Älä luovu hyvän tekemisestä
”Älkäämme siis luopuko hyvän tekemisestä, sillä aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy.” – GALATALAISILLE 6:9.
1. Minkä tehtävän Jeesus antoi seuraajilleen?
MILLAISTA hyvää työtä kristityt suorittavatkaan osana palvontaansa! Se on ilmaistu selvässä käskyssä: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastakaa heidät – – ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti.” (Matteus 28:19, 20) Jeesus Kristus itse antoi opetuslapsilleen tehtäväksi suorittaa tuota maailmanlaajuista opetustyötä.
2. a) Miksi voimme sanoa, että opetuslasten tekeminen oli tärkeää ja hyvää työtä? b) Mitä tarkoituksia opetuslasten tekeminen palvelee?
2 Koska määräys tehdä opetuslapsia oli yksi viimeisistä lausunnoista, joita Jeesus esitti ensimmäisille opetuslapsilleen ennen taivaaseen nousemistaan, eikö se ollutkin mitä tärkein toimeksianto? Oli, koska sen täyttäminen pelastaisi elämää. (1. Timoteukselle 4:16) Tämä tekee siitä hyvää työtä. Se antaa tervettä raamatullista opetusta niille, jotka ottavat Valtakunnan sanoman huomioon, ja saarnaamistyöllä annetaan varoitus kaikille välinpitämättömille ihmisille. (Luukas 10:10, 11) Tosi kristityt voidaan näin ollen tunnistaa siitä, että he tekevät tätä työtä kuin myös siitä, että he mukautuvat kaikkiin muihinkin Jeesuksen opetuksiin. – Johannes 8:31.
3. a) Miten opetuslapset suhtautuivat Jeesuksen omaan esimerkkiin ja käskyyn? b) Millaista asennetta Jeesus kehitti opetuslapsissaan?
3 Suurena Opettajana Jeesus antoi erinomaisen esimerkin seuraajilleen. Hän opetti julkisesti ja teki opetuslapsia ’saarnaamalla valtakunnan hyvää uutista’. (Matteus 9:35) Hänen esimerkkinsä mukaisesti uusista seuraajistakin tuli opetuslasten tekijöitä, sillä tosi opetuslapsi on sellainen, ”joka hyväksyy toisen opetukset ja auttaa niiden levittämisessä”. Alussa he tekivät opetuslapsia vain juutalaisista ja käännynnäisistä. Mutta noudattivatko Jeesuksen seuraajat hänen käskyään ’mennä jatkuvasti’ ”herkeämättä” tuolla kentällä kohtaamastaan epäsuopeasta suhtautumisesta huolimatta? He tosiaankin menivät ”Israelin huoneen kadonneitten lampaiden luo”, kunnes ensimmäisistä pakanoista tuli uskovia vuonna 36. (Matteus 10:5, 6; Apostolien teot 5:42) Sanottiin, että opetuslapset ’täyttivät Jerusalemin opetuksellaan’. (Apostolien teot 5:28) He eivät luopuneet hyvästä työstään, vaan sen sijaan saattoivat sen uskollisesti päätökseen.
”Pelto on maailma”
4. Mikä oli Jeesuksen seuraajien asenne laajennetun työmääräyksen toteuttamiseen?
4 Jeesus osoitti, että peltoon sisältyisivät ”kaikkien kansojen ihmiset”. (Matteus 28:19) Vertauksessa Valtakunnan siemenen kylvämisestä hän sanoi: ”Pelto on maailma.” (Matteus 13:38) Niinpä kristityt olisivat hänen Valtakunnan ”todistajiaan” kaikkialla. Jälleen he ’menisivät jatkuvasti’, tällä kertaa ”maan ääriin asti”. (Apostolien teot 1:8) Apostoli Paavali ’ahersi sanan parissa’, ja me voimme olla varmoja siitä, että toisetkin kristityt tekivät niin. – Apostolien teot 18:5.
5. Miten Jeesus osoitti, että hän odotti opetuslastensa olevan kiinteästi mukana todistamistyössä nykyisen järjestelmän loppuun saakka?
