KARKEMIS

Merkittävä kauppakeskus, joka sijaitsi Eufratin yläjuoksulla, sen länsirannalla, tuon joen tärkeimpiin kuuluvan kahlaamon luona. Yksi huomattava kauppareitti kulki Ninivestä Haraniin (joka sijaitsi vain noin 90 km Karkemisista itään), ylitti sen jälkeen Eufratin Karkemisin kohdalla ja jatkui Libanonilla sijaitsevaan Orontesjoen laaksoon, josta toiset reitit johtivat Välimerelle tai etelään, Palestiinaan ja Egyptiin. Kaupungin läpi kulkevilta karavaaneilta saatiin verotuloja, ja kaupungista tuli ilmeisesti melko vauras.

Koska Karkemis sijaitsi sekä kaupallisesti että sotilaallisesti strategisessa paikassa, hyökkäävät valtakunnat yrittivät kautta aikojen saada sen hallintaansa. Farao Thutmosis III (2. vuosituhannen puolivälissä eaa.) sai kaupungista ryöstösaalista, ja myös Ramses III kertoo kaupunkia vastaan tehdystä hyökkäyksestä. Assurnasirpal II (800-luvulla eaa.) kertoo ylittäneensä Eufratin lautoilla, jotka pysyivät pinnalla täyteen puhallettujen vuohennahkapussien varassa, ja hän väittää saaneensa Karkemisin kuninkaalta pakkoverona 20 talenttia hopeaa, 100 talenttia kuparia, 250 talenttia rautaa ja lisäksi kultaesineitä, norsunluu-upotuksin koristeltuja huonekaluja, pellava- ja villavaatteita sekä muuta saalista.

Karkemis mainitaan Raamatussa Jesajan 10:9–11:ssä, jossa Jehova ennusti Assyrian hyökkäävän Israelia ja Juudaa vastaan. Kerskuvan Assyrian hallitsijan kerrotaan mainitsevan Karkemisin yhtenä niistä valtakunnista, jotka eivät pystyneet vastustamaan hänen mahtiaan. Tämä viittaa epäilemättä siihen, kun assyrialaiset valloittivat Karkemisin itsenäisen valtakunnan kuningas Hiskian aikana eläneen Sargon II:n johdolla. Siitä lähtien Karkemisia hallitsi assyrialainen käskynhaltija.

Assyrian pääkaupungin Niniven kukistuttua farao Neko johti armeijansa pohjoiseen assyrialaisten avuksi. Juudan kuningas Josia yritti Megiddossa epäviisaasti käännyttää Egyptin sotajoukot takaisin ja sai surmansa taistelussa (n. 629 eaa.). (2Ai 35:20–24.) Vuonna 625 eaa. Karkemisissa käytiin ratkaiseva taistelu Egyptin ja Babylonian armeijoiden välillä. Babylonialaiset saivat Nebukadnessarin johdolla murskavoiton farao Nekon joukoista ja valtasivat Syyrian ja Kanaanin. Tämä taistelu merkitsi Egyptin maailmanmahdin loppumista näillä alueilla. Babylonialaisista aikakirjoista (British Museum 21946) löytyy Jeremian 46:2:ssa esitettyä Raamatun kertomusta vastaava kuvaus, ja niissä molemmissa kerrotaan Egyptin armeijan tappiosta.

Karkemisin kukkulalla, joka sijaitsee pienestä turkkilaisesta Karkamışin kaupungista (aiemmin Cerablus tai Barak) kaakkoon, on tehty joitakin kaivauksia. 93 hehtaarin laajuisen alueen vieressä, aivan rajan takana Syyrian puolella, on Jarablusin kaupunki. Niissä on löydetty suuri määrä nykyään ”hieroglyfiseksi heetiksi” kutsutulla kielellä kirjoitettuja asiakirjoja, ja Karkemisia uskotaan 2. vuosituhannen loppupuolella eaa. noin 200 vuoden ajan hallinneen valtakunnan, jonka pääkaupunki oli Hattuša. (Ks. kuitenkin HEETTILÄISET.) Lisäksi löydettiin korkokuvia, joissa oli kuvattu mm. sfinksi sekä silmukkaristi eli crux ansata -symboli (ankh), mikä viittaa egyptiläisten voimakkaaseen vaikutukseen.