KEDAR

(juuresta, joka merkitsee ’olla tumma’).

1. Yksi Ismaelin 12 pojasta (1Mo 25:13–15; 1Ai 1:29–31).

2. Ismaelin pojasta Kedarista polveutunut arabiheimo, jonka jäsenet luetaan ”Idän poikiin”. Myös heidän maataan sanotaan Kedariksi. (Jer 2:10; 49:28, 29.) Kedarilaiset olivat paimentolaisia, joilla oli lammas-, vuohi- ja kamelilaumoja (Jes 60:7; Jer 49:28, 29) ja jotka asuivat ilmeisesti Syyrian aavikolla Palestiinan itäpuolella Arabian niemimaan luoteisosassa. Ilmaus ”asutusalueet, joilla Kedar asuu” (Jes 42:11) voi tarkoittaa tilapäisiä leirejä, mutta se voi viitata myös siihen, että osa heistä oli asettunut jossain määrin aloilleen. Ehkä siksi, että he olivat niin merkittävä arabiheimo, nimitystä Kedar alettiin myöhemmin käyttää aavikkoheimoista yleensä. Targumeissa ja rabbiinisessa kirjallisuudessa itse Arabiaa sanotaan joskus Kedariksi.

Laulujen laulun sulamilaistyttö vertasi tummaa hipiäänsä ”Kedarin telttoihin” (Lal 1:5, 6; vrt. Ps 120:5), jotka oli todennäköisesti tehty mustista vuohenkarvoista, kuten monien beduiinien teltat tehdään nykyäänkin. Hesekielin profetiassa mainitaan arabien ohella ”Kedarin johtomiehet”, jotka kävivät kauppaa uroskaritsoilla, pässeillä ja pukeilla Tyroksen kauppakaupungin hyväksi (Hes 27:21).

Assyrian hallitessa Lähi-itää profeetta Jesaja ennusti, että Kedarin kunnia katoaisi nopeasti ja sen väkevistä jousimiehistä jäisi jäljelle vain jäännös (Jes 21:16, 17). Kedarilaiset ovat ilmeisesti niitä, joista assyrialaisissa sotaretkistä kertovissa muistiinmerkinnöissä käytetään nimitystä qidri tai qadri. Assyrian kuningas Assurbanipal sisällyttää heidät eräässä sotaretken selostuksessaan arabien (aribi) ja Nebajotin joukkoon (vrt. Jes 60:7), ja hän kerskuu ottaneensa heiltä saaliikseen aaseja, kameleita ja lampaita.

Myöhemmin Babylonin kuningas Nebukadnessar löi Kedarin (Jer 49:28, 29). Babylonialainen historioitsija Berossos, jota Josefus lainaa, mainitsee tuon kuninkaan valloittaneen Pohjois-Arabian (Against Apion, I, 129, 133 [19]).

Tell el-Maskhutasta Egyptistä on löydetty hopeamalja (arviolta 400-luvulta eaa.), jossa on aramealainen teksti: ”Qainu bar Gesem [Gesemin poika], Qedarin [Kedarin] kuningas.” Tässä mainittu Gesem voi olla ”arabialainen Gesem”, joka vastusti Jerusalemin muurin jälleenrakennustyötä Nehemian päivinä (Ne 2:19; 6:1, 2, 6).

Assyrialaisista asiakirjoista käy ilmi, että Kedarin kuninkaan Hazailin pyhäkössä oli kuvia seuraavista vääristä jumalista: Atarsamain (assyrialaiset samastivat hänet Ištar Dilbatiin), Dai, Nahai, Ruldaiu, Atarquruma ja Abirillu. Atarsamain-jumalatarta kuvasi kultainen tähti, joka oli koristeltu kallisarvoisilla kivillä. Babylonian Talmudin (Taʽanit 5b) mukaan Kedarin asukkaat palvoivat myös vettä.