5 Jeesus oletti todistamistyön antavan kristityille runsaasti tekemistä nykyisen asiainjärjestelmän loppuun saakka. Tämä käy ilmi siitä, mitä hän ennusti kristillisestä palveluksesta ja siitä alueesta, minne se ulottuisi. Jeesus sanoi: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” – Matteus 24:14.
6. Miten kauan Valtakunnan saarnaamistyötä tehdään, ja miten tämän pitäisi vaikuttaa asennoitumiseemme sitä kohtaan?
6 Kun Jeesus antoi käskyn osallistua Valtakunnasta saarnaamiseen ja opetuslasten tekemiseen kautta maan, hän tiesi, että sellainen hyvä työ saavuttaisi jonain päivänä huippukohtansa, niin kuin se saavutti juutalaisellakin kentällä. Mutta se täyttäisi tarkoituksensa. Hän sanoi: ”Sitten tulee loppu.” Niinpä Jehovan todistajat jatkavat luottavaisesti ja iloisesti heille määrätyn työn tekemistä loppuun saakka. Se auttaa heitä jatkamaan työn tekemistä meidän päivinämme, kunnes työ on saatu päätökseen.
Miten työ tehdään
7. Mikä teema oli tunnusomainen Jeesuksen ja hänen opetuslastensa palvelukselle?
7 Jeesus opetti ensimmäisille opetuslapsilleen, miten heidän piti suorittaa julkista palvelustaan. He vastasivat innokkaasti hänen käskyynsä ’mennä’. Valmentaessaan heitä todistamistyöhön Jeesus sanoi: ”Kun menette, saarnatkaa sanoen: ’Taivasten valtakunta on tullut lähelle.’” (Matteus 10:7) Heidän sanomallaan oli näin sama Valtakunta-teema, joka oli ollut tunnusomainen hänen palvelukselleen. Se olisi hyvä uutinen vilpitönsydämisille ihmisille. Kun Jeesuksen seuraajat aloittivat työnsä, lopettiko Jeesus omansa? Ei tosiaankaan, sillä ”kun – – Jeesus oli päättänyt ohjeiden antamisen kahdelletoista opetuslapselleen, hän lähti sieltä opettamaan ja saarnaamaan heidän kaupunkeihinsa”. – Matteus 11:1.
8. a) Missä ja miten Valtakunnan julistajien oli määrä lähestyä ihmisiä? b) Miksi on sopivaa viedä hyvä uutinen ihmisten kotiin? c) Mitä hyötyä on siitä, että tervehtii talonväkeä sopivalla tavalla?
8 Missä ja miten näiden Valtakunnan julistajien oli määrä lähestyä ihmisiä? Jeesus kehotti heitä: ”Kun menette taloon, tervehtikää talon väkeä.” (Matteus 10:12) Kun jonkun taloon mennään kertomaan hyvää uutista, se on talonomistajan kunnioittamista ja antaa hänelle tilaisuuden olla tekemisissä Valtakunnan sanoman kanssa omassa kodissaan. Totunnaiset ja vakiintuneet tervehtimistavat ovat kohteliaita ja huomaavaisia keinoja aloittaa keskustelu, ja niistä on hyötyä myös siten, että ystävällinen ja iloinen tervehdys muuttaa kutsumattoman vierailun tervetulleeksi. (Vrt. Matteus 28:9; Luukas 1:28.) Ovenavaajan äänensävy ja vastaus voivat myös kertoa paljon hänen asenteestaan. Sinun tulee kiinnittää huomiota siihen ennen kuin jatkat, koska tällainen tieto helpottaa sanojesi mukauttamista puhuteltavan tarpeisiin. – Vrt. Apostolien teot 22:1, 2; 23:6.
9. Mikä osoittaa, että kaikki eivät kuuntelisi Valtakunnan sanomaa arvostaen, ja miten oli määrä suhtautua niihin, jotka eivät osoittaisi kiinnostusta sitä kohtaan?
