32. luku
Miten seurusteluajasta voi tehdä onnistuneen?
”EPÄONNISTUNEIDEN avioliittojen takana on useimmiten epäonnistunut seurusteluaika. Tätä seikkaa ei voida toistaa liian usein”, sanoi perhe-elämään erikoistunut tutkija Paul H. Landis. Louise voi vahvistaa tämän lausunnon paikkansapitävyyden. Hän selittää: ”Pahin virheeni oli se, että kiinnyin liian läheisesti Andyyn, ennen kuin pystyin näkemään, millainen persoona hän oikeastaan oli. Seurusteluaikanamme olimme olleet melkoisen paljon vain kahden kesken. En koskaan nähnyt, miten hän reagoi, kun tilanne ei ollut yhtä ’ihanteellinen’.” Heidän avioliittonsa särkyi eroon. Miten tällaiselta murhenäytelmältä voi välttyä? Tekemällä seurusteluajasta onnistuneen!
Ennen seurustelemisen aloittamista
”Mielevä ottaa askeleistansa vaarin.” (Sananlaskut 14:15) Olisi hyvin uskaliasta kehittää romanttisia tunteita jotakuta sellaista kohtaan, jota tuskin tuntee – vaikka hän näyttäisikin viehättävältä. Saatat lopulta huomata olevasi naimisissa sellaisen ihmisen kanssa, jonka tunteet ja päämäärät ovat hyvin etäällä omistasi! On siksi järkevää tarkkailla häntä ensin ryhmässä, kenties samalla kun nautitte jostakin virkistäytymismuodosta.
”Tiesin, että jos suhde tulisi liian läheiseksi heti alussa, tunteeni sumentaisivat arvostelukykyni”, selitti Dave, joka on nyt ollut kymmenen vuotta onnellisessa avioliitossa. ”Siksi tarkkailin Rosea sivusta antamatta hänen tietää, että olin kiinnostunut hänestä. Saatoin nähdä, miten hän kohteli toisia, ja huomata, oliko hän keimailija. Satunnaisissa keskusteluissa sain selville, millaisista oloista hän oli lähtöisin ja mitkä olivat hänen päämääränsä.” On myös hyvä ottaa selville, millainen maine hänellä on, keskustelemalla jonkun sellaisen kanssa, joka tuntee tämän ihmisen hyvin. – Vrt. Sananlaskut 31:31.
Ensimmäiset tapaamiset
Sen jälkeen kun olet tullut siihen tulokseen, että joku saattaisi olla sinulle sopiva aviopuoliso, voisit lähestyä häntä ja ilmaista halusi oppia tuntemaan hänet paremmin.a Jos toinen osoittaa myönteistä vastakaikua, niin ensimmäiseksi tapaamiskerraksi ei tarvitse järjestää mitään monimutkaista. Kenties voitte mennä yhdessä syömään tai vain olla jonkin ryhmän mukana ja näin tutustua toisiinne paremmin voidaksenne ratkaista, haluatteko jatkaa suhdetta. Tunnelman pitäminen jokseenkin epävirallisena auttaa vähentämään sitä jännittyneisyyttä, jota kumpikin saattaa alussa tuntea. Ja kun mitään sitoumuksia ei tehdä liian varhaisessa vaiheessa, voidaan hylkäämisen tai hämmennyksen tunteet rajoittaa mahdollisimman pieniksi, jos toinen teistä menettää kiinnostuksensa.
Olipa kyse millaisesta tapaamisesta tahansa, saavu paikalle ajoissa, pukeutuneena siististi ja tilanteen edellyttämällä tavalla. Ole hyvä keskustelija. Ole aktiivinen kuuntelija. (Jaakob 1:19) Tällaisissa asioissa ei tietenkään voida esittää mitään ehdottomia sääntöjä, mutta nuori mies haluaa varmasti noudattaa paikallista etikettiä, johon kuuluu ehkä se, että hän avaa tytölle oven tai tarjoaa hänelle istuinta. Vaikka nuori nainen ei odotakaan, että häntä kohdeltaisiin kuin prinsessaa, hänen tulisi vaatimattomuutta ilmaisten olla tässä yhteistoiminnassa ystävänsä kanssa. Kun kumpikin kohtelee toista kunnioittavasti, pari voi laskea perustan tulevaisuutta varten. Aviomiestä käsketään ’kunnioittamaan vaimoaan heikompana astiana’, ja vaimolla tulee olla ”syvä kunnioitus miestään kohtaan”. – 1. Pietari 3:7; Efesolaisille 5:33.
