Palvele Jehovaa sydämen ilosta

”Kaikki nämä kiroukset tulevat päällesi – – koska et palvellut Jehovaa, Jumalaasi, iloiten etkä sydämen ilosta.” (5. MOOSEKSEN KIRJA 28:45–47, UM)

 1. Mitä todisteita on siitä, että Jehovaa palvelevat ovat iloisia, palvelevatpa he häntä missä tahansa?

JEHOVAN palvelijat ovat iloisia, tekevätpä he hänen tahtonsa taivaassa tai maan päällä. ”Aamutähdet” eli enkelit iloitsivat, kun maa perustettiin, ja myriadit taivaalliset enkelit epäilemättä ’täyttävät Jumalan käskyt’ riemuiten (Job 38:4–7; Psalmit 103:20). Jehovan ainosyntyinen Poika oli iloinen ”mestarityöntekijä” taivaassa ja sai iloa Jumalan tahdon tekemisestä ollessaan ihminen Jeesus Kristus maan päällä. Lisäksi ”siitä ilosta, joka oli asetettu hänen eteensä, hän kesti kidutuspaalun, halveksien häpeää, ja on istunut Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle”. (Sananlaskut 8:30, 31; Heprealaisille 10:5–10; 12:2.)

 2. Mikä ratkaisi sen, saivatko israelilaiset osakseen siunauksia vai kirouksia?

² Israelilaiset tunsivat iloa, kun he miellyttivät Jumalaa. Mutta mitä tapahtui, jos he olivat tottelemattomia hänelle? Heitä varoitettiin: ”[Kiroukset] jäävät merkkeinä ja ihmeinä sinuun ja sinun jälkeläisiisi iankaikkisesti. Koska et palvellut Herraa, sinun Jumalaasi, ilolla ja sydämen halulla [”iloiten etkä sydämen ilosta”, UM], kun sinulla oli yltäkyllin kaikkea, on sinun palveltava vihollisiasi, jotka Herra sinun kimppuusi lähettää, nälässä ja janossa ja alastomuudessa ja kaiken puutteessa. Ja hän panee sinun kaulallesi rautaisen ikeen, kunnes hän sinut tuhoaa.” (5. Mooseksen kirja 28:45–48.) Siunaukset ja kiroukset ilmaisivat selvästi, ketkä olivat Jehovan palvelijoita ja ketkä eivät. Nuo kiroukset vahvistivat myös sen, ettei Jumalan periaatteiden ja tarkoitusten kanssa ole leikittelemistä eikä niitä saa halveksia. Koska israelilaiset kieltäytyivät noudattamasta Jehovan varoituksia, joiden mukaan maa autioitettaisiin ja he joutuisivat pakkosiirtolaisuuteen, Jerusalemista tuli ”kiroussana kaikille maan kansoille” (Jeremia 26:6). Totelkaamme siksi Jumalaa, niin että voimme nauttia hänen suosiotaan. Ilo on yksi niistä monista Jumalan siunauksista, joita jumaliset ihmiset saavat osakseen.

Miten palvella ”sydämen ilosta”

 3. Mikä on kuvaannollinen sydän?

³ Israelilaisten piti palvella Jehovaa ’iloiten ja sydämen ilosta’. Samoin on Jumalan nykyisten palvelijoiden laita. Iloitseminen merkitsee sitä, että ’on iloinen; on täynnä iloa’. Vaikka Raamatussa mainitaankin fyysinen sydän, se ei kirjaimellisesti ajattele eikä järkeile (2. Mooseksen kirja 28:30). Sen päätehtävä on pumpata verta, joka ravitsee ruumiin soluja. Useimmiten Raamattu kuitenkin viittaa kuvaannolliseen sydämeen, joka on enemmän kuin mieltymysten, vaikuttimien ja älyn tyyssija. Sen sanotaan edustavan ”yleensä keskustaa, sisäosaa, siis sisäistä ihmistä, joka ilmenee kaikissa ihmisen eri toimissa, hänen haluissaan, mieltymyksissään, tunteissaan, intohimoissaan, päämäärissään, hänen ajatuksissaan, havainnoissaan, kuvitelmissaan, hänen viisaudessaan, tiedossaan, taidossaan, hänen uskonkäsityksissään ja hänen pohdinnoissaan, hänen muistissaan ja hänen tietoisuudessaan” (Journal of the Society of Biblical Literature and Exegesis, 1882, s. 67). Kuvaannollinen sydämemme käsittää tunteemme, joihin sisältyy ilo (Johannes 16:22).

