Kahdeskymmenesensimmäinen luku

Jehovan käsi korotetaan

Jesaja 25:1–27:13

1. Miksi Jesaja arvostaa Jehovaa?

JESAJA rakastaa syvästi Jehovaa ja ylistää häntä mielellään. Hän huudahtaa: ”Oi Jehova, sinä olet minun Jumalani. Minä ylistän sinua, minä kiitän sinun nimeäsi.” Mikä auttaa profeettaa osoittamaan näin erinomaista arvostusta Luojaansa kohtaan? Tähän vaikuttaa merkittävällä tavalla se, mitä Jesaja tietää Jehovasta ja tämän toiminnasta: ”Sillä sinä olet tehnyt ihmeellisiä tekoja, päätöksiä varhaisista ajoista asti uskollisesti, luotettavasti.” (Jesaja 25:1.) Jesaja tietää ennen häntä eläneen Joosuan tavoin, että Jehova on uskollinen ja luotettava ja että kaikki Jehovan ”päätökset” toteutuvat (Joosua 23:14).

2. Minkä Jehovan päätöksen Jesaja nyt julistaa, ja mitä vastaan tämä päätös on suunnattu?

² Jehovan päätöksiin sisältyvät hänen tuomiojulistuksensa Israelin vihollisia vastaan. Jesaja esittää nyt yhden niistä: ”Sinä olet tehnyt kaupungin kiviröykkiöksi, linnoitetun kaupungin murenevaksi raunioksi, vieraiden asuintornin olemattomaksi kaupungiksi, jota ei uudelleen rakenneta, hamaan ajan hämärään asti.” (Jesaja 25:2.) Mikä on tämä nimeltä mainitsematon kaupunki? Jesajalla saattaa olla mielessään Ar, joka sijaitsee Jumalan kansan pitkäaikaisen vihollisen Moabin alueella.a Tai hän voi tarkoittaa vielä vahvempaa kaupunkia Babylonia. (Jesaja 15:1; Sefanja 2:8, 9.)

3. Miten Jehovan viholliset kirkastavat häntä?

³ Miten Jehovan viholliset reagoivat, kun hänen päätöksensä heidän vahvaa kaupunkiaan vastaan toteutuu? ”Voimakas kansa kirkastaa sinua, tyrannimaisten kansakuntien kaupunki sinua pelkää.” (Jesaja 25:3.) On ymmärrettävää, että Kaikkivaltiaan Jumalan viholliset pelkäävät häntä. Mutta miten he kirkastavat häntä? Hylkäävätkö he väärät jumalansa, ja omaksuvatko he tosi palvonnan? Tuskinpa vain! He kirkastavat Jehovaa pikemminkin faraon ja Nebukadnessarin tavoin, kun heidän on pakko tunnustaa hänen musertava paremmuutensa (2. Mooseksen kirja 10:16, 17; 12:30–33; Daniel 4:37).

4. Mikä ”tyrannimaisten kansakuntien kaupunki” on nykyään olemassa, ja miten senkin on pakko kirkastaa Jehovaa?

⁴ Nykyään ”tyrannimaisten kansakuntien kaupunki” on ”se suuri kaupunki, jolla on maan kuninkaita ylempi valtakunta”, nimittäin ”Suuri Babylon”, väärän uskonnon maailmanmahti (Ilmestys 17:5, 18). Tämän maailmanmahdin huomattavin osa on kristikunta. Miten kristikunnan uskonnolliset johtajat kirkastavat Jehovaa? Myöntämällä katkerina, että Jehova on tehnyt suurenmoisia tekoja todistajiensa hyväksi. Varsinkin vuonna 1919, kun Jehova palautti palvelijansa voimaperäiseen toimintaan heidän vapauduttuaan Suuren Babylonin hengellisestä vankeudesta, nämä johtajat ”säikähtivät ja antoivat kunnian taivaan Jumalalle” (Ilmestys 11:13).b

5. Miten Jehova suojelee niitä, jotka luottavat ehdottomasti häneen?

⁵ Vaikka Jehova näyttääkin pelottavalta vihollistensa silmissä, hän on turva niille sävyisille ja nöyrille, jotka haluavat palvella häntä. Uskonnolliset ja poliittiset tyrannit voivat yrittää kaikin keinoin murtaa tosi palvojien uskon, mutta he epäonnistuvat, koska nämä luottavat ehdottomasti Jehovaan. Lopulta hän vaientaa vastustajansa vaivatta ikään kuin hän peittäisi pilvellä aavikon paahtavan auringon tai nujertaisi seinän avulla rajun sateen voiman. (Lue Jesaja 25:4, 5.)

