JESAJA

(’Jehovan pelastus’).

Profeetta, Amosin (ei profeetta Aamoksen) poika. Hän palveli Juudaa ja Jerusalemia Juudan kuninkaiden Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian päivinä (Jes 1:1). Kuninkaat Pekah ja Hosea hallitsivat Israelin pohjoista valtakuntaa, joka lakkasi olemasta 740 eaa., sinä aikana jona Jesaja palveli profeettana. Muita samaan aikaan toimineita profeettoja olivat Miika, Hoosea ja Oded. Ilmeisesti Jesaja aloitti profetoimisensa myöhemmin kuin Hoosea ja ennen Miikaa. (2Ai 28:9; Ho 1:1; Mi 1:1.)

Jesajan palvellessa profeettana Juudassa valtakunnan moraalinen tila oli surkea, varsinkin kuningas Ahasin päivinä. Maa oli täynnä sekä ruhtinaiden että kansan kapinointia, ja Jehovan silmissä kansakunnan sydän ja pää olivat kipeitä. Hallitsijoita sanottiin ”Sodoman käskijöiksi” ja kansaa verrattiin ”Gomorran kansaan”. (Jes 1:2–10.) Jesajalle kerrottiin etukäteen, että kansa olisi kovakorvainen. Jehova sanoi, että tilanne jatkuisi tällaisena, kunnes kansa tuhoutuisi, ja että vain ”kymmenesosa”, ”pyhä siemen”, jäisi jäljelle kuin jyhkeän puun kanto. Jesajan toiminta profeettana varmasti lohdutti tuota pientä joukkoa ja vahvisti sen uskoa, vaikka loput kansakunnasta kieltäytyivätkin kuuntelemasta. (Jes 6:1–13.)

Vaikka Jesaja keskittyi Juudaan, hän esitti myös profetioita, jotka koskivat Israelia ja ympäröiviä kansoja, sikäli kuin ne vaikuttivat Juudan tilanteeseen ja historiaan. Hän hoiti profeetan virkaa pitkään, sillä hän aloitti noin 778 eaa., jolloin kuningas Ussia kuoli, tai mahdollisesti aikaisemmin, ja jatkoi vielä jonkin aikaa Hiskian 14. hallitusvuoden (732 eaa.) jälkeen (Jes 36:1, 2; 37:37, 38).

Jesajan perhe. Jesaja oli naimisissa. Hänen vaimoaan sanotaan ”naisprofeetaksi” (Jes 8:3), mikä ei nähtävästi merkitse pelkästään profeetan vaimoa. Ilmeisesti hän oli saanut Jehovalta profeetan tehtävän, kuten tuomarien aikaan elänyt Debora ja Josian hallituskaudella vaikuttanut Huldakin (Tu 4:4; 2Ku 22:14).

Raamatussa mainitaan kaksi Jesajan poikaa, jotka oli annettu hänelle ”tunnusmerkeiksi ja ihmeiksi Israelissa” (Jes 8:18). Sear-Jasub oli Ahasin päivinä riittävän vanha menemään isänsä mukaan, kun Jesaja vei viestin tuolle kuninkaalle. Nimen Sear-Jasub merkitys on ’pelkkä jäännös palaa; jäljelle jäävät palaavat’. Tämä nimi oli profeetallinen sillä tavoin, että yhtä varmasti kuin Jesajalle syntyneelle pojalle annettiin tuo nimi, yhtä varmasti Juudan valtakunta hävitettäisiin aikanaan ja vain jäännös palaisi pakkosiirtolaisuuden ajan jälkeen. (Jes 7:3; 10:20–23.) Tuo pieni jäännös palasi 537 eaa., kun Persian kuningas Kyyros antoi säädöksen, joka vapautti sen Babylonista 70 vuotta kestäneen pakkosiirtolaisuuden jälkeen (2Ai 36:22, 23; Esr 1:1; 2:1, 2).

Toiselle Jesajan pojalle annettiin nimi jo ennen sen siittämistä, tuo nimi kirjoitettiin tauluun, ja sen vahvistivat luotettavat todistajat. Ilmeisesti asia pidettiin salassa pojan syntymään asti, jolloin todistajat saattoivat astua esiin ja todistaa profeetan ennustaneen tuon syntymän ja osoittaa siten, että sillä oli profeetallista merkitystä. Pojalle annettiin Jumalan käskystä nimi Maher-Salal-Has-Bas, jonka merkitys on ’Kiirehdi, oi saalis! Hän on rientänyt ryöstämään’ tai ’Saaliille kiirehtien hän on rientänyt ryöstämään’. Sanottiin, että ennen kuin tuo poika osaisi huutaa: ”Isä!” ja ”Äiti!”, poistettaisiin uhka, jonka Syyrian ja Israelin kymmenen heimon valtakunnan välinen salaliitto muodosti Juudalle. (Jes 8:1–4.)

Profetia viittasi siihen, että Juudan tilanne helpottuisi pian, ja se helpottuikin, kun Assyria puuttui Syyrian kuninkaan Resinin ja Israelin kuninkaan Pekahin Juudaa vastaan tekemään sotaretkeen. Assyrialaiset valloittivat Damaskoksen ja ryöstivät ja hävittivät myöhemmin, 740 eaa., Israelin valtakunnan ja täyttivät siten täysin pojan nimen profeetallisen merkityksen. (2Ku 16:5–9; 17:1–6.) Mutta sen sijaan että kuningas Ahas olisi luottanut Jehovaan, hän yritti pitää Syyrian ja Israelin aiheuttaman uhan loitolla lahjomalla Assyrian kuninkaan saadakseen häneltä suojelusta. Tämän vuoksi Jehova antoi Assyrian muodostaa suuren uhan Juudalle ja suorastaan tulvia maahan aina Jerusalemiin asti, kuten Jesaja oli varoittanut. (Jes 7:17–20.)

Jesaja puhui monta kertaa ”tunnusmerkeistä”, jotka Jehova antaisi ja joita olivat mm. kaksi hänen poikaansa ja kerran myös Jesaja itse. Jehova käski hänen kuljeskella alasti ja avojaloin kolme vuotta tunnusmerkkinä ja ennusmerkkinä Egyptiä vastaan ja Etiopiaa vastaan, mikä merkitsi sitä, että Assyrian kuningas veisi niiden asukkaat vangeiksi. (Jes 20:1–6; vrt. Jes 7:11, 14; 19:20; 37:30; 38:7, 22; 55:13; 66:19.)

Profetioita pakkosiirtolaisuudesta ja ennallistamisesta. Jesajalla oli myös etu ennustaa, että Assyrian kansakunta ei syöksisi valtaistuimelta Juudan kuninkaita eikä hävittäisi Jerusalemia vaan sen tekisi Babylon (Jes 39:6, 7). Siihen aikaan kun Assyria tulvi Juudaan ”kaulaan saakka”, Jesaja toimitti kuningas Hiskialle lohduttavan sanoman, jonka mukaan Assyrian sotajoukot eivät pääsisi kaupunkiin (Jes 8:7, 8). Sanansa vahvistukseksi Jehova lähetti enkelin tuhoamaan 185000 Assyrian armeijan väkevää miestä ja johtajaa, ja niin hän vapautti Jerusalemin (2Ai 32:21).

Eniten iloa Jesaja sai epäilemättä siitä, että Jehova antoi hänelle edun lausua ja kirjoittaa monia hänen rakasta Jerusalemiaan koskevia ennallistusprofetioita. Vaikka Jehova sallisikin kansan joutua pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin, koska se oli kapinoinut häntä vastaan, Jumala tulisi aikanaan tuomitsemaan Babylonin, koska se toimi ilkeyttään ja aikoi pitää Jumalan kansan vankina ikuisesti. Jotkin Jesajan profetiat on omistettu Jumalan Babylonia vastaan esittämille tuomioille ja sen autioittamiselle, joka olisi niin perusteellinen, ettei sitä rakennettaisi enää koskaan uudelleen. (Jes 45:1, 2; luvut 13, 14, 46–48.)

Kaikkialla Jesajan kirjassa esitetyt ennallistusprofetiat kirkastavat sitä ansaitsematonta hyvyyttä ja armoa, jota Jehova on osoittanut kansaansa ja koko ihmiskuntaa kohtaan. Ne ennustavat ajan, jolloin Jerusalem korotettaisiin uuteen asemaan Jehovan edessä, kunniaan jonka kaikki kansakunnat näkisivät, ja jolloin se koituisi siunaukseksi kaikille kansakunnille. Jerusalem tosiaan ennallistettiin ja rakennettiin uudelleen ja sitä siunattiin Messiaan läsnäololla, hänen joka ’loi valoa elämään ja turmeltumattomuuteen hyvällä uutisella’ (2Ti 1:10). Jerusalemin ennallistuksella olisi myös laajempi ja suurenmoisempi täyttymys tulevaisuudessa (Ro 15:4; 1Ko 10:11; Ga 4:25, 26).

Jesajan työn vaikutuksia. Jesaja ei kirjoittanut pelkästään nimeään kantavaa Raamatun kirjaa vaan ilmeisesti myös ainakin yhden historiateoksen, joka käsitteli kuningas Ussian asioita ja joka epäilemättä kuului kansakunnan virallisiin asiakirjoihin (2Ai 26:22). Suorittamalla uskollisesti Jehovan hänelle määräämän profeetan tehtävän hän vaikutti voimakkaasti kansakunnan historiaan varsinkin siten, että hän neuvoi ja opasti vanhurskasta kuningasta Hiskiaa. Monilla Jesajan profetioilla on myös laajempi täyttymys Messiaassa ja hänen Valtakunnassaan. Jesajan kirjaa lainataan tai siihen viitataan usein Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa. Kristityt kirjoittajat soveltavat Jesajan profetioita monta kertaa Jeesukseen Kristukseen tai osoittavat, miten ne täyttyivät heidän päivinään.