Kuudestoista luku
Luota Jehovan ohjaukseen ja suojelukseen
1, 2. Mikä vaara uhkaa Jumalan kansaa 700-luvulla eaa., ja miltä taholta monet ovat taipuvaisia etsimään turvaa?
KUTEN tämän kirjan aiemmista luvuista on käynyt ilmi, Jumalan kansan edessä on 700-luvulla eaa. pelottava uhka. Verenhimoiset assyrialaiset tekevät tuhojaan maassa toisensa jälkeen, ja on vain ajan kysymys, milloin he hyökkäävät Juudan eteläiseen valtakuntaan. Miltä taholta tämän maan asukkaat etsivät turvaa? He ovat liittosuhteessa Jehovaan, ja heidän tulisi luottaa hänen apuunsa (2. Mooseksen kirja 19:5, 6). Kuningas Daavid toimi näin. Hän tunnusti: ”Jehova on kalliovuoreni ja linnoitukseni ja se joka avaa minulle pääsyn turvaan.” (2. Samuelin kirja 22:2.) Mutta 700-luvulla eaa. monet eivät ilmeisestikään pidä Jehovaa linnoituksenaan. He ovat taipuvaisempia luottamaan Egyptiin ja Etiopiaan ja toivovat, että nämä kansakunnat tarjoavat suojan uhkaavaa Assyrian hyökkäystä vastaan. He ovat väärässä.
2 Jehova varoittaa profeettansa Jesajan välityksellä, että Egyptiin tai Etiopiaan turvautuminen koituu turmioksi. Profeetan henkeytetyt sanat antavat hyödyllisen opetuksen hänen aikalaisilleen, ja ne opettavat myös meille sen arvokkaan asian, että on tärkeää luottaa Jehovaan.
Verenvuodatuksen maa
3. Kerro, miten paljon painoa Assyriassa pantiin sotilaalliselle voimalle.
3 Assyrialaiset olivat kuuluisia sotilaallisesta voimastaan. Kirjassa Ancient Cities sanotaan: ”He palvoivat voimaa ja esittivät rukouksiaan ainoastaan jättiläismäisille kivijumalille, leijonille ja härille, joiden valtavat raajat, kotkansiivet ja ihmispäät olivat voiman, rohkeuden ja voiton vertauskuvia. Sotiminen oli kansakunnan tehtävä, ja papit lietsoivat alituisesti sotaa.” Raamatun profeetta Nahum kuvailee Niniveä, Assyrian pääkaupunkia, hyvällä syyllä ”verenvuodatuksen kaupungiksi” (Nahum 3:1).
4. Miten assyrialaiset herättivät kauhua muiden kansakuntien keskuudessa?
4 Assyrialaiset käyttivät poikkeuksellisen julmaa sotataktiikkaa. Muinaisissa reliefeissä assyrialaissotilaiden kuvataan johdattavan vankeja nenän tai huulien läpi pistetyistä koukuista. He sokaisivat keihäillä joidenkin vankien silmät. Eräässä tekstissä kerrotaan valloituksesta, jonka yhteydessä Assyrian armeija silpoi vankeja ja teki valloitetun kaupungin ulkopuolelle kaksi kasaa, toisen päistä ja toisen raajoista. Voitettujen lapset poltettiin tulessa. Sodankäynnin kannalta tällaisen julmuuden synnyttämästä pelosta oli varmasti assyrialaisille suurta etua, sillä se vei niiltä, jotka osuivat heidän armeijansa tielle, rohkeuden ryhtyä vastarintaan.
Sota Asdodia vastaan
5. Kuka oli mahtava assyrialainen hallitsija Jesajan päivinä, ja miten häntä koskeva Raamatun kertomus osoittautui oikeaksi?
5 Jesajan päivinä Assyrian maailmanvallasta tuli kuningas Sargonin alaisuudessa mahtavampi kuin koskaan.a Kriitikot epäilivät vuosia tämän hallitsijan olemassaoloa, koska heidän tiedossaan ei ollut maallista lähdettä, joka olisi maininnut hänet. Aikanaan arkeologit kuitenkin kaivoivat esiin Sargonin palatsin rauniot, ja Raamatun kertomus osoittautui oikeaksi.
6, 7. a) Mikä on todennäköisesti syynä siihen, että Sargon antaa käskyn hyökätä Asdodin kimppuun? b) Miten Asdodin kukistuminen vaikuttaa filistealaisten naapureihin?