’Pidot kaikille kansoille’

6, 7. a) Millaisen juhla-aterian Jehova kattaa ja keille? b) Mitä Jesajan ennustamat pidot esikuvaavat?

⁶ Rakkaudellisen isän tavoin Jehova paitsi suojelee myös ruokkii lapsiaan, varsinkin hengellisesti. Vapautettuaan kansansa vuonna 1919 hän laittoi voiton kunniaksi heidän eteensä pidot, runsaasti hengellistä ravintoa: ”Armeijoiden Jehova valmistaa kaikille kansoille tällä vuorella pidot runsasöljyisistä ruokalajeista, pidot pohjasakan päällä selkeytetystä viinistä, runsasöljyisistä, täynnä ydintä olevista ruokalajeista, suodatetusta, pohjasakan päällä selkeytetystä viinistä.” (Jesaja 25:6.)

⁷ Pidot järjestetään Jehovan ”vuorella”. Mikä tämä vuori on? Se on ”Jehovan huoneen vuori”, jonne kaikki kansakunnat virtaavat ”päivien lopulla”. Se on Jehovan ”pyhä vuori”, jolla hänen uskolliset palvojansa eivät tee vahinkoa eivätkä tuota turmiota. (Jesaja 2:2; 11:9.) Tässä palvonnan korkeassa paikassa Jehova järjestää uskollisilleen ylenpalttiset pidot. Hengellinen hyvä, jota tarjoillaan nyt hyvin anteliaasti, esikuvaa sitä aineellista hyvää, jota annetaan sitten, kun Jumalan valtakunnasta tulee ihmiskunnan ainoa hallitus. Tuolloin ei ole enää nälkää. ”Tulee olemaan yltäkylläisesti viljaa, vuorten huipulla on runsaus.” (Psalmit 72:8, 16.)

8, 9. a) Mitkä kaksi ihmiskunnan suurta vihollista poistetaan? Selitä. b) Mitä Jumala tekee poistaakseen kansansa häväistyksen?

⁸ Niillä jotka ovat nyt Jumalan tarjoamalla hengellisellä juhla-aterialla, on loistoisat tulevaisuudennäkymät. Kuuntele Jesajan seuraavia sanoja. Hän vertaa syntiä ja kuolemaa tukahduttavaan ”kudottuun peitteeseen” eli ”verhoon” ja sanoo: ”Tällä vuorella hän [Jehova] poistaa verhon, joka verhoaa kaikki kansat, ja kudotun peitteen, joka on kudottu kaikkien kansakuntien ylle. Hän nielee kuoleman iäksi, ja Suvereeni Herra Jehova pyyhkii kyyneleet kaikilta kasvoilta.” (Jesaja 25:7, 8a.)

⁹ Enää ei tosiaankaan ole syntiä eikä kuolemaa! (Ilmestys 21:3, 4.) Myös valheellisesta häväistyksestä, jota Jehovan palvelijat ovat joutuneet kestämään tuhansien vuosien ajan, tehdään loppu. ”Kansansa häväistyksen hän ottaa pois kaikesta maasta, sillä niin on Jehova puhunut.” (Jesaja 25:8b.) Miten tämä tapahtuu? Jehova poistaa häväistyksen lähteen, Saatanan ja hänen siemenensä (Ilmestys 20:1–3). Ei ihme, että Jumalan kansa huudahtaa: ”Katso! Tämä on meidän Jumalamme. Me olemme panneet toivomme häneen, ja hän pelastaa meidät. Tämä on Jehova. Me olemme panneet toivomme häneen. Riemuitkaamme ja iloitkaamme pelastuksesta, joka häneltä tulee.” (Jesaja 25:9.)