 4. Mikä voi auttaa meitä palvelemaan Jehova Jumalaa sydämen ilosta?

⁴ Mikä voi auttaa meitä palvelemaan Jehovaa sydämen ilosta? Myönteinen ja arvostava näkemys siunauksistamme ja Jumalan antamista eduista on hyödyksi. Voimme esimerkiksi miettiä iloiten etuamme suorittaa ”pyhää palvelusta” tosi Jumalalle (Luukas 1:74). Siihen liittyy etu kantaa Jehovan nimeä hänen todistajinaan (Jesaja 43:10–12, UM). Voimme lisätä tähän ilon sen tietämisestä, että noudattamalla Jumalan sanaa miellytämme häntä. Ja mikä ilo onkaan heijastaa hengellistä valoa ja siten auttaa monia tulemaan ulos pimeydestä! (Matteus 5:14–16; vrt. 1. Pietarin kirje 2:9.)

 5. Mistä jumalinen ilo on lähtöisin?

⁵ Jehovan palvelemisessa sydämen ilosta ei kuitenkaan ole kysymys vain myönteisestä ajattelusta. On hyvä suhtautua asioihin myönteisesti. Mutta jumalista iloa ei saada aikaan kehittämällä luonnetta. Se on Jehovan hengen hedelmä. (Galatalaisille 5:22, 23.) Ellei meillä ole sellaista iloa, meidän on ehkä tehtävä joitakin korjauksia, jottemme ajattelisi tai toimisi jollakin epäraamatullisella tavalla, joka voisi murehduttaa Jumalan henkeä (Efesolaisille 4:30). Älkäämme Jehovan vihkiytyneinä palvelijoina kuitenkaan pelätkö, että sydämestä lähtevän ilon puuttuminen jossakin tilanteessa olisi merkki Jumalan epäsuosiosta. Olemme epätäydellisiä ja voimme toisinaan tuntea tuskaa, surua ja jopa masennusta, mutta Jehova ymmärtää meitä (Psalmit 103:10–14). Rukoilkaamme häneltä siksi hänen pyhää henkeään muistaen, että sen hedelmä, ilo, tulee Jumalalta. Rakastava taivaallinen Isämme vastaa sellaisiin rukouksiin ja auttaa meitä palvelemaan häntä sydämen ilosta. (Luukas 11:13.)

Kun ilo puuttuu

 6. Mitä meidän tulee tehdä, ellemme tunne iloa Jumalan palveluksessamme?

⁶ Ellemme tunne iloa palveluksessamme, saatamme lopulta hidastaa vauhtia Jehovan palvelemisessamme tai jopa osoittautua uskottomiksi hänelle. Olisi siksi viisasta harkita nöyrästi ja rukoillen vaikuttimiamme ja tehdä tarpeelliset korjaukset. Jotta meillä olisi Jumalan antamaa iloa, meidän täytyy palvella Jehovaa rakkaudesta ja koko sydämellämme, sielullamme ja mielellämme (Matteus 22:37). Palveluksessamme ei saa olla kilpailuhenkisyyttä, sillä Paavali kirjoitti: ”Jos elämme hengen mukaan, niin vaeltakaamme edelleenkin järjestystä noudattaen hengen mukaan. Älkäämme tulko itsekeskeisiksi, herättäen kilpailuhenkeä toisissamme, kadehtien toisiamme.” (Galatalaisille 5:25, 26.) Emme tunne tosi iloa, jos palvelemme siksi, että haluamme viedä voiton toisista tai yritämme saada ylistystä.

 7. Miten voimme sytyttää uudelleen sydämen ilomme?

⁷ Se että elämme Jehovalle vihkiytymisemme mukaisesti, tuottaa iloa. Kun olimme vasta vihkiytyneet Jumalalle, omaksuimme innokkaasti kristillisen elämäntavan. Tutkimme Raamattua ja osallistuimme säännöllisesti kokouksiin (Heprealaisille 10:24, 25). Sananpalvelus tuotti meille iloa. Entä jos ilomme on vähentynyt? Raamatun tutkimisen, kokouksissa käymisen ja sananpalvelukseen osallistumisen – tosiaankin uppoutumisen täysin määrin kristillisyyden jokaiseen piirteeseen – pitäisi antaa elämällemme hengellistä vakautta ja sytyttää uudelleen sekä rakkautemme, joka meillä ensin oli, että entinen sydämen ilomme (Ilmestys 2:4). Silloin emme ole sellaisia kuin jotkut, jotka ovat melko ilottomia ja usein hengellisen avun tarpeessa. Vanhimmat auttavat mielellään, mutta meidän täytyy yksilöinä elää sen mukaisesti, että olemme vihkiytyneet Jumalalle. Kukaan muu ei voi tehdä sitä puolestamme. Ottakaamme siksi tavoitteeksemme noudattaa tavanomaista kristillistä ohjelmaa, jotta täyttäisimme Jehovalle antamamme vihkiytymislupauksen ja tuntisimme tosi iloa.