6 Jesaja kuvailee lyhyesti yhtä Sargonin sotaretkeä: ”Tartan tuli Asdodiin, kun Assyrian kuningas Sargon lähetti hänet, ja hän ryhtyi sotimaan Asdodia vastaan ja valloittamaan sitä.” (Jesaja 20:1.)b Miksi Sargon antaa käskyn hyökätä filistealaisten kaupunkiin Asdodiin? Ensinnäkin Filistea on Egyptin liittolainen ja Asdod, Dagonin temppelin sijaintipaikka, on sen tien varrella, joka kulkee rannikkoa pitkin Egyptistä Palestiinaan. Kaupunki sijaitsee siis strategisella paikalla. Sen valtausta voidaan pitää alkusoittona Egyptin valloitukselle. Lisäksi assyrialaiset muistiinmerkinnät kertovat, että Asdodin kuningas Azuri juonitteli Assyriaa vastaan. Siksi Sargon raivaa tämän kapinallisen kuninkaan pois tieltä ja asettaa valtaistuimelle kuninkaan nuoremman veljen Ahimitin. Tilanne ei kuitenkaan rauhoitu. Puhkeaa toinen kapina, ja tällä kertaa Sargon turvautuu kovempiin otteisiin. Hän antaa käskyn hyökätä Asdodin kimppuun, ja kaupunki piiritetään ja valloitetaan. Jesajan 20:1 viittaa todennäköisesti tähän tapahtumaan.
7 Asdodin kukistuminen heittää synkän varjon sen naapureiden, varsinkin Juudan, ylle. Jehova tietää, että hänen kansaansa kuuluvilla on taipumus turvautua ”lihan käsivarteen”, esimerkiksi etelässä olevaan Egyptiin tai Etiopiaan. Siksi hän antaa Jesajalle tehtäväksi näytellä pahaenteisen varoituksen. (2. Aikakirja 32:7, 8.)
”Alasti ja avojaloin”
8. Minkä profeetallisen näytelmän Jesaja esittää?
8 Jehova sanoo Jesajalle: ”Mene, ja sinun on riisuttava säkkikangas lanteiltasi, ja sandaalit sinun tulee vetää pois jalastasi.” Jesaja noudattaa Jehovan käskyä. ”Hän teki niin ja kuljeskeli alasti ja avojaloin.” (Jesaja 20:2.) Säkkikangas on karkeasyinen vaate, jota käyttävät usein profeetat, toisinaan varoitussanoman julistamisen yhteydessä. Sitä käytetään myös kriisiaikoina tai silloin, kun kuullaan uutisia onnettomuuksista (2. Kuninkaiden kirja 19:2; Psalmit 35:13; Daniel 9:3). Käveleekö Jesaja tosiaankin ympäriinsä alasti siinä mielessä, että hänellä ei ole mitään ruumiinsa verhona? Ei välttämättä. Sanalla ”alasti” käännetty heprean sana voi tarkoittaa myös sitä, että joku on puolipukeissa eli ”vähissä vaatteissa” (1. Samuelin kirja 19:24, engl. viitelaitoksen alaviite). Jesaja on siis saattanut ottaa pois vain päällysvaatteensa ja jättää ylleen lyhyen tunikan, jota oli tapana käyttää ihoa vasten. Miesvangit kuvataan usein näin assyrialaisissa veistoksissa.
9. Mikä profeetallinen merkitys Jesajan käyttäytymisellä on?
9 Jesajan poikkeavan käyttäytymisen merkitystä ei jätetä epäselväksi: ”Jehova sanoi vielä: ’Niin kuin palvelijani Jesaja on kuljeskellut alasti ja avojaloin kolme vuotta tunnusmerkkinä ja ennusmerkkinä Egyptiä vastaan ja Etiopiaa vastaan, niin johdattaa Assyrian kuningas Egyptin vankijoukkoa ja Etiopian pakkosiirtolaisia, poikia ja vanhoja miehiä, alastomina sekä avojaloin ja takamukset paljaina – Egyptin alastomuutta.’” (Jesaja 20:3, 4.) Egyptiläiset ja etiopialaiset viedään tosiaan pian pois vankeina. Ketään ei säästetä. Jopa ”pojilta ja vanhoilta miehiltä”, lapsilta ja vanhuksilta, riistetään kaikki, mitä he omistavat, ja heidät viedään pakkosiirtolaisuuteen. Jehova varoittaa tällä kolkolla kuvakielellä Juudan asukkaita siitä, että heidän on turha luottaa Egyptiin ja Etiopiaan. Näiden kansakuntien kukistuminen johtaa niiden ”alastomuuteen”, perinpohjaiseen nöyryytykseen!
Toivo murenee, kauneus katoaa
10, 11. a) Miten Juuda reagoi tajutessaan, että Egypti ja Etiopia ovat voimattomia Assyrian edessä? b) Miksi Juudan asukkaat saattavat olla taipuvaisia luottamaan Egyptiin ja Etiopiaan?
10 Seuraavaksi Jehova kuvailee profeetallisesti, miten hänen kansaansa kuuluvat reagoivat tajutessaan, että Egypti ja Etiopia, joihin he ovat toivoneet voivansa turvautua, ovat osoittautuneet voimattomiksi assyrialaisten edessä. ”He joutuvat kauhun ja häpeän valtaan Etiopian, toivonsa, sekä Egyptin, kauneutensa, johdosta. Ja tämän rannikkomaan asukas on sanova sinä päivänä: ’Kas siinä on meidän toivomme, jonka luo pakenimme apua hakemaan vapautuaksemme Assyrian kuninkaasta! Ja kuinka me itse pääsemme pakoon?’” (Jesaja 20:5, 6.)