Pöyhkeät painetaan alas

10, 11. Millainen ankara kohtelu Jehovalla on Moabin varalle?

¹⁰ Jehova pelastaa ne hänen kansaansa kuuluvat, jotka osoittavat nöyryyttä. Israelin naapuri Moab on kuitenkin ylpeä, ja Jehova inhoaa ylpeyttä (Sananlaskut 16:18). Siksi Moabia on määrä nöyryyttää. ”Jehovan käsi laskeutuu tälle vuorelle, ja Moab on tallattava paikkaansa, niin kuin olkikasa tallataan lantatunkioon. Ja hän on läiskivä käsiään sen keskellä niin kuin uimari läiskii uidakseen, ja hän on painava alas sen pöyhkeyden käsiensä taidokkailla liikkeillä. Ja linnoitetun kaupungin korkeine turvamuureinesi hän on kukistava, alentava, saattava maan tasalle, tomuun asti.” (Jesaja 25:10–12.)

¹¹ Jehovan käsi ”laskeutuu” Moabin vuorelle. Mitä siitä seuraa? Ylpeää Moabia on läiskittävä ja se on tallattava kuin ”lantatunkioon”. Jesajan aikana tehdään lannoitetta polkemalla lantakasoihin olkia. Jesaja siis ennustaa, että Moabia nöyryytetään turvallisilta näyttävistä korkeista muureistaan huolimatta.

12. Miksi Jehovan tuomiojulistus annetaan juuri Moabille?

¹² Miksi Jehova on antanut näin ankaran päätöksen juuri Moabista? Moabilaiset ovat Lootin, Abrahamin veljenpojan ja Jehovan palvojan, jälkeläisiä. He eivät siis ole vain Jumalan liittokansan naapureita vaan myös sen sukulaisia. Tästä huolimatta he ovat valinneet itselleen vääriä jumalia ja osoittaneet heltymätöntä vihaa Israelia kohtaan. He ansaitsevat sen, mikä heitä kohtaa. Tässä suhteessa Moab muistuttaa Jehovan palvelijoiden nykyisiä vihollisia. Se muistuttaa erityisesti kristikuntaa, joka väittää juuriensa olevan ensimmäisen vuosisadan kristillisessä seurakunnassa mutta joka todellisuudessa on Suuren Babylonin huomattavin osa, kuten aiemmin on käynyt ilmi.

Laulu pelastuksesta

13, 14. Mikä ”vahva kaupunki” Jumalan kansalla on nykyään, ja keiden annetaan tulla siihen?

¹³ Entä mitä on sanottava Jumalan kansasta? Se korottaa äänensä lauluun innoissaan siitä, että se on Jehovan suosiossa ja suojeluksessa. ”Sinä päivänä lauletaan tätä laulua Juudan maassa: ’Meillä on vahva kaupunki. Pelastuksen hän asettaa muureiksi ja valliksi. Avatkaa portit, jotta vanhurskas kansakunta, joka säilyttää uskollisen käytöksen, voi käydä sisälle.’” (Jesaja 26:1, 2.) Vaikka nämä sanat epäilemättä täyttyivät muinoin, ne täyttyvät selvästi myös nykyään. Jehovan ”vanhurskas kansakunta”, hengellinen Israel, varustetaan vahvalla, kaupungin kaltaisella järjestöllä. Mikä ilon, laulun aihe!

¹⁴ Millaisia ihmisiä tähän ”kaupunkiin” tulee? Laulu antaa vastauksen: ”Hyvin tuetun taipumuksen sinä [Jumala] varjelet jatkuvassa rauhassa, koska sinuun ihminen saatetaan luottamaan. Luottakaa Jehovaan kaikkina aikoina, sillä Jah Jehova on Kalliona aikojen hämärään asti.” (Jesaja 26:3, 4.) ”Taipumus”, jota Jehova tukee, on halu totella hänen vanhurskaita periaatteitaan ja luottaa häneen maailman epävarmojen kaupallisten, poliittisten ja uskonnollisten järjestelmien sijasta. ”Jah Jehova” on ainoa luotettava turvallisuuden Kallio. Ne jotka luottavat täysin Jehovaan, saavat hänen suojeluksensa ja iloitsevat ”jatkuvasta rauhasta”. (Sananlaskut 3:5, 6; Filippiläisille 4:6, 7.)