9 Jeesus ilmoitti opetuslapsilleen, etteivät kaikki ihmiset alueella suhtautuisi suopeasti. Hän sanoi: ”Mihin kaupunkiin tai kylään menettekin, etsikää, kuka siinä on arvollinen.” Jos kaikki ottaisivat Valtakunnan sanoman vastaan, ei olisi mitään syytä käyttää ilmausta ”etsikää”. Miten oli määrä suhtautua niihin, jotka eivät osoittaneet kiinnostusta sanomaa kohtaan? ”Missä joku ei ota teitä vastaan eikä kuuntele sanojanne, pudistakaa tomu jaloistanne mennessänne ulos siitä talosta tai siitä kaupungista” eli piti lähteä rauhassa ja jättää seuraukset Jehovan ratkaistavaksi. – Matteus 10:11, 14.
Tilanne nykyään
10. Mitä Jehovan todistajien Valtakunnan saarnaamistoiminnasta on sanottu?
10 Jehovan todistajat mukautuvat uskollisesti kristilliseen tehtäväänsä ja täyttävät maan Valtakunnan sanomalla. Niinpä A. P. Wisse, alankomaalainen sanomalehtimies, sanoi: ”He ovat erilaisia kuin muut ihmiset. Tämä erilaisuus on osittain seurausta heidän innokkaasta evankelioimisestaan. Heidän mielestään tosi kristillisyys ei ole pelkkä uskonto katedraaleineen ja seurakuntalaisineen, joista kullakin on oma vakiopaikkansa ja joiden uskonto ei vaadi heitä juuri muuta kuin kuuntelemaan. Jehovan todistajat puhuvat Paavalin tavoin suorasukaisesti kenelle tahansa, joka kuuntelee.” Jehova Jumala on varmasti siunannut sellaisen palvelusinnon.
11, 12. a) Mitä tuloksia on saatu palveluksessa viime vuosina? b) Kun lukumäärämme kasvaa, mitä tapahtuu saarnaamiseen käytettävissä olevalle alueelle? c) Mitä kysymyksiä herää?
11 Yli 3 000 000 Valtakunnan julistajaa työskentelee nykyään innokkaasti 210 maassa. Me näemme uusien opetuslasten määrässä tapahtuvan erinomaista kasvua: 1 246 204 on kastettu seitsemän viime vuoden aikana. On ilmeistä, että Jehova siunaa ahkerat ponnistelut. (Jesaja 60:8–10, 22) Onhan ainakin 40 maassa ja saaressa yksi Jehovan todistaja jokaista noin 300:aa asukasta kohden, eli yksi julistaja noin 100 huonekuntaa kohti! Lisäksi joillakin alueilla esimerkiksi Kanadassa ja Guadeloupessa suhde on yksi todistaja 45:tä tai 50:tä seurakunnan alueella asuvaa ihmistä kohti – vain noin 15 kotia tai vähemmän kutakin julistajaa kohti! Monet näistä alueista käydään joka kuukausi. Jopa maissa, joissa todistajia on suhteessa vähemmän, jotkut kaupunkialueet käydään läpi todistamistyössämme erittäin usein. Soulissa Korean tasavallassa joillakin kaupunkialueilla käydään joka viides päivä! Todistajien määrän kasvaessa ja yhä useampien ryhtyessä tienraivaus- ja osa-ajan tienraivaustyöhön me tulemme käymään lähimmäistemme ovilla entistä useammin. Syntyykö siitä ongelmia?
12 Täytyy myöntää, että joillakin alueilla tilanne on ongelmallinen sekä Jehovan todistajille että niille, joiden luona me käymme. Ongelmia lisää vielä ihmisten kasvava välinpitämättömyys monissa maissa. Kun meidän lukumäärämme siis kasvaa, luovummeko pikku hiljaa hyvästä työstämme? Päättelemmekö, että työmme on melkein tehty ja että me olemme jo ’etsineet’ kaikki ne, jotka ottavat sanoman vastaan ja joista tulee opetuslapsia? Oletko itse väsymässä ja kenties turhautunut siitä, että käyt samojen kylmäkiskoisten ihmisten luona? Mitä voidaan tehdä erinomaisen toimintatarmomme säilyttämiseksi?