11 Juuda vaikuttaa Egyptin ja Etiopian valtakuntien rinnalla pelkältä rannikkomaan kaistaleelta. Ehkä jotkut ”tämän rannikkomaan” asukkaista ovat ihastuneita Egyptin kauneuteen: sen vaikuttaviin pyramideihin, ylväisiin temppeleihin ja tilaviin asuinrakennuksiin, joita ympäröivät puutarhat, hedelmätarhat ja lammikot. Egyptin loistelias arkkitehtuuri näyttää olevan merkki vakaudesta ja pysyvyydestä. Eihän tämä maa voi mitenkään joutua tuhon omaksi! Luultavasti juutalaisiin ovat tehneet vaikutuksen myös Etiopian jousimiehet, sotavaunut ja hevosmiehet.
12. Keneen Juudan tulisi luottaa?
12 Jesajan näyttelemä varoitus ja Jehovan profeetalliset sanat antavat ajattelemisen aihetta jokaiselle, joka tunnustautuu Jumalan kansaan kuuluvaksi ja on taipuvainen luottamaan Egyptiin ja Etiopiaan. Kuinka paljon parempi onkaan luottaa Jehovaan kuin ihmiseen! (Psalmit 25:2; 40:4.) Tapahtumien edetessä Juuda kokee hirvittäviä kärsimyksiä Assyrian kuninkaan käsissä, ja myöhemmin Babylonia tuhoaa sen temppelin ja pääkaupungin. Mutta ”kymmenesosa”, ”pyhä siemen”, jää jäljelle kuin suuren puun kanto (Jesaja 6:13). Kun tämä aika koittaa, Jesajan sanoma vahvistaa suuresti sen pienen ryhmän uskoa, joka luottaa edelleen Jehovaan!
Luota Jehovaan
13. Millaiset paineet vaikuttavat nykyään kaikkiin ihmisiin, niin uskoviin kuin ei-uskoviinkin?
13 Jesajan kirjan varoitus Egyptiin ja Etiopiaan luottamisen turhuudesta ei ole vain kuollutta historiaa. Sillä on käytännöllistä merkitystä meidän aikanamme. Me elämme ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä” (2. Timoteukselle 3:1). Taloudelliset katastrofit, laajalle levinnyt köyhyys, poliittinen epävakaisuus, yhteiskunnalliset levottomuudet sekä pienet ja suuret sodat eivät vaikuta tuhoisasti ainoastaan niihin, jotka halveksivat Jumalan hallitusvaltaa, vaan myös niihin, jotka palvovat Jehovaa. Jokaisen edessä on kysymys: miltä taholta minä etsin apua?
14. Miksi meidän pitäisi luottaa yksinomaan Jehovaan?
14 Talousnerot, poliitikot ja tiedemiehet puhuvat siitä, että ihmiskunnan ongelmat voidaan ratkaista ihmisen kekseliäisyyden ja tekniikan avulla, ja he saattavat tehdä vaikutuksen joihinkuihin. Raamatussa kuitenkin sanotaan selvästi: ”Parempi on turvautua Jehovaan kuin luottaa jalosukuisiin.” (Psalmit 118:9.) Kaikki ihmisten suunnitelmat rauhan ja turvallisuuden saavuttamiseksi epäonnistuvat, ja syynä on se, mitä profeetta Jeremia sattuvasti sanoi: ”Tiedän hyvin, oi Jehova, ettei ihmisen tie kuulu hänelle. Miehelle, joka vaeltaa, ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen.” (Jeremia 10:23.)
15. Kuka on ahdistuneen ihmiskunnan ainoa toivo?
15 On siksi erittäin tärkeää, että Jumalan palvelijat eivät anna tämän maailman näennäisen voiman ja viisauden tehdä itseensä kohtuuttoman suurta vaikutusta (Psalmit 33:10; 1. Korinttilaisille 3:19, 20). Luoja, Jehova, on ahdistuneen ihmiskunnan ainoa toivo. Ne, jotka luottavat häneen, pelastuvat. Apostoli Johannes kirjoitti henkeytettynä: ”Maailma on häviämässä ja samoin sen halu, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti.” (1. Johanneksen kirje 2:17.)
[Alaviitteet]
a Historioitsijat puhuvat tästä kuninkaasta Sargon II:na. Erästä aiempaa kuningasta, joka ei ollut assyrialainen vaan babylonialainen, sanotaan ”Sargon I:ksi”.
b ”Tartan” ei ole erisnimi vaan arvonimi, joka viittaa Assyrian armeijan ylipäällikköön, luultavasti maailmanvallan toiseksi vaikutusvaltaisimpaan henkilöön.
[Kuva s. 209]
Assyrialaisilla oli tapana sokaista jotkut vangeistaan
[Kuvat s. 213]
Ihmisen saavutukset voivat tehdä joihinkuihin vaikutuksen, mutta on parempi luottaa Jehovaan