 8. Miksi puhdas omatunto on tärkeä, jos haluamme olla iloisia?

⁸ Jotta tuntisimme iloa, joka on Jumalan hengen hedelmä, tarvitsemme puhtaan omantunnon. Niin kauan kuin Israelin kuningas Daavid yritti salata syntinsä, hän oli onneton. Hänen nesteensä tuntui haihtuvan ja hän on saattanut tulla fyysisesti sairaaksi. Hän oli hyvin helpottunut, kun hän katui ja tunnusti! (Psalmit 32:1–5.) Emme voi olla iloisia, jos salaamme jonkin vakavan synnin. Se voi hyvinkin tehdä elämämme vaikeaksi. Tällä tavoin emme varmasti pääse tuntemaan iloa. Mutta tunnustaminen ja katumus tuovat helpotuksen ja palauttavat iloisen mielen. (Sananlaskut 28:13.)

Odottaminen iloiten

 9, 10. a) Minkä lupauksen Aabraham sai, mutta miten hänen uskonsa ja ilonsa on saattanut joutua koetukselle? b) Miten voimme hyötyä Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin esimerkeistä?

⁹ On eri asia iloita saadessamme ensimmäistä kertaa tietää Jumalan tarkoituksesta kuin pysyä iloisena, kun vuodet vierivät. Tätä voidaan valaista uskollisen Aabrahamin tapauksella. Kun hän oli Jumalan käskystä yrittänyt uhrata poikansa Iisakin, enkeli toimitti sanoman: ”Minä vannon itse kauttani, sanoo Herra: Sentähden että tämän teit etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi, minä runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja hiekka, joka on meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit. Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen.” (1. Mooseksen kirja 22:15–18.) Aabraham oli epäilemättä hyvin iloinen tämän lupauksen takia.

¹⁰ Aabraham on saattanut odottaa, että Iisak olisi ”siemen”, jonka välityksellä nuo luvatut siunaukset tulisivat. Mutta vuodet kuluivat eikä mitään ihmeellistä tapahtunut Iisakin välityksellä, ja se on saattanut koetella Aabrahamin ja hänen perheensä uskoa ja iloa. Se että Jumala vahvisti lupauksen Iisakille ja myöhemmin hänen pojalleen Jaakobille, antoi heille varmuuden siitä, että Siemenen tulo oli vielä edessäpäin, ja tämä auttoi heitä säilyttämään uskonsa ja ilonsa. Aabraham, Iisak ja Jaakob kuitenkin kuolivat näkemättä Jumalan heille esittämien lupausten täyttymystä, mutta he eivät olleet ilottomia Jehovan palvelijoita (Heprealaisille 11:13). Mekin voimme jatkaa Jehovan palvelemista uskoen ja iloiten odottaessamme hänen lupaustensa täyttymistä.

Ilo vainosta huolimatta

11. Miksi voimme olla iloisia vainosta huolimatta?

¹¹ Jehovan palvelijoina voimme palvella Jehovaa sydämen ilosta silloinkin, kun kärsimme vainoa. Jeesus julisti onnellisiksi ne, joita vainotaan hänen tähtensä, ja apostoli Pietari sanoi: ”Iloitkaa jatkuvasti, koskapa olette osallisia Kristuksen kärsimyksiin, jotta voisitte iloita ja riemuita myös hänen kirkkautensa ilmestymisen aikana. Jos teitä soimataan Kristuksen nimen vuoksi, niin olette onnellisia, koska kirkkauden henki, niin, Jumalan henki, lepää teidän päällänne.” (1. Pietarin kirje 4:13, 14; Matteus 5:11, 12.) Jos kestät vainoa ja kärsimystä vanhurskauden tähden, sinulla on Jehovan henkeä ja hänen hyväksyntänsä, ja se varmasti edistää iloa.

