Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Saarnaajan kirjasta
”IHMINEN, naisesta syntynyt, on lyhytikäinen ja täynnä kiihtymystä”, totesi patriarkka Job (Job 14:1). Kuinka tärkeää onkaan, ettemme tuhlaa lyhyttä elämäämme arvottomiin asioihin ja pyrkimyksiin! Mihin meidän tulisi käyttää aikamme, energiamme ja resurssimme? Millaista toimintaa meidän tulisi karttaa? Saamme hyviä neuvoja Raamatun Saarnaajan kirjaan muistiin merkityistä viisaista sanoista. Niiden välittämä sanoma ”kykenee havaitsemaan sydämen ajatukset ja aikomukset” ja voi auttaa meitä viettämään tarkoituksellista elämää (Heprealaisille 4:12).
Saarnaajan kirjan on kirjoittanut viisaudestaan tunnettu mies, muinaisen Israelin kuningas Salomo. Kirja sisältää käytännöllisiä neuvoja siitä, mikä on elämässä todella arvokasta ja mikä arvotonta. Koska Salomo viittaa Saarnaajan kirjassa joihinkin rakennushankkeisiinsa, hänen on täytynyt kirjoittaa se niiden valmistumisen jälkeen ennen kuin hän luopui tosi palvonnasta (Nehemia 13:26). Näin ollen kirjoittaminen ajoittuu Salomon 40-vuotisen hallituskauden lopulle vuotta 1000 eaa. edeltävään aikaan.
MIKÄ EI OLE TURHUUTTA?
”Kaikki on turhuutta!” sanoo kokooja ja kysyy: ”Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta kovasta työstään, jonka parissa hän tekee kovasti työtä auringon alla?” (Saarnaaja 1:2, 3.) Ilmaukset ”turhuus” ja ”auringon alla” esiintyvät Saarnaajan kirjassa toistuvasti. ”Turhuutta” vastaava heprean sana merkitsee kirjaimellisesti ’henkäystä’ tai ’höyryä’, ja se viittaa sellaiseen, millä ei ole käytännön merkitystä, kestävyyttä tai pysyvää arvoa. Ilmaus ”auringon alla” tarkoittaa ’tämän maan päällä’ tai ’tässä maailmassa’. Toisin sanoen kaikki ihmisten pyrkimykset, jotka jättävät huomiotta Jumalan tahdon, ovat siis turhuutta.
”Vartioi jalkojasi aina kun menet tosi Jumalan huoneeseen”, sanoo Salomo, ”ja lähestyttäköön – – kuulemaan” (Saarnaaja 5:1). Jehova Jumalan tosi palvonta ei ole turhuutta. Tarkoituksellisen elämän avain onkin se, että vaalimme suhdettamme häneen.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:4–10: Millä tavalla luonnon kiertokulut ovat ”väsyttäviä”? Kokooja mainitsee vain kolme niistä perustekijöistä, jotka mahdollistavat elämän maapallolla, nimittäin auringon, tuulet ja veden kiertokulun. Luonnossa on todellisuudessa useita hyvin monimutkaisia kiertokulkuja. Ihminen voi tutkia niitä koko ikänsä eikä silti pysty ymmärtämään niitä täysin. Se voi tosiaan olla ”väsyttävää”. On lisäksi turhauttavaa verrata omaa lyhyttä elinikäämme näiden kiertokulkujen loputtomaan toistumiseen. Jopa yritykset tehdä uusia keksintöjä ovat väsyttäviä. Sellaiset keksinnöt ovat loppujen lopuksi vain sovelluksia niistä laeista, jotka tosi Jumala on säätänyt ja joita hän on jo käyttänyt luomakunnassa.
2:1, 2: Miksi naurun sanotaan olevan ”mielettömyyttä”? Nauru voi auttaa meitä unohtamaan hetkeksi huolemme, ja ilonpito voi saada meidät suhtautumaan ongelmiimme kevyesti. Nauru ei kuitenkaan poista vaikeuksiamme. Siksi onnellisuuden tavoittelua nauramalla sanotaan ”mielettömyydeksi”.