Onko kädestä kiinni pitäminen, suuteleminen tai syleileminen sopivaa, ja jos on, niin milloin? Jos hellyydenosoitukset ovat aitoja ilmauksia kiintymyksestä eivätkä itsekkäästä intohimosta, ne voivat olla sekä puhtaita että sopivia. Raamatussa olevasta Korkean veisun kirjasta käy ilmi, että suulemilaisneito ja hänen rakastamansa paimenpoika, jonka kanssa hän oli pian menossa naimisiin, olivat osoittaneet kiintymystä toisilleen joillakin sopivilla tavoilla. (Korkea veisu 1:2; 2:6; 8:5) Noiden siveellisesti puhtaina pysyneiden nuorten tavoin seurustelevan parin tulee kuitenkin pitää huolta myös siitä, että kiintymyksen ilmaukset eivät muutu epäpuhtaiksi tai johda sukupuoliseen moraalittomuuteen.b (Galatalaisille 5:19, 21) Hellyydenosoitukset ovat sopivia luonnollisesti vasta sitten, kun molemmat ovat jo sitoutuneet toisiinsa ja avioliitto on ilmeisesti lähellä. Kun osoitatte itsehillintää, huomionne ei ohjaudu muualle onnistuneen seurustelun päätavoitteesta, nimittäin siitä, että teidän . . .
Tulee oppia tuntemaan ”sydämen salainen ihminen”
Eräs avioliittoa ja perhe-elämää käsittelevä lehti lainasi vuoden 1980 toukokuun numerossaan muuatta tutkijaryhmää: ”Näyttää siltä, että avioliitot todennäköisemmin kestävät ja menestyvät, jos avioliittoon menevät tuntevat toistensa sisimmän suhteellisen hyvin.” (Journal of Marriage and the Family) On tosiaan välttämätöntä, että opit tuntemaan seurustelukumppanisi ”sydämen salaisen ihmisen”. – 1. Pietari 3:4.
Toisen ihmisen sydämen aikomusten ’ammentaminen’ esiin vaatii vaivannäköä ja tarkkanäköisyyttä. (Sananlaskut 20:5) Tehkää siksi yhdessä sellaista, mikä ehkä paremmin auttaa näkemään kumppanisi sisimpään. Aluksi saattaa riittää, että kaksi nuorta menee vaikkapa elokuviin tai konserttiin, mutta kun he tekevät yhdessä jotakin sellaista, missä voi paremmin keskustella (menevät esimerkiksi luistelemaan, pyöräilemään tai käyvät eläintarhoissa, museoissa ja taidenäyttelyissä), tutustuminen on varmasti helpompaa.
Saadaksesi käsityksen ystäväsi asenteista yritä käyttää avoimia kysymyksiä, kuten: ’Mitä sinä teet vapaa-aikanasi?’, ’Jos raha ei olisi esteenä, niin mitä haluaisit tehdä?’ tai ’Mistä Jumalan palvonnan piirteestä sinä pidät eniten? Miksi?’ Näihin on mahdollisuus antaa syvälle luotaavia vastauksia, joiden avulla saat selville, mitä ystäväsi pitää suuressa arvossa.
Kun suhde käy läheisemmäksi ja te kaksi alatte yhä vakavammin harkita avioliittoa, on tarpeellista puhua suoraan tärkeistä asioista. Tällaisia ovat esimerkiksi teidän arvomaailmanne, se missä ja miten tulette asumaan, raha-asiat ja se käyttekö molemmat työssä kodin ulkopuolella, lapset, raskauden ehkäisy, käsitys kummankin osasta avioliitossa ja sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet ja se miten aiotte saavuttaa ne. Monet nuoret Jehovan todistajat ryhtyvät kokoaikaisiksi evankelistoiksi lopetettuaan koulunsa ja haluavat jatkaa tuossa tehtävässä palvelemista avioitumisen jälkeen. Nyt teidän kahden on aika varmistautua siitä, että hengelliset tavoitteenne eivät ole ristiriidassa keskenään. Tällöin on myös aika paljastaa muita asioita, kenties menneisyyteenne liittyviä, jotka saattavat vaikuttaa avioliittoon. Näihin voivat kuulua jotkin suuret velat tai sitoumukset. Terveydellisistä asioista, esimerkiksi jostakin vakavasta sairaudesta, ja niiden seurauksista tulisi myös keskustella avoimesti ja suoraan.