12. a) Miksi voimme kohdata uskon koetuksia iloiten? b) Mikä perusopetus voidaan saada erään maanpakoon joutuneen leeviläisen tapauksesta?

¹² Voimme kohdata uskon koetuksia iloiten, koska Jumala on Turvapaikkamme. Tämä ilmaistaan selvästi psalmeissa 42 ja 43. Muuan leeviläinen oli syystä tai toisesta maanpaossa. Hän kaipasi niin suuresti Jumalan pyhäkössä suoritettavaa palvontaa, että hän tunsi olevansa kuin janoinen peura, joka kaipaa vettä kuivalla ja hedelmättömällä seudulla. Hän ’janosi’ eli kaipasi Jehovaa ja etua palvoa Jumalaa Hänen pyhäkössään. (Psalmit 42:2, 3.) Tämän maanpakolaisen kokemuksen pitäisi saada meidät osoittamaan kiitollisuutta siitä seurasta, josta saamme nauttia Jehovan kansan yhteydessä. Jos esimerkiksi vainosta johtuva vankeus estäisi meitä tilapäisesti olemasta heidän kanssaan, muistelkaamme pyhän palveluksen iloja, joista olemme menneisyydessä nauttineet yhdessä, ja rukoilkaamme kestävyyttä samalla kun ’odotamme Jumalaa’, että hän palauttaisi meidät säännölliseen toimintaan hänen palvojiensa kanssa. (Psalmit 42:5, 6, 12; 43:3–5.)

”Palvelkaa Herraa ilolla”

13. Miten psalmi 100:1, 2 osoittaa, että ilon täytyy olla Jumalan palveluksemme peruspiirre?

¹³ Ilon täytyy olla Jumalan palveluksemme peruspiirre. Tämä osoitettiin eräässä kiitoslaulussa, jossa psalmista lauloi: ”Kohottakaa riemuhuuto Herralle, kaikki maa. Palvelkaa Herraa ilolla, tulkaa hänen kasvojensa eteen riemulla.” (Psalmit 100:1, 2.) Jehova on ”onnellinen Jumala” ja haluaa palvelijoidensa saavan iloa siitä, että he suorittavat vihkiytymiseensä liittyviä velvollisuuksia (1. Timoteukselle 1:11). Kaikkien kansojen ihmisten pitäisi riemuita Jehovassa, ja ylistyksen ilmaustemme pitäisi olla voimakkaita, kuin voittoisan armeijan ”riemuhuuto”. Koska Jumalalle suoritettava palvelus on virkistävää, iloitsemisen pitäisi liittyä siihen. Siksi psalmista kehotti ihmisiä tulemaan Jumalan läsnäoloon ”riemulla”.

14, 15. Miten psalmi 100:3–5 soveltuu Jehovan iloiseen kansaan nykyään?

¹⁴ Psalmista lisäsi: ”Tietäkää [tajutkaa, tunnustakaa], että Herra on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme, hänen kansansa ja hänen laitumensa lampaat.” (Psalmit 100:3.) Koska Jehova on Luojamme, hän omistaa meidät niin kuin paimen omistaa lampaansa. Jumala pitää meistä niin hyvää huolta, että ylistämme häntä kiitollisina (Psalmit 23). Psalmista lauloi Jehovasta lisäksi seuraavaa: ”Käykää hänen portteihinsa kiittäen, hänen esikartanoihinsa ylistystä veisaten. Ylistäkää häntä, kiittäkää hänen nimeänsä. Sillä Herra on hyvä; hänen armonsa pysyy iankaikkisesti ja hänen uskollisuutensa polvesta polveen.” (Psalmit 100:4, 5.)

¹⁵ Kaikista kansoista astuu nykyään iloisia ihmisiä Jehovan pyhäkön esikartanoihin esittämään kiitosta ja ylistystä. Kiitämme iloiten Jumalan nimeä puhumalla aina hyvää Jehovasta, ja hänen suurenmoiset ominaisuutensa saavat meidät ylistämään häntä. Hän on kauttaaltaan hyvä, ja hänen armoonsa eli sääliväiseen huomioonsa palvelijoitaan kohtaan voidaan aina luottaa, sillä se jatkuu iankaikkisesti. Jehova osoittaa uskollisesti rakkautta hänen tahtonsa tekeviä kohtaan ”polvesta polveen”. (Roomalaisille 8:38, 39.) Meillä on siis varmasti hyvä syy ’palvella Herraa ilolla’.