15. Miten ”ylhäinen kaupunki” on alennettu nykyään, ja millä tavalla ”ahdistetun jalat” tallaavat sitä?

¹⁵ Jumalan kansan vihollisille tapahtuu aivan päinvastaista! ”Hän on kukistanut korkealla asuvat, ylhäisen kaupungin. Hän alentaa sen, alentaa sen maahan, saattaa sen tomun tasalle. Jalka tallaa sen maahan, ahdistetun jalat, alhaisten askeleet.” (Jesaja 26:5, 6.) Jesaja saattaa jälleen viitata johonkin Moabin ”ylhäiseen kaupunkiin”, tai hän saattaa tarkoittaa jotain muuta kaupunkia, esimerkiksi Babylonia, joka totisesti on ylhäinen pöyhkeydessä. Olipa asia niin tai näin, Jehova on kääntänyt ”ylhäisen kaupungin” aseman päälaelleen, ja hänen ’ahdistettunsa ja alhaisensa’ tallaavat sen jalkoihinsa. Nykyään tämä profetia sopii osuvasti Suureen Babyloniin, varsinkin kristikuntaan. Vuonna 1919 tämän ”ylhäisen kaupungin” oli pakko vapauttaa Jehovan kansaan kuuluvat – nöyryyttävä kukistuminen – ja he ovat vuorostaan alkaneet tallata jalkoihinsa entistä vangitsijaansa (Ilmestys 14:8). Miten? Julistamalla julkisesti, että sitä kohtaa Jehovan kosto (Ilmestys 8:7–12; 9:14–19).

Halu vanhurskauteen ja Jehovan ”muistoon”

16. Minkä erinomaisen esimerkin Jesaja antaa antaumuksellisuudesta?

¹⁶ Tämän voitonriemuisen laulun jälkeen Jesaja ilmaisee antaumuksensa syvyyden ja palkan, joka tulee vanhurskauden Jumalan palvelemisesta (lue Jesaja 26:7–9). Profeetta on erinomainen esimerkki ’toivon panemisesta Jehovaan’ ja syvän halun tuntemisesta Jehovan ”nimeen” ja ”muistoon”. Mikä on Jehovan muisto? 2. Mooseksen kirjan 3:15 sanoo: ”Jehova – – on minun nimeni ajan hämärään asti, ja tämä on muistona minusta sukupolvesta sukupolveen.” Jesaja on syvästi kiintynyt Jehovan nimeen ja kaikkeen siihen, mitä se edustaa, muun muassa hänen vanhurskaisiin normeihinsa ja teihinsä. Niitä, jotka kehittävät samanlaista rakkautta Jehovaan, siunataan varmasti. (Psalmit 5:8; 25:4, 5; 135:13; Hoosea 12:5.)

17. Mistä jumalattomat jäävät osattomiksi?

¹⁷ Kaikki eivät kuitenkaan rakasta Jehovaa eivätkä hänen yleviä normejaan (lue Jesaja 26:10). Silloinkin kun jumalattomia kehotetaan oppimaan vanhurskautta, jotta he pääsisivät ”suoruuden maahan”, Jehovan moraalisesti ja hengellisesti suorien palvelijoiden asuttamaan maahan, he kieltäytyvät itsepäisesti toimimasta siten. Siksi jumalaton ’ei näe Jehovan ylevyyttä’. He eivät elä niin kauan, että he saisivat nauttia niistä siunauksista, joita ihmiskunnalle virtaa Jehovan nimen pyhittämisen jälkeen. Jopa uudessa maailmassa, kun koko maapallosta on tullut ”suoruuden maa”, voi olla joitakuita, jotka eivät osoita vastakaikua Jehovan rakkaudelliselle huomaavaisuudelle. Heidän nimiään ei kirjoiteta elämän kirjaan. (Jesaja 65:20; Ilmestys 20:12, 15.)