Toimikaa näistä asioista keskustellessanne Elihun tavoin, joka sanoi: ”Vilpittömästä sydämestä lähtevät sanani; mitä tietävät, sen huuleni suoraan sanovat.” (Job 33:3) Selittäessään, miten hänen seurusteluaikansa valmisti häntä avioliittoon, joka osoittautui onnelliseksi, Esther sanoi: ”En koskaan yrittänyt ’teeskennellä’ tai sanoa olevani samaa mieltä Jayen kanssa, jos itse ajattelin eri lailla. En tee niin nytkään. Yritän aina olla rehellinen.”
Älä välttele tai vähättele arkoja asioita sen pelossa, että seurustelukumppanisi joutuu vaikeaan asemaan. Beth teki tämän virheen seurustellessaan Johnin kanssa. Beth sanoi pitävänsä tärkeänä, että rahoja säästetään tulevaisuutta varten eikä tuhlata. John sanoi olevansa samaa mieltä. Beth ei kysellyt asiaa sen tarkemmin, vaan kuvitteli heidän olevan täysin yhtä mieltä raha-asioista. Mutta kävikin ilmi, että John ajatteli tulevaisuutta varten säästämisen merkitsevän uutta urheiluautoa varten säästämistä! Avioliiton solmimisen jälkeen he havaitsivat olevansa tuskallisen eri mieltä siitä, miten rahoja tulisi käyttää.
Tällaiset väärinymmärrykset voidaan välttää. Aiemmin mainittu Louise sanoo näin jälkeenpäin seurusteluajastaan: ”Minun olisi pitänyt esittää paljon enemmän kysymyksiä, esimerkiksi: ’Mitä tekisit, jos tulisin raskaaksi etkä sinä haluaisi lasta?’ tai ’Jos meillä olisi paljon velkaa ja minä haluaisin pysyä kotona huolehtimassa lapsestamme, niin miten hoitaisit tilanteen?’ Olisin pannut tarkoin merkille hänen suhtautumisensa.” Tällaiset keskustelut voivat paljastaa sellaisia sydämen ominaisuuksia, jotka olisi parasta huomata ennen avioitumista.
Näe hänet arkielämän tilanteissa!
”Joku voi olla todella mukava, kun ollaan kahden kesken”, selitti Esther. ”Mutta kun ollaan toisten seurassa, hän usein joutuu odottamattomaan tilanteeseen. Joku ystävistäsi saattaa sanoa seurustelukumppanillesi jotakin, mistä hän ei ehkä pidä. Silloin voit nähdä, miten hän toimii paineen alaisena. Antaako hän toisen kuulla kunniansa tai onko hän ivallinen?” Hän sanoo lopuksi: ”Siitä, että olimme seurusteluaikanamme kummankin ystävien ja perheen parissa, oli suunnattomasti apua.”
Virkistäytymisen lisäksi tehkää työtä yhdessä. Osallistukaa kristillisiin toimintoihin, muun muassa Jumalan sanan tutkimiseen ja sananjulistamiseen. Tehkää myös joitakin kotiaskareita, jotka avioliiton solmimisen jälkeen kuuluvat osana tavalliseen elämään: käykää ruokaostoksilla, valmistakaa ateria, tiskatkaa ja siivotkaa yhdessä. Kun vietätte aikaa todellisen elämän eri tilanteissa – jolloin seurustelukumppanisi saattaa jopa olla pahimmillaan – voit nähdä kaikkien mahdollisten naamioiden taakse.
Korkean veisun paimenpoika näki, miten hänen rakastamansa tyttö toimi ollessaan pettynyt tai työskennellessään paahtavan auringon alla – hikisenä ja väsyneenä. (Korkea veisu 1:5, 6; 2:15) Nähtyään myös, miten uskollisesti tyttö vastusti rikkaan kuningas Salomon houkutuksia, poika huudahti: ”Kaikin olet kaunis, armaani, ei ole sinussa ainoatakaan virheä.” (Korkea veisu 4:7) Varmastikaan hän ei tarkoittanut, että tyttö oli täydellinen, vaan että tässä ei ollut mitään suurta moraalista puutetta tai tahraa. Tytön fyysistä kauneutta lisäsi hänen moraalinen lujuutensa, joka painoi vaa’assa enemmän kuin mitkään hänen heikkoutensa. – Vrt. Job 31:7.