Oikean asenteen säilyttäminen
13, 14. a) Miten meidän pitäisi suhtautua usein käydyllä alueella kehittyvään tilanteeseen? b) Miksi ne, jotka eivät kuuntele, eivät ole esteenämme? c) Miten me voimme seurata apostolien esimerkkiä tavatessamme niitä, jotka eivät pidä käynneistämme?
13 Ratkaisuun sisältyy ennen kaikkea asenteemme Jehovan todistajina. Katsokaamme ensinnäkin aina asian valoisaa puolta. Työmme saavuttaessa huippukohtansa kehittyy varmasti monissa paikoissa sellainen tilanne, että alue käydään läpi yhä useammin, koska julistajia on paljon suhteessa asukkaisiin. Mutta emmekö olekin rukoilleet juuri tätä? (2. Tessalonikalaisille 3:1) Sen mitä me nyt näemme, pitäisi saada meidät iloisiksi ja vakuuttuneiksi siitä, että opetuslasten tekeminen on loppuvaiheessaan! Valtakuntaa tosiaan saarnataan, kuten Jeesus ennusti. Ja sellaisissakin paikoissa, joissa ihmiset ’eivät kuuntele sanojamme’, heitä varoitetaan Valtakunnan saarnaamistyömme välityksellä. Muista, että opetuslasten tekemisen lisäksi me julistamme hyvää uutista ”todistukseksi”. – Matteus 10:14; 24:14.
14 Lisäksi voidaan odottaa, että yhä useammat ihmiset hylkäävät Valtakunnan sanoman lopun lähestyessä. Ennusteet ovat selvät, ja sekä Jeesuksen että Paavalin kokemukset saavat meidät vakuuttuneiksi siitä, että tulisi olemaan niitä, jotka ’kovettaisivat korvansa’ ja joiden sydän olisi ”vastaanottamaton”. Niinpä meidän täytyy tänä aikana olla huolellisia, ettemme itse suhtautuisi kylmäkiskoisesti tehtäväämme. Meidän on määrä mennä ”yhä uudelleen” jopa niiden luo, jotka ovat välinpitämättömiä. (Jesaja 6:9–11; Matteus 13:14, 15; Sananlaskut 10:21) Sellaisten ihmisten luo meneminen usein, jotka eivät pidä käynneistämme vaatii tosiaan rohkeutta. Mutta olipa tilanne alueella mikä tahansa, sen ei pitäisi koskaan saada meitä lakkaamaan puhumasta. Meidän pitäisi sen sijaan apostolien tavoin rukoilla rohkeutta ”puhua jatkuvasti” – kaunasta tai vihamielisyydestä huolimatta – kunnes työ on tehty. – Apostolien teot 4:18–20, 24–31.
15. Mitä rohkaisua annetaan Galatalaiskirjeen 6:9:ssä, ja miten sen pitäisi vaikuttaa suhtautumiseemme käydessämme lähimmäistemme luona kertomassa hyvää uutista?
15 Pohjimmiltaan kaikilla alueillamme on olemassa vain kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka ovat tällä hetkellä kiinnostuneita, ja niitä, jotka eivät ole. Sen vuoksi meidän tarvitsee jatkaa ’arvollisten etsimistä’. Tämän tekeminen on yksi niistä monista erinomaisista tehtävistä, joihin meidän kristittyinä täytyy osallistua osoittaaksemme rakkautemme ja uskollisuutemme Jehovaa kohtaan. ”Älkäämme siis luopuko hyvän tekemisestä, sillä aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy.” (Galatalaisille 6:9) Koska olemme nyt hyvin lähellä tämän järjestelmän loppua, meidän ei ole aika antaa periksi tai väsyä lähimmäistemme luona käymiseen ja Valtakunnan hyvän uutisen kertomiseen heille. Jehova ei ole vielä sanonut, että työ on saatettu loppuun.
Miksi meidän täytyy ”puhua jatkuvasti”
16. a) Mainitse joitakin olosuhteita, jotka voivat muuttaa alueella asuvien ihmisten suhtautumista. b) Kerro joitakin paikallisia, suhtautumistavassa tapahtuneita muutoksia.
