Meroë – todistus unohduksiin jääneestä loistosta

Herätkää!-lehden Kenian-kirjeenvaihtajalta

MAAILMA on miltei unohtanut muinaisen Meroën kaupungin. Niilin itärannalla Sudanissa noin 210 kilometriä Khartumista koilliseen sijaitseva Meroë oli aikoinaan Etiopian valtakunnan mahtava pääkaupunki. Mutta nykyään se on vain rappeutuva tutkimuskohde. Sen murenevat temppelit, tyhjät palatsit ja rikkoutuneet taideteokset ovat pelkkä kuiskaus loistoisasta menneisyydestä. Katsokaamme hieman joitakin muinaisaikaisia raunioita.

Täällä on Amonin temppelin paikka. Se oli aikoinaan noin 140 metriä pitkä. Nykyäänkin sen rauniot työntyvät esiin erämaan hiekasta. Graniittiset pässipatsaat, joista muutamat ovat vielä nähtävissä, reunustivat yhteen aikaan temppelin sisäänkäynnille johtavaa leveää juhlakulkuekäytävää.

Temppelialueen lähistöllä voit yhä nähdä muutamia niistä monista patsaista, kaiverruksista ja maalauksista, joilla kuninkaalliset palatsit oli koristeltu. Tai haluat ehkä ihailla lähellä sijaitsevan uima-altaan ympärillä olevia kauniisti kaiverrettuja pylväitä. Vesijohtojärjestelmä, jonka avulla vesi muinoin johdettiin pienten, leijonapäisten patsaitten avoimien suiden kautta uima-altaaseen, on nerokas jopa 1900-luvun normien mukaan. Aika, aurinko ja erämaan hiekka eivät ole täysin haalistaneet niitä kirkkaita värejä, jotka koristavat allasta ympäröiviä pylväitä.

Meroën itälaidalla sijaitsee Auringon temppeli, jolla oli aikoinaan erittäin huomattava merkitys tämän kaupungin asukkaiden palvonnassa. Vaikkei se olekaan niin mahtavan kokoinen kuin Amonin temppeli, se on siitä huolimatta sangen koristeellinen sinisine ja keltaisine lattia- ja seinälaattoineen sekä sotavoittoja kuvaavine kaiverruksineen.

Meroën loistosta kertoo erityisesti sen hautausmaa. Laajan erämaatasangon takana, mutta kuitenkin suhteellisen lähellä kaupunkia, on joukko erilaisia pyramideja. Vaikka nämä hautamuistomerkit eivät ylläkään Egyptin suurten pyramidien kokoon eivätkä mahtavuuteen, ne ovat kaikesta huolimatta upeita. Täällä on runsaasti todisteita unohduksiin jääneestä kuninkaallisesta elämäntyylistä. Kukoistuskautenaan Meroë oli huomattava kaupunki – muinaisajan Pariisi, Washington tai Moskova.

Mutta ketkä asuivat ja työskentelivät täällä? Miksi tämä kaupunki kuoli?

Kansa ja sen historia

Kuusilaiset eli etiopialaiset perustivat Meroën. Seinämaalaukset ja veistokset kertovat selvästi heidän afrikkalaisista piirteistään. Egyptiläinen kulttuuri jätti jälkensä Meroëen, mutta 1000-luvun loppupuolella eaa. Etiopia vapautti itsensä Egyptin hallinnasta.

700-luvun jälkipuoliskolla eaa. Etiopia itse asiassa valloitti Egyptin ja hallitsi sitä noin 60 vuotta. Niinpä vaikka monet kuvittelevat, että Egypti oli ainoa Afrikasta noussut valtakunta, se ei pidä paikkaansa. Yksi 700-luvulla eaa. valtaa pitänyt Etiopian hallitsija, kuningas Tirhaka, mainitaan jopa Raamatussa.

Raamatun kertomuksen mukaan Assyrian kuningas Sanherib taisteli Libnaa vastaan ja valmistautui samalla hyökkäämään Jerusalemiin. Yhtäkkiä ilmoitettiin, että kuningas Tirhaka oli matkalla taistelemaan assyrialaisia vastaan. (2. Kuningasten kirja 19:8, 9; Jesaja 37:8, 9) Assyrialaiset piirtokirjoitukset kertovat kuitenkin, että Tirhaka kärsi tappion Eltekessä. 50 vuotta myöhemmin Etiopian valta-asema Niilin laaksossa päättyi, kun Assyria kukisti täysin Egyptin. – Naahum 3:8–10; Jesaja 20:3–6.

Tuon ajanjakson kuluessa Napatan kaupunki oli ollut Etiopian pääkaupunkina. Mutta vuonna 540 eaa. alkoi Meroën 800 vuotta kestänyt mahtiasema valtakunnan pääkaupunkina. Ja vaikka valtakunnan voima ja vaikutusvalta heikkenivätkin, Meroëlla oli silti jonkin verran valtaa.

Rooman herruuden aikaan evankelista Filippus auttoi erästä etiopialaista eunukkia tulemaan kristityksi. (Apostolien teot 8:26–29, 38) Raamattu sanoo, että tämä mies oli etiopialaisten kuningattaren, kandaken, aarteistonhoitaja. Nimi kandake näyttää olleen arvonimi, joka viittasi Meroësta hallinneisiin kuningattariin. Niinpä Meroëlla on saattanut olla jonkin verran vaikutusta jopa kristilliseen seurakuntaan.

Valtakunnan sammuminen

Miksi sitten Meroë vaipui unohduksiin? Siitä on vain niukasti tietoja. Asioita mutkistaa lisäksi se, että muinaisten kuusilaisten kieltä ei ole vielä pystytty tulkitsemaan. Temppeleiden sisäänkäyntien luona, palatseissa ja muissa hajallaan eri puolilla raunioita olevissa kivirakennelmissa nähtävä meroiittinen kursiivikirjoitus on ainutlaatuista, vaikka varhaisemmalla kaudella käytettiinkin egyptiläisten hieroglyfien muunneltua versiota. Meroiittisia sanoja voidaan lukea ja ääntää, muttei valitettavasti ymmärtää. Niinpä meidän täytyy luottaa jossain määrin arvailuihin päätellessämme, mitä oikeastaan tapahtui.