3:11: Mitä Jumala on tehnyt ”kauniiksi aikanaan”? Jehova Jumalan ”kauniita” eli hyviä ja hyödyllisiä töitä, jotka hän on tehnyt ajallaan, ovat muun muassa Aadamin ja Eevan luominen, sateenkaariliitto, liitto Abrahamin kanssa, liitto Daavidin kanssa, Messiaan tulo ja Jeesuksen Kristuksen asettaminen Jumalan valtakunnan Kuninkaaksi. Lähitulevaisuudessa Jehova tekee ”kauniiksi” vielä jotain muutakin. Voimme luottaa siihen, että vanhurskaasta uudesta maailmasta tulee todellisuutta oikeaan aikaan. (2. Pietarin kirje 3:13.)
3:15b: Miten ”tosi Jumala itse jatkuvasti etsii tavoiteltua”? ”Tavoiteltu” voi viitata siihen, mitä Jumalalla on tarkoitus tehdä. Syntymän ja kuoleman samoin kuin sodan ja rauhan jatkuva toistuminen voi saada ihmisen tuntemaan itsensä voimattomaksi ja panna hänet ajattelemaan, että historia vain toistaa itseään, mutta tosi Jumala voi ”etsiä” ja toteuttaa kaiken, mitä hän haluaa (Saarnaaja 3:1–10, 15a). ”Tavoiteltu” voi tarkoittaa myös vanhurskaita, joita jumalattomat usein ”tavoittelevat” eli ahdistelevat. Tässä tapauksessa Jehova etsii jatkuvasti vanhurskaita, ”jotta hän osoittaisi voimansa” heidän puolestaan (2. Aikakirja 16:9).
5:9: Miten ”maan tuotto on heillä kaikilla”? Kaikki maan asukkaat ovat riippuvaisia ”maan tuotosta” eli maan sadosta. Kuningaskaan ei ole poikkeus. Jotta hän saisi satoa pelloltaan, häntä on palveltava eli hänen palvelijoidensa on viljeltävä maata ahkerasti.
Opetuksia meille
1:15: On hyödytöntä uhrata aikaa ja voimia siihen, että yrittää lievittää nykyistä sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta. Vain Jumalan valtakunta voi poistaa pahuuden (Daniel 2:44).
2:4–11: Puutarhanhoito ja esimerkiksi arkkitehtuuriin tai musiikkiin liittyvät kulttuuriharrastukset sekä ylellisen elämän viettäminen ovat ”tuulen tavoittelua”, koska ne eivät anna elämälle todellista tarkoitusta eivätkä tuo pysyvää onnellisuutta.
2:12–16: Viisaudesta on enemmän hyötyä kuin tyhmyydestä, koska viisaus voi auttaa ratkaisemaan joitakin ongelmia. Kuoleman edessä ihmisviisaudesta ei kuitenkaan ole mitään hyötyä. Vaikka ihminen olisi saanut mainetta viisautensa johdosta, hänet unohdetaan pian.
2:24; 3:12, 13, 22: Ei ole väärin nauttia työnsä hedelmistä.
2:26: ”Ihmiselle, joka on hyvä – – [Jehovan] edessä”, annetaan iloa tuottavaa jumalista viisautta. Sitä ei voi saada ilman hyvää suhdetta Jumalaan.
3:16, 17: On epärealistista odottaa oikeuden toteutuvan kaikessa. Sen sijaan että huolestuisimme siitä, mitä maailmassa nykyään tapahtuu, meidän tulisi odottaa Jehovan oikaisevan asiat.
4:4: Taitavasti tehty kova työ voi tuottaa tyydytystä. Kuitenkin uurastus, jonka ainoa tarkoitus on jättää toiset varjoonsa, edistää kilpailuhenkeä sekä synnyttää vihamielisyyttä ja mustasukkaisuutta. Aherruksemme kristillisessä palveluksessa täytyy olla lähtöisin oikeista vaikuttimista.
4:7–12: Ihmissuhteet ovat tärkeämpiä kuin aineellinen omaisuus, eikä niitä tulisi uhrata rikkauksien tavoittelun takia.
4:13: Asema ja ikä eivät aina herätä kunnioitusta. Vastuuasemissa olevien tulee toimia viisaasti.