18. Millä tavalla jotkut ovat Jesajan päivinä omasta tahdostaan sokeita, ja milloin heidät pakotetaan ’näkemään’ Jehova?

¹⁸ ”Oi Jehova, sinun kätesi on korotettu, mutta he eivät näe sitä. He näkevät palavan innon kansasi puolesta ja häpeävät sitä. Niin, heidät syö sinun vastustajiasi kohtaava tuli.” (Jesaja 26:11.) Jesajan päivinä Jehovan käsi on osoittautunut korotetuksi, kun Jehova suojelee kansaansa toimimalla sen vihollisia vastaan. Useimmat eivät kuitenkaan ole havainneet tätä. Tällaiset ihmiset, jotka ovat omasta tahdostaan hengellisesti sokeita, lopulta pakotetaan ’näkemään’ Jehova eli kiinnittämään huomiota häneen, kun hänen palavan intonsa tuli syö heidät (Sefanja 1:18). Jumala sanoo myöhemmin Hesekielille, että heidän ”on tultava tietämään, että minä olen Jehova” (Hesekiel 38:23).

”Jota Jehova rakastaa, sitä hän kurittaa”

19, 20. Miksi ja miten Jehova on kurittanut kansaansa, ja ketkä ovat hyötyneet tällaisesta kurituksesta?

¹⁹ Jesaja tietää, että aina kun hänen maanmiehensä nauttivat rauhasta ja hyvinvoinnista, se johtuu Jehovan siunauksesta. ”Oi Jehova, sinä suot meille rauhan, sillä olethan tehnyt puolestamme kaikki työmmekin.” (Jesaja 26:12.) Vaikka näin on ja vaikka Jehova on asettanut kansansa eteen mahdollisuuden tulla ”pappisvaltakunnaksi ja pyhäksi kansakunnaksi”, Juudalla on ollut vaihteleva menneisyys (2. Mooseksen kirja 19:6). Sen asukkaat ovat kääntyneet toistuvasti palvomaan vääriä jumalia. Siksi heitä on kuritettu kerran toisensa jälkeen. Tällainen kuritus on kuitenkin osoitus Jehovan rakkaudesta, sillä ”jota Jehova rakastaa, sitä hän kurittaa” (Heprealaisille 12:6).

²⁰ Jehova kurittaa kansaansa usein antamalla muiden kansakuntien, ”muiden herrojen”, hallita sitä (lue Jesaja 26:13). Vuonna 607 eaa. hän antaa babylonialaisten viedä sen pakkosiirtolaisuuteen. Hyötyykö kansa tästä? Kärsimisestä ei sinänsä ole ihmiselle hyötyä. Mutta jos kärsijä oppii tapahtuneesta, katuu ja osoittaa yksinomaista antaumusta Jehovaa kohtaan, niin silloin hän hyötyy. (5. Mooseksen kirja 4:25–31.) Osoittavatko ketkään juutalaiset jumalista katumusta? Osoittavat! Jesaja sanoo profeetallisesti: ”Vain sinun avullasi me mainitsemme sinun nimeäsi.” Palattuaan pakkosiirtolaisuudesta vuonna 537 eaa. juutalaiset eivät enää koskaan sorru palvomaan kivijumalia, vaikka heitä täytyykin kurittaa usein muiden syntien vuoksi.

21. Mitä tapahtuu niille, jotka ovat sortaneet Jumalan kansaa?

²¹ Entä mitä on sanottava Juudan vangitsijoista? ”Elottomina he eivät nouse. Sen tähden sinä olet kääntänyt huomiosi heihin tuhotaksesi heidät ja hävittääksesi kaiken heidän muistonsa.” (Jesaja 26:14.) Babylon joutuu kärsimään sen vuoksi, että se on kohdellut julmasti Jehovan valittua kansaa. Meedialaisten ja persialaisten välityksellä Jehova syöksee ylpeän Babylonin vallasta ja vapauttaa pakkosiirtolaisuudessa olevan kansansa. Tästä suuresta kaupungista Babylonista tehdään voimaton, ikään kuin eloton. Lopulta se häviää olemassaolosta.