Tällaisen arvion tekeminen vaatii aikaa. Karttakaa siis hätäisen lyhyttä seurusteluaikaa. (Sananlaskut 21:5) Tavallisesti mies ja nainen tekevät kaikkensa voittaakseen toistensa rakkauden. Mutta jos annetaan riittävästi ajan kulua, epämiellyttävät tavat ja taipumukset paljastuvat. Sellaisten nuorten, jotka paitsi eivät hätäile seurustellessaan, myös käyttävät tuon ajan parhaalla mahdollisella tavalla hyödykseen, on todennäköisesti helpompi sopeutua avioitumisen jälkeen. Kun he ovat realistisia, he voivat astua avioliittoon luottaen siihen, että he pystyvät selvittämään eteen tulevat erimielisyydet. Onnistunut seurusteluaika on valmistanut heitä onnistuneeseen ja onnelliseen avioliittoon.
[Alaviitteet]
a Tämä soveltuu niihin maihin, joissa seurustelu on tapana ja sitä pidetään kristityille sopivana käytöksenä. Tavallisesti mies tekee aloitteen, vaikkakaan ei ole olemassa mitään raamatullista periaatetta, joka estäisi nuorta naista ilmaisemasta tunteitaan hienovaraisella tavalla, jos nuori mies tuntuu ujolta tai epäröivältä. – Vrt. Korkea veisu 8:6.
b Ks. 24. lukua ”Miten voin kieltäytyä esiaviollisista sukupuolisuhteista?”
Kysymyksiä keskustelua varten
◻ Mikä on seurustelun päätavoite, ja miten tärkeä se on avioliiton onnellisuudelle?
◻ Mikä auttaa sinua oppimaan tuntemaan toisen ”sisimmän”?
◻ Millaiset keskustelut osaltaan edistävät seurusteluajan onnistumista?
◻ Miksi ajan viettäminen yhdessä erilaisissa elämäntilanteissa on hyödyllistä?
◻ Millaiset tekijät osoittavat, että suhteessa on jotakin vialla?
◻ Millaisessa tilanteessa seurustelu pitäisi lopettaa?
[Huomioteksti s. 255]
”Näyttää siltä, että avioliitot todennäköisimmin kestävät ja menestyvät, jos avioliittoon menevät tuntevat toistensa sisimmän suhteellisen hyvin.” – Journal of Marriage and the Family
[Tekstiruutu/Kuva s. 256, 257]
Pitäisikö meidän lopettaa seurustelumme?
Kun romanssi lähestyy päätöksenteon hetkeä, ei ole epätavallista, että herää epäilyksiä. Entä jos epäilyksiin ovat syynä vakavat puutteellisuudet siinä henkilössä, jonka kanssa seurustelet, tai puutteellisuudet keskinäisessä suhteessanne?
On esimerkiksi totta, että sellaisetkin, jotka rakastavat toisiaan, saattavat olla toisinaan eri mieltä. (Vrt. 1. Mooseksen kirja 30:2; Apostolien teot 15:39.) Mutta jos olette eri mieltä melkein kaikesta, jos jokainen keskustelu muuttuu äänekkääksi välienselvittelyksi tai jos suhteenne alituisesti päättyy ja alkaa uudestaan, niin olkaa varuillanne! Haastattelututkimuksessa, johon osallistui 400 lääkäriä, paljastui seuraavaa: jatkuva kinastelu on vahva merkki siitä, että seurusteleva pari ei ole ”tunne-elämältään valmis avioliittoon”, ja se saattaa jopa tuoda ilmi ”sovittamattoman ristiriidan pariskunnan välillä”.
Toinen huolenaihe saattaa olla se, että huomaat häiritseviä luonteenpiirteitä mahdollisessa puolisossasi. Viitteet väkivaltaisesta luonteesta tai jopa merkit itsekkyydestä, kypsymättömyydestä, oikullisuudesta tai itsepäisyydestä saavat sinut ehkä pohtimaan, haluatko viettää loppuelämäsi tämän ihmisen kanssa. Monet kuitenkin sivuuttavat silmiinpistävimmät heikkoudet tai yrittävät puolustella niitä ja näyttävät haluavan saada suhteen onnistumaan hinnalla millä hyvänsä. Miksi he tekevät niin?