4:15, 16: ”Lapsi, joka on toisena”, eli kuninkaan seuraaja voi aluksi saada tukea ”kaikelta kansalta, kaikilta niiltä, joiden edessä hän tuli olleeksi”, mutta ”jälkeenpäin hänestä ei iloita”. Ihmisten suosio on tavallisesti lyhytaikaista.
5:2: Rukoustemme tulee olla hyvin mietittyjä ja kunnioittavia, ei monisanaisia.
5:3–7: Jos ihminen keskittyy aineellisen omaisuuden haalimiseen, hän voi helposti vaipua itsekkäisiin valveuniin tai haaveilla öisin rauhattomana, minkä vuoksi hän ei pysty nukkumaan kunnolla. ”Sanojen runsaus” voi saada ihmisen näyttämään tyhmältä toisten edessä ja tekemään juhlallisen lupauksen Jumalalle hätäisesti. Jos ”pelkäämme tosi Jumalaa”, emme syyllisty näihin kumpaankaan.
6:1–9: Mitä hyötyä on rikkaudesta, kunniasta, pitkästä iästä tai edes suuresta perheestä, jos olosuhteet eivät salli meidän iloita niistä? ”Parempi on silmin näkeminen” eli todellisuuden kohtaaminen kuin ”sielun [”sielun halun”, engl. viitelaitoksen alav.] haihattelu” eli se, että pyrkii tyydyttämään haluja, joita ei voi täyttää. Paras elämäntapa on siksi se, että ihminen tyytyy ”elatukseen sekä vaatetukseen ja suojaan” ja nauttii samalla tervehenkisistä asioista elämässä sekä keskittyy läheisen suhteen säilyttämiseen Jehovaan (1. Timoteukselle 6:8).
NEUVOJA VIISAILLE
Miten voimme varjella hyvää nimeämme eli mainettamme? Miten meidän tulisi suhtautua ihmishallitsijoihin ja epäoikeudenmukaisuuteen, jota saatamme kokea? Koska kuolleet eivät tiedä mitään, miten meidän tulisi käyttää elämäämme nyt? Miten nuoret voivat käyttää aikansa ja energiansa järkevästi? Kokoojan viisaat neuvot näistä ja muista asioista on merkitty muistiin Saarnaajan kirjan lukuihin 7–12.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
7:19: Miten viisaus on voimakkaampaa kuin ”kymmenen vallanpitäjää”? Kuvaannollisesti käytettynä luku kymmenen edustaa Raamatussa täysimääräisyyttä. Salomo sanoo, että viisaus suojelee paremmin kuin kaikki kaupunkia vartioivat sotilaat yhteensä.
10:2: Mitä tarkoitetaan sillä, että ihmisen sydän on ”hänen oikean kätensä puolella” tai ”hänen vasemman kätensä puolella”? Oikea käsi merkitsee usein suosittua asemaa. Näin ollen se, että ihmisen sydän on hänen oikean kätensä puolella, tarkoittaa sitä, että sydän saa hänet tekemään hyvää. Jos sydän taas saa ihmisen tekemään pahaa, sen sanotaan olevan hänen vasemman kätensä puolella.
10:15: Miten ”typerien kova työ uuvuttaa heidät”? Jos ihmisellä ei ole hyvää arvostelukykyä, hänen kovasta työstään ei ole mitään todellista hyötyä. Hän ei saa siitä tyydytystä. Sellainen jatkuva puurtaminen vain uuvuttaa hänet.
11:7, 8: Mitä tarkoitetaan toteamuksella ”valo on myös suloista, ja silmien on hyvä nähdä aurinko”? Valo ja aurinko tekevät elämästä nautittavaa. Salomo toteaa tässä, että on mukava olla elossa ja että meidän tulisi ”iloita” ennen kuin ”pimeyden päivät” – eli vanhuus – riistävät elinvoimamme.
11:10: Miksi ”nuoruus ja elämän kukoistus ovat turhuutta”? Jos nuoruuden tarmon aikaa ei käytetä oikein, se on turhuutta, koska se katoaa nopeasti kuin usva.
Opetuksia meille
7:6: Nauraminen sopimattomaan aikaan on yhtä ärsyttävää ja hyödytöntä kuin padan alla palavien orjantappuroiden rätinä. Meidän tulee varoa sellaista nauramista.