22. Miten Jumalan kansaa on siunattu nykyään?

²² Nykyisessä täyttymyksessä kuritetun hengellisen Israelin jäännös vapautettiin Suuresta Babylonista ja ennallistettiin Jehovan palvelukseen vuonna 1919. Voidellut kristityt paneutuivat uusin voimin saarnaamistyöhönsä (Matteus 24:14). Jehova on vuorostaan siunannut heitä kasvulla tuomalla jopa ”muiden lampaiden” suuren joukon heidän rinnalleen suorittamaan palvelusta (Johannes 10:16). ”Sinä olet kartuttanut kansakuntaa, oi Jehova, sinä olet kartuttanut kansakuntaa; sinä olet kirkastanut itsesi. Sinä olet laajentanut kauas kaikki maan rajat. Oi Jehova, ahdingon aikana he ovat kääntäneet huomionsa sinuun, he ovat vuodattaneet kuiskaten rukouksen, kun sinun kurituksesi kohtasi heitä.” (Jesaja 26:15, 16.)

He ”nousevat ylös”

23. a) Mikä huomattava näyte Jehovan voimasta saadaan vuonna 537 eaa.? b) Mikä samanlainen näyte saatiin vuonna 1919?

²³ Jesaja palaa tilanteeseen, jossa Juuda on vielä Babylonin vankeudessa. Hän vertaa kansaa naiseen, jolla on synnytyspolttoja mutta joka ei kykene ilman apua synnyttämään. (Lue Jesaja 26:17, 18.) Apu tulee vuonna 537 eaa., ja Jehovan kansa palaa kotimaahansa innokkaana rakentamaan uudelleen temppeliä ja ennallistamaan tosi palvontaa. Kansa oikeastaan herätetään kuolleista. ”Sinun kuolleesi tulevat elämään. Minun ruumiini nousevat ylös. Herätkää ja huutakaa ilosta, te tomussa asuvat! Sillä sinun kasteesi on kuin malvojen kaste, ja itse maa antaa elottomien tulla ilmoille.” (Jesaja 26:19.) Mikä näyte Jehovan voimasta! Miten suurenmoinen näyte tästä lisäksi saatiin vuonna 1919, kun nämä sanat täyttyivät hengellisessä mielessä! (Ilmestys 11:7–11.) Ja miten kiihkeästi me odotammekaan aikaa, jolloin nämä sanat täyttyvät kirjaimellisesti uudessa maailmassa ja elottomat ’kuulevat Jeesuksen äänen ja tulevat esiin’ muistohaudoista! (Johannes 5:28, 29.)

24, 25. a) Miten vuonna 539 eaa. eläneet juutalaiset ovat saattaneet kätkeytyä Jehovan käskyn mukaisesti? b) Mihin ”sisähuoneet” saattavat viitata nykyään, ja millaista näkemystä meidän on kehitettävä niitä kohtaan?

²⁴ Mikäli uskolliset haluavat nauttia Jesajan kautta luvatuista siunauksista, heidän on toteltava Jehovan käskyjä: ”Mene, kansani, astu sisähuoneisiisi ja sulje ovesi perässäsi. Kätkeydy hetkeksi, kunnes tuomiojulistus menee ohitse. Sillä, katso, Jehova tulee omasta paikastaan vaatimaan tilille maan asukkaan erheestä, joka on tehty häntä vastaan, ja maa paljastaa verenvuodatuksensa eikä enää peitä surmattujaan.” (Jesaja 26:20, 21; vrt. Sefanja 1:14.) Tämä kohta saattaa täyttyä ensimmäisen kerran silloin, kun meedialaiset ja persialaiset valloittavat Babylonin kuningas Kyyroksen johdolla vuonna 539 eaa. Kreikkalaisen historioitsijan Ksenofonin mukaan Kyyros käskee Babyloniin tullessaan kaikkia pysymään taloissaan, koska hänen ratsuväelleen on annettu ”määräys tappaa jokainen, joka tavataan ulkona”. Nykyään tämän profetian ”sisähuoneet” voisivat liittyä läheisesti niihin Jehovan kansan kymmeniintuhansiin seurakuntiin, joita on kautta maailman. Näillä seurakunnilla tulee edelleen olemaan tärkeä osa elämässämme jopa läpi ”suuren ahdistuksen” (Ilmestys 7:14). On erittäin tärkeää, että säilytämme terveen näkemyksen seurakunnasta ja olemme säännöllisesti kanssakäymisissä sen kanssa! (Heprealaisille 10:24, 25.)