Iloitse toivossasi

16. Mistä toiveista ja odotteista kristityt voivat iloita?

¹⁶ Paavali kirjoitti: ”Iloitkaa toivossa.” (Roomalaisille 12:12.) Jeesuksen Kristuksen voidellut seuraajat iloitsevat sen kuolemattoman taivaallisen elämän loistoisassa toivossa, jonka Jumala teki heille mahdolliseksi Poikansa välityksellä (Roomalaisille 8:16, 17; Filippiläisille 3:20, 21). Myös niillä kristityillä, joilla on toivo elää ikuisesti paratiisissa maan päällä, on perusteita iloitsemiseen (Luukas 23:43). Kaikilla Jehovan uskollisilla palvelijoilla on syytä iloita Valtakunnan toivossa, sillä he tulevat joko kuulumaan tuohon taivaalliseen hallitukseen tai elämään sen maallisella valta-alueella. Mikä iloinen siunaus! (Matteus 6:9, 10; Roomalaisille 8:18–21.)

17, 18. a) Mitä ennustettiin Jesajan 25:6–8:ssa? b) Miten tämä Jesajan ennustus täyttyy nykyään, ja mitä on sanottava sen täyttymisestä tulevaisuudessa?

¹⁷ Jesajakin ennusti tottelevaiselle ihmiskunnalle iloisen tulevaisuuden. Hän kirjoitti: ”Herra Sebaot laittaa kaikille kansoille tällä vuorella pidot rasvasta, pidot voimaviinistä, ydinrasvasta, puhtaasta voimaviinistä. Ja hän hävittää tällä vuorella verhon, joka verhoaa kaikki kansat, ja peiton, joka peittää kaikki kansakunnat. Hän hävittää kuoleman ainiaaksi, ja Herra Herra pyyhkii kyyneleet kaikkien kasvoilta ja ottaa pois kansansa häväistyksen kaikesta maasta. Sillä Herra on puhunut.” (Jesaja 25:6–8.)

¹⁸ Hengelliset juhlat, joihin osallistumme nykyään Jehovan palvojina, ovat todella iloisia pitoja. Ilomme on todellisuudessa ylitsevuotavaa, kun palvelemme Jumalaa innokkaasti odottaen niiden kirjaimellisten hyvien asioiden pitoja, jotka hän on luvannut antaa uudessa maailmassa (2. Pietarin kirje 3:13). Jehova poistaa Jeesuksen uhrin perusteella ”peiton”, joka verhoaa ihmiskunnan Aadamin synnin takia. Mikä ilo onkaan nähdä, että synti ja kuolema poistetaan! Miten ilahduttavaa onkaan toivottaa tervetulleiksi takaisin kuolleista herätetyt rakkaat, huomata, että kyyneleet ovat kadonneet, ja elää paratiisimaan päällä, jossa Jehovan kansaa ei enää häväistä, vaan jossa se on antanut Jumalalle mahdollisuuden antaa vastaus suurelle herjaajalle, Saatana Panettelijalle! (Sananlaskut 27:11.)

19. Miten meidän tulee suhtautua odotteisiin, jotka Jehova on asettanut meidän eteemme, jotka olemme hänen todistajiaan?

¹⁹ Eivätkö ilo ja kiitollisuus valtaakin mielesi, kun tiedät, mitä Jehova tulee tekemään palvelijoidensa hyväksi? Sellaiset suurenmoiset odotteet lisäävät tosiaankin iloamme! Siunattu toivomme herättää meissä lisäksi seuraavanlaisia tunteita onnellista, rakkaudellista, anteliasta Jumalaamme kohtaan: ”Katso, tämä on meidän Jumalamme, jota me odotimme meitä pelastamaan; tämä on Herra, jota me odotimme: iloitkaamme ja riemuitkaamme pelastuksesta, jonka hän toi.” (Jesaja 25:9.) Loistoisa toivomme lujasti mieleen juurrutettuna keskittäkäämme kaikki voimamme Jehovan palvelemiseen sydämen ilosta.

Miten vastaisit?

◻ Miten voimme palvella Jehovaa ”sydämen ilosta”?

◻ Mitä voimme tehdä, jos emme tunne iloa Jumalan palveluksessamme?

◻ Miksi Jehovan kansa voi iloita vainosta huolimatta?

◻ Mitä syitä meillä on iloita toivostamme?

[Kuvat s. 17]

Kaikkiin kristillisen elämän toimiin osallistuminen lisää iloamme