16 Oikean asenteen säilyttämisessä meitä auttaa myös, jos muistamme, että innokas Valtakunnasta saarnaaminen ilmaisee uskollisuutemme Jehovaa kohtaan. Lisäksi alueet muuttuvat jatkuvasti eri tavoin. Ihmiset muuttavat tai heidän olosuhteensa voivat muuttua. He eivät ehkä olleet kiinnostuneita, kun viimeksi kävimme heidän luonaan, mutta työpaikan menetys, jonkun läheisen kuolema, merkittävä muutos suurvaltojen välisessä taistelussa, vakava sairaus – nämä ja muut muutokset voivat merkitä sitä, että he ottavat meidät vastaan käydessämme seuraavan kerran. Ne, jotka ovat saaneet tietää, että jostakusta heidän ystävästään tai läheisestään on tullut Jehovan todistaja, haluavat ehkä nyt puhua kanssamme saadakseen tietää, mitä sellaista me uskomme, mikä on voinut saada aikaan tämän muutoksen.
17. Miten jotkut suhtautuvat nyt Valtakunnan sanomaan? Kerro paikallisia esimerkkejä.
17 Muista myös, että niillä, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi viime vuosina, on nyt perheet, ja he suhtautuvat elämään vakavasti ja esittävät kysymyksiä, joihin ainoastaan Jumalan sana voi vastata. Muuan nuori äiti esimerkiksi kutsui kaksi Jehovan todistajaa kotiinsa ja sanoi: ’Pikkutyttönä en koskaan voinut käsittää, miksi äitini käännytti todistajat pois ja sanoi heille, ettei hän ollut kiinnostunut, kun te vain halusitte puhua Raamatusta. Päätin silloin, että kun kasvaisin aikuiseksi, menisin naimisiin ja minulla olisi oma koti, pyytäisin Jehovan todistajia tulemaan sisään ja selittämään Raamattua minulle.’
18. Miten uskonnollisella näyttämöllä tapahtuvat muutokset vaikuttavat alueeseen, jolla saarnaamme ja opetamme?
18 Oletko pannut merkille, että jotkut ihmiset, jotka eivät suostuneet puhumaan meille vuosiin ja jotka ajattelivat olevansa ”pelastettuja”, esittävät meille nyt vilpittömiä kysymyksiä? Miksi? Heidän uskonnollisessa ajattelussaan on tapahtunut muutos. He sanovat olleensa erittäin pettyneitä ja järkyttyneitä kun on paljastunut, että jotkut huomattavat televisioevankelistat, joihin he kerran luottivat, ovat syyllistyneet moraalittomaan käytökseen, osallistuneet poliittiseen toimintaan ja tuhlanneet kirkon varoja. Tällaista tulee todennäköisesti tapahtumaan vielä enemmän olosuhteiden huonontuessa jatkuvasti Suuressa Babylonissa aina sen tuhoon saakka. – Ilmestys 18:1–8.
19, 20. Mikä osoittaa syyn siihen, miksei meidän pitäisi lannistua mennessämme yhä uudelleen takaisin niiden ihmisten luo, jotka eivät ota sanomaa vastaan?
19 Meidän ei pitäisi missään tapauksessa lannistua silloin, kun useimmat ihmiset ovat välinpitämättömiä. Lähdettyämme heidän luotaan me olemme luultavasti vielä heidän mielessään. Kanadassa muuan nainen, jonka luona kävi kaksi Jehovan todistajaa, teki varsin selväksi, ettei hän ollut kiinnostunut. Myöhemmin hän alkoi ajatella sitä, mitä he olivat sanoneet, ja halusi löytää heidät, jotta he vastaisivat hänen mielessään heränneisiin kysymyksiin. Hän hyppäsi autoonsa ja lähti ajamaan naapuristonsa lähikatuja pitkin ja poikin etsiskellen heitä, muttei pystynyt saamaan selville, missä he olivat. Antoiko hän periksi? Ei, vaan hän poikkesi erään ystävänsä luo kysymään, olivatko todistajat olleet siellä. He eivät olleet olleet, mutta ystävä kertoi, että hänen työpaikallaan oli eräs Jehovan todistaja -nainen ja että hän voisi tutustuttaa kiinnostuneen naisen ja todistajan toisiinsa. Seurauksena oli, että useita käyntejä järjestettiin tämän kiinnostuneen naisen kotiin, jonne hän kutsui samaan aikaan myös ystäviään, naapureitaan, sukulaisiaan ja työtovereitaan. Toisinaan läsnä on ollut jopa 15 henkeä, ja noin 430 kirjaa ja Raamattua sekä 2 015 lehteä on levitetty.