²⁵ Pian Saatanan maailma kohtaa loppunsa. Emme vielä tiedä, miten Jehova suojelee kansaansa tuona pelottavana aikana (Sefanja 2:3). Sen kuitenkin tiedämme, että elossa säilymisemme riippuu uskostamme Jehovaan sekä siitä, että olemme uskollisia ja tottelevaisia hänelle.

26. Mikä on ”Leviatan” Jesajan päivinä ja meidän aikanamme, ja mitä tapahtuu tälle ”hirviölle, joka on meressä”?

²⁶ Jesaja luo katseensa tuohon aikaan ja ennustaa: ”Sinä päivänä Jehova kääntää kovalla ja suurella sekä vahvalla miekallaan huomionsa Leviataniin, liukuvaan käärmeeseen, niin, Leviataniin, kiemuraiseen käärmeeseen, ja tappaa hirviön, joka on meressä.” (Jesaja 27:1.) Ensimmäisessä täyttymyksessä ”Leviatan” viittaa niihin maihin, joihin Israel on hajotettu, muun muassa Babyloniaan, Egyptiin ja Assyriaan. Nämä maat eivät pysty estämään Jehovan kansaa palaamasta oikeana aikana kotimaahansa. Mutta mikä on nykyinen Leviatan? Se näyttää olevan Saatana, ”alkuperäinen käärme”, ja hänen täällä maan päällä oleva jumalaton asiainjärjestelmänsä, jonka välityksellä hän sotii hengellistä Israelia vastaan (Ilmestys 12:9, 10; 13:14, 16, 17; 18:24). ”Leviatan” menetti otteensa Jumalan kansasta vuonna 1919, ja pian se katoaa kokonaan, kun Jehova ”tappaa hirviön, joka on meressä”. Sitä ennen ”Leviatan” ei saavuta mitään todellista menestystä yrittäessään vahingoittaa Jehovan kansaa (Jesaja 54:17).

”Kuohuvan viinin viinitarha”

27, 28. a) Millä Jehovan viinitarha on täyttänyt koko maapallon? b) Miten Jehova suojelee viinitarhaansa?

²⁷ Nyt Jesaja havainnollistaa Jehovan vapautetun kansan tuotteliaisuutta kauniisti uudella laululla: ”Laulakaa sinä päivänä Israelille: ’Kuohuvan viinin viinitarha! Minä, Jehova, varjelen sitä. Joka hetki minä kastelen sitä. Jotta kukaan ei kääntäisi huomiotaan sitä vastaan, minä varjelen sitä yötä päivää.’” (Jesaja 27:2, 3.) Hengellisen Israelin jäännös ja sen uutterat toverit ovat tosiaan täyttäneet koko maapallon hengellisellä sadolla. Mikä juhlimisen – laulun – aihe! Kaikki kunnia kuuluu Jehovalle, joka pitää rakkaudellisesti huolta viinitarhastaan. (Vrt. Johannes 15:1–8.)