7:21, 22: Meidän ei tulisi huolestua liiaksi toisten sanomisista.
8:2, 3; 10:4: Jos esimies tai työnantaja moittii tai oikaisee meitä, on parempi pysyä tyynenä kuin ”olla hätäinen poistumaan hänen edestään” eli ottaa nopeasti lopputili.
8:8; 9:5–10, 12: Elämämme voi päättyä yhtä yllättäen kuin kalat pyydystetään verkkoon tai linnut vangitaan pyydykseen. Kukaan ei voi myöskään estää elämänvoimaa lähtemästä, kun ihminen kuolee, eikä kukaan saa vapautusta sodasta, jota kuolema käy ihmiskuntaa vastaan. Meidän ei siksi tulisi tuhlata aikaa mihinkään joutavanpäiväiseen. Jehova haluaa meidän arvostavan elämää ja nauttivan siitä järkevästi, joten meidän tulee antaa Jehovan palvelukselle ensi sija elämässämme.
8:16, 17: Emme voi täysin käsittää kaikkea, mitä Jumala on tehnyt ja sallinut tapahtua ihmisille, emme vaikka pohtisimme sitä yökaudet. Kaikkien tapahtuneiden vääryyksien sureminen vie meiltä vain elämänilon.
9:16–18: Viisautta tulee pitää arvossa silloinkin kun se ei saa osakseen yleistä arvonantoa. Viisaan hillitysti lausumat sanat ovat varmasti parempia kuin typerän äänekkäät huudot.
10:1: Meidän täytyy valvoa sanojamme ja tekojamme. Pienikin varomattomuus, esimerkiksi vihanpurkaus, vain yksi lipsahdus alkoholin käytössä tai lankeaminen irstaaseen käytökseen, riittää pilaamaan kunniallisen ihmisen hyvän maineen.
10:5–11: Korkeassa asemassa olevaa epäpätevää henkilöä ei kannata kadehtia. Sillä, että joku ei pysty huolehtimaan edes jostakin yksinkertaisesta tehtävästä, voi olla huonot seuraukset. ”Viisauden käyttäminen menestymiseksi merkitsee siis etua.” Kuinka tärkeää onkaan, että pätevöidymme saarnaamaan Valtakuntaa ja tekemään opetuslapsia!
11:1, 2: Meidän tulee harjoittaa kokosydämistä anteliaisuutta. Se synnyttää anteliaisuutta toisissa. (Luukas 6:38.)
11:3–6: Elämän epävarmuuden ei tulisi tehdä meistä päättämättömiä.
11:9; 12:1–7: Nuoret ovat tilivelvollisia Jehovalle. Heidän tulisi sen vuoksi käyttää aikansa ja energiansa Jumalan palveluksessa ennen kuin vanhuus riistää heidän tarmonsa.
”VIISAIDEN SANAT” OPASTAVAT MEITÄ
Miten meidän tulee suhtautua ”ilahduttaviin sanoihin”, joita kokooja yritti löytää ja kirjoittaa? Toisin kuin monet ihmisviisautta sisältävät kirjat ”viisaiden sanat ovat kuin häräntutkaimet, ja niin kuin paikoilleen isketyt naulat ovat ne, jotka uppoutuvat lauseiden kokoelmiin; ne ovat yhden paimenen antamia”. (Saarnaaja 12:10–12.) ”Yhden paimenen”, Jehovan, antamat viisaat sanat tasapainottavat elämäämme.
Saarnaajan kirjan viisaiden neuvojen soveltaminen auttaa meitä tosiaan viettämään tarkoituksellista ja onnellista elämää. Lisäksi meille vakuutetaan: ”Tosi Jumalaa pelkäävien käy hyvin.” Päättäkäämme siksi lujasti ”pelätä tosi Jumalaa ja pitää hänen käskynsä”. (Saarnaaja 8:12; 12:13.)
[Kuva s. 15]
Yksi kauneimmista Jumalan kätten töistä toteutuu oikeaan aikaan
[Kuva s. 16]
Jumalan lahjoihin kuuluu se, että syömme, juomme ja näemme hyvää kaiken kovan työmme johdosta