2, 6.) Aito ystävyys vaatii meiltä tietenkin epäitsekkyyttä ja sitä, että noudatamme Jeesuksen neuvoa: ”Sen tähden kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille.” (Matteus 7:12.)

Kuka tarvitsee ystävyyttäsi? Oletko ajatellut samanikäisten ohella nuorempia tai vanhempia ihmisiä? Daavidin ja Jonatanin, Ruutin ja Noomin sekä Paavalin ja Timoteuksen ystävyyssuhteissa osapuolilla oli ikäeroa (Ruut 1:16, 17; 1. Korinttilaisille 4:17). Voitko ulottaa ystävyytesi leskiin ja muihin naimattomiin? Ajattelehan myös niitä, jotka ovat uusia kotikulmillasi. He ovat ehkä luopuneet useimmista tai kaikista ystävistään muuton tai elämäntavan muuttamisen yhteydessä. Älä jää odottamaan, että muut löytävät sinut. Jos olet kristitty, solmi kestäviä ystävyyssuhteita noudattamalla Paavalin neuvoa: ”Olkoon teillä veljellisessä rakkaudessa hellä kiintymys toisiinne. Ottakaa johto kunnian osoittamisessa toisianne kohtaan.” (Roomalaisille 12:10.)

Ystävyyttä voi ajatella yhdenlaisena antamisena. Jeesus sanoi, että jos harjoitamme antamista, niin meille annetaan. Lisäksi hän kiinnitti huomion siihen, että on onnellisempaa antaa kuin saada. (Luukas 6:38; Apostolien teot 20:35.) Oletko tavannut ihmisiä, joilla jokaisella on erilainen tausta? Jehovan todistajien kansainväliset konventit ovat osoittaneet, että eri kulttuureihin kuuluvat ihmiset voivat solmia todellisia, kestäviä ystävyyssiteitä, kun molemmat osapuolet palvovat Jumalaa.

Ystävyyden hoitaminen

Näennäiset ystävykset voivat ikävä kyllä joskus tuottaa toinen toiselleen tuskaa. Vahingollinen juoruaminen, petetty luottamus, arvostuksen puute – muun muassa nämä tuntuvat hyvin tuskallisilta, kun ne liittyvät ihmiseen, jota on pitänyt hyvänä ystävänä. Mitä tällaisissa tilanteissa voidaan tehdä?

Ole hyvänä esimerkkinä. Tee kaikkesi, jottet aiheuttaisi turhaa tuskaa. Joissakin paikoissa on yleistä, että ystävykset pitävät hauskaa toistensa heikkojen kohtien kustannuksella. Karkea kohtelu tai petkuttaminen ei kuitenkaan lähennä ystäviä toisiinsa, vaikka heillä näyttäisi ’olevan hauskaa’ (Sananlaskut 26:18, 19).

Tee lujasti töitä säilyttääksesi ystävyyssuhteet. Toisinaan syntyy väärinkäsityksiä, kun ystävykset odottavat liikaa toinen toiseltaan. Sairas tai jonkin vakavan ongelman kanssa painiskeleva ystävä ei luultavasti kykene olemaan yhtä lämmin kuin tavallisesti. Koeta niinä aikoina ymmärtää ja tukea häntä.

Selvitä ongelmat nopeasti ja ystävällisesti. Tee se yksityisesti, mikäli mahdollista (Matteus 5:23, 24; 18:15). Varmista että ystäväsi tietää sinun haluavan säilyttää hyvän suhteen. Vilpittömät ystävät antavat anteeksi toisilleen (Kolossalaisille 3:13). Oletko sinä tällainen ystävä – joka pysyy läheisempänä kuin veli?

Se että lukee ystävyydestä ja ajattelee sitä, on vasta alkua. Jos olemme yksinäisiä, ryhtykäämme sopiviin toimiin, niin emme ole sellaisia kauan. Jos oikein yritämme, me voimme saada tosi ystäviä. Joihinkin heistä muodostuu erityisside. Kukaan ei silti voi viedä Jumalan, parhaan Ystävämme, paikkaa. Vain Jehova voi tuntea meidät, ymmärtää meitä ja tukea meitä täysin (Psalmit 139:1–4, 23, 24). Lisäksi hänen Sanansa puhuu suurenmoisesta tulevaisuudentoivosta – uudesta maailmasta, missä meillä voi olla tosi ystäviä ikuisesti (2. Pietarin kirje 3:13).

[Kuvat s. 5]

Daavid ja Jonatan olivat tosi ystäviä keskenään, ja sellaisia ystäviä voimme mekin saada