²⁸ Jehovan aiemmin tunteman suuttumuksen tilalla on ilo! ”Vihastusta ei minussa ole. Kuka antaa minulle orjantappurapensaita ja rikkakasveja taistelussa? Tahdon tallata sellaiset. Tahdon sytyttää sellaiset palamaan samanaikaisesti. Turvautukoon hän muutoin minun linnoitukseeni, tehköön rauhan kanssani; rauhan hän tehköön kanssani.” (Jesaja 27:4, 5.) Jotta Jehovan viiniköynnökset varmasti tuottaisivat jatkuvasti runsain määrin ”kuohuvaa viiniä”, hän murskaa ja polttaa tulessa kaiken rikkakasvimaisen vaikutuksen, joka voisi turmella hänen viinitarhansa. Älköön siis kukaan vaarantako kristillisen seurakunnan hyvinvointia! Sen sijaan ’turvautukoon jokainen Jehovan linnoitukseen’ etsimällä hänen suosiotaan ja suojelustaan. Näin toimimalla he tekevät rauhan Jumalan kanssa, mikä on niin tärkeää, että Jesaja mainitsee sen kahdesti. Mitä tästä seuraa? ”Tulevina päivinä Jaakob juurtuu, Israel puhkeaa kukkaan ja todella versoo, ja he täyttävät tuottoisan maan pinnan sadolla.” (Jesaja 27:6.)c Miten suurenmoinen näyte Jehovan voimasta tämän jakeen täyttymys onkaan! Vuoden 1919 jälkeen voidellut kristityt ovat täyttäneet maapallon ”sadolla”, ravitsevalla hengellisellä ruoalla. Tämän ansiosta he ovat saaneet rinnalleen miljoonia uskollisia muita lampaita, jotka suorittavat heidän kanssaan Jumalalle ”pyhää palvelusta yötä päivää” (Ilmestys 7:15). Tämän turmeltuneen maailman keskellä he pitävät iloiten kiinni hänen korkeista normeistaan. Ja Jehova siunaa heitä jatkuvasti kasvulla. Älkäämme koskaan unohtako, että on suurenmoinen etu päästä osalliseksi tästä ”sadosta” ja jakaa sitä muille ylistyshuutomme välityksellä!

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 285]

”Suuri torvi” antaa merkin vapautuksesta

Juudan tuskat kasvavat vuonna 607 eaa., kun Jehova kurittaa uppiniskaista kansaansa lyömällä sitä pakkosiirtolaisuudella (lue Jesaja 27:7–11). Kansakunnan erhe on niin suuri, ettei sitä voi sovittaa eläinuhreilla. Jehova karkottaa Israelin kotimaastaan aivan kuin hajottaisi lampaat tai vuohet ”pelotushuudoin” tai ’puhaltaisi’ lehdet pois voimakkaalla tuulella. Sen jälkeen heikotkin kansat, joita kuvataan naissukupuolella, kykenevät käyttämään hyväkseen sitä, mitä maasta on jäänyt jäljelle.

Aikanaan Jehova kuitenkin vapauttaa kansansa vankeudesta. Hän vapauttaa heidät niin kuin maanviljelijä vapauttaa oliivit, jotka ovat olleet ikään kuin puiden vankeina. ”On tapahtuva sinä päivänä, että Jehova karistaa hedelmän maahan Virran [Eufratin] juoksusta Egyptin purolaaksoon asti, ja niin teidät poimitaan toinen toisenne jälkeen, oi Israelin pojat. Ja on tapahtuva sinä päivänä, että suureen torveen puhalletaan, ja Assyrian maassa menehtyvät ja Egyptin maassa hajallaan olevat totisesti tulevat ja kumartavat Jehovaa pyhällä vuorella Jerusalemissa.” (Jesaja 27:12, 13.) Kun Kyyros on saanut voiton vuonna 539 eaa., hän antaa säädöksen, jolla vapautetaan kaikki juutalaiset hänen valtakunnassaan, siis myös Assyriassa ja Egyptissä (Esra 1:1–4). On kuin ”suuri torvi” soisi ja kaiuttaisi vapauden hymnin Jumalan kansalle.

[Kuvat s. 275]

”Pidot runsasöljyisistä ruokalajeista”

[Kuva s. 277]

Entiset vangit tallaavat Babylonin jalkoihinsa

[Kuva s. 278]

”Astu sisähuoneisiisi”