20 Monet arvostavat käyntejämme. Erääseen Vartiotorni-seuran haaratoimistoon tulleessa kirjeessä muuan nainen sanoi: ”Kiitos siitä, että olette juurruttaneet niin voimakkaan antaumuksen uskoonne kuuluvien sydämiin. Kiitos siitä, että käytte – – ja kerrotte Herran rakkaudesta muille. Tuo vaatimaton ele merkitsee niin paljon toisille – –. Vaikka jotkut saattavatkin olla julmia, toiset välinpitämättömiä ja toiset vastaanottavaisia, – – se, että joku käy muistuttamassa hengellisistä asioista, merkitsee tosiaankin suunnattoman paljon. Mielestäni on hyvä puhua Herrasta toisten kanssa.” Eräässä toisessa kirjeessä muuan puhuteltava pyysi ’ettemme hylkäisi ihmisiä’ huolimatta siitä, miten he meitä kohtelevat. ”Älkäämme siis luopuko hyvän tekemisestä, sillä aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy.” (Galatalaisille 6:9) Tällä työllä on Jehovan hyväksymys ja siunaus, ja osallistumisemme siihen todistaa rakkautemme häntä ja lähimmäistämme kohtaan. (Matteus 22:37–39) Suorittakaamme siis tämä työ loppuun. – Vrt. Filippiläisille 1:6.
21. a) Mikä on todennäköisesti ainakin osasyynä siihen, että on niin haastavaa mennä usein käydyille alueille uudestaan? b) Mitä seuraavassa kirjoituksessa käsitellään?
21 Meidän täytyy hyväksyä se tosiasia, etteivät ihmiset ole aina syynä siihen, että on vaikeaa työskennellä alueella toistuvasti. Joskus vika on meissä itsessämme. Onko meillä jo heti aluksi kielteinen suhtautumistapa ja ajattelemmeko, että me tunnemme kaikki ihmiset ja tiedämme, miten he tulevat suhtautumaan? Se voi vaikuttaa asenteeseemme ja todennäköisesti äänensävyymme ja kasvonilmeisiimme. Käytämmekö yhä samoja menetelmiä ja samaa sanamuotoa, jota olemme käyttäneet jo vuosia? Nyt, kun alue on muuttumassa, se, mikä aikaisemmin vetosi, ei ehkä nyt tavoita toisia ”arvollisia”. Meidän tarvitsee kenties käyttää tuoretta lähestymistapaa ja suhtautua uudella tavalla työhömme. Tarkastelkaamme seuraavaksi sitä, mitä me voimme tehdä, ettemme ’luovu’, vaan ’niitämme aikanaan’.
Osaatko selittää?
◻ Miksi meidän ei pitäisi ’luopua’ siitä, että käymme lähimmäistemme luona kertomassa hyvää uutista?
◻ Kuka käski meidän tehdä opetuslapsia siten, kuin teemme niitä, ja mitkä ovat tuon menetelmän peruspiirteet?
◻ Millainen tilanne on kehittynyt monilla alueilla, ja mikä auttaa meitä säilyttämään oikean asenteen siihen?
◻ Miksi meidän pitäisi ”puhua jatkuvasti” hyvää uutista ”hellittämättä”?
[Tekstiruutu s. 14]
EMME ’LUOVU’ VALTAKUNNAN SAARNAAMISESTA KUN MUISTAMME:
◻ kuka antoi meille tämän tehtävän ja ohjeet sen tekemisestä
◻ että Jehova on siunannut sen, mitä on jo tehty maailmanlaajuisesti
◻ että meidän täytyy säilyttää oikea asenne niistä huolimatta, jotka ’kovettavat korvansa’
◻ että meidän täytyy apostolien tavoin rukoilla sitä, että voimme ”puhua jatkuvasti”