Koska tosi kristittyjen keskuudessa seurusteluun asennoidutaan vakavasti – sillä tavoin kuin siihen tuleekin suhtautua – joidenkuiden on mielestään pakko mennä naimisiin sen kanssa, jonka kanssa he seurustelevat. He saattavat myös pelätä sitä, että heidän pitäisi puhua asiasta suoraan tälle ihmiselle ja siten ehkäpä loukata häntä. Jotkut kenties vain pelkäävät sitä, että he eivät löydä enää ketään muuta aviopuolisokseen. Nämä eivät kuitenkaan ole hyviä syitä ongelmallisen seurustelun pitkittämiseen.
Seurustelun tarkoituksena on sen selville saaminen, onko avioliitto mahdollinen. Jos joku kristitty aloittaa seurustelemisen hyvässä uskossa, hänellä ei ole velvollisuutta jatkaa sitä, jos käy ilmi, että siinä on jotakin vialla. Eikö lisäksi olisikin väärin ja itsekästä jatkaa arvonsa menettänyttä suhdetta sillä perusteella, että ’ehkäpä en löydä ketään muuta’? (Vrt. Filippiläisille 2:4.) On siksi tärkeää, että ette välttele ongelmianne, vaan puhutte niistä yhdessä niiden oikeilla nimillä. Aloita tarkastelemalla realistisesti seurustelukumppaniasi.
Onko esimerkiksi todisteita siitä, että tästä naisesta tulee alistuva, kyvykäs ja osaava vaimo? (Sananlaskut 31:10–31) Onko todisteita siitä, että tämä mies osoittaa uhrautuvaa rakkautta ja on kyvykäs huolenpitäjä? (Efesolaisille 5:28, 29; 1. Timoteukselle 5:8) Joku saattaa väittää olevansa innokas Jumalan palvelija, mutta todistavatko hänen tekonsa, että hänellä tosiaankin on uskoa? – Jaakob 2:17, 18.
Jos olet uhrannut paljon aikaa jonkin suhteen kehittämiseen ja sinulla on voimakkaat tunteet jotakuta kohtaan, niin älä pura suhdetta hätäisesti vain sen takia, että olet huomannut hänen olevan epätäydellinen. (Jaakob 3:2) Kenties voit sopeutua tämän henkilön heikkouksiin.
Entä jos et pysty siihen? Puhukaa asiat selviksi. Onko päämäärissänne tai näkemyksissänne perustavaa laatua olevia eroja? Vai onko kyse ollut väärinkäsityksistä? Voisiko kysymys olla siitä, että teidän molempien tulisi oppia, miten ’hillitä mielensä’ ja ratkaista asioita tyynemmin? (Sananlaskut 25:28) Jos toisen luonteessa on mielestäsi joitakin ärsyttäviä puolia, myöntääkö hän nöyrästi puutteensa ja ilmaiseeko hän haluavansa kohentaa tapojaan? Onko sinun puolestasi tarpeen olla vähemmän herkkä, ei niin helposti loukkaantuva? (Saarnaaja 7:10) ’Toistensa kestäminen rakkaudessa’ on hyvän avioliiton elinehto. – Efesolaisille 4:2.
Sen sijaan että asioiden puhuminen selviksi tuhoaisi suhteenne, se saattaa hyvinkin paljastaa, mitä mahdollisuuksia tuolla suhteella on kehittyä tulevaisuudessa. Mutta jos tällainen keskustelu vain johtaa jälleen yhteen turhauttavaan välienselvittelyyn, johon ei löydy ratkaisua, niin älä katso näitä selviä merkkejä uhkaavasta katastrofista läpi sormien. (Sananlaskut 22:3) Tilanne ei todennäköisesti muutu paremmaksi avioliiton solmimisen jälkeen. Seurustelun lopettaminen saattaa olla teidän kummankin parhaiden etujen mukaista.
[Kuva s. 253]
Tarkkailemalla toisianne ryhmässä voitte tutustua toisiinne antamatta kuitenkaan valtaa romanttisille tunteille
[Kuva s. 254]
Paikallisen etiketin ja hyvien käytöstapojen noudattaminen laskee perustan keskinäiselle kunnioitukselle, joka voi jatkua vielä avioliitossakin
[Kuva s. 259]
Kun käy ilmi, että seurustelusta ei tule mitään, on huomaavaista selittää kahdenkeskisessä keskustelussa, miksi suhde täytyy lopettaa