SISUKSET, SISÄLMYKSET
Sisäelimet. Heprealaista sanaa qeʹrev käytetään ihmisten ja eläinten ”sisäosista”, ”sisimmästä” tai ”sisälmyksistä” (2Mo 12:9; 29:13; Ps 5:9). Se tarkoittaa sellaista, mikä on ”sisäpuolella”, ja usein sitä käytetään prepositiona merkityksessä ’sisällä, keskuudessa’ (1Mo 25:22; 5Mo 17:20).
Toinen sisäelimiä tarkoittava heprealainen sana on me·ʽehʹ. Se on aina monikkomuodossa (me·ʽimʹ), ja sitä käytetään sisälmyksistä 2. Samuelin kirjan 20:10:ssä ja 2. Aikakirjan 21:15, 18, 19:ssä. Sana voi tarkoittaa jonkin luomuksen ”sisuksia”, kuten kertomuksessa, jonka mukaan suuri kala nielaisi Joonan. Sanaa käytetään tuossa kertomuksessa kahdesti, ja sen osoitetaan olevan suuren kalan ”vatsan” rinnakkaisilmaus. (Jn 1:17; 2:1, 2.) Tämä heprealainen sana voi viitata myös ihmisten lisääntymiselimiin (1Mo 15:4; Ru 1:11). Koska tunteiden ja sisäelinten välillä on selvä yhteys, sisuksia eli sisälmyksiä pidettiin syvimpien tunteiden tyyssijana (vrt. Jes 63:15; Jer 4:19; 31:20).
Sisukset sulattavat kirjaimellisen ravinnon. Tätä käytettiin kuvaamaan henkisen tai hengellisen ruoan sulattamista, kun Hesekielin käskettiin näyssä syödä kirjakäärö ja täyttää suolistonsa (hepr. me·ʽimʹ) sillä. Hesekielin oli määrä saada hengellistä voimaa mietiskelemällä kirjakääröön kirjoitettuja sanoja ja painamalla ne mieleensä. Sillä tavoin häntä ravittiin hengellisesti ja hänelle annettiin sanoma julistettavaksi. (Hes 3:1–6; vrt. Il 10:8–10.)
Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa käytetään sanaa splagʹkhna, joka kirjaimellisesti tarkoittaa ’sisälmyksiä’, yhden kerran kirjaimellisista sisälmyksistä (Ap 1:18). Muulloin sitä käytetään kuvaannollisesti puhuttaessa ”hellästä kiintymyksestä” ja ”hellästä sääliväisyydestä” (2Ko 6:12; Fil 1:8; 2:1; Kol 3:12; 1Jo 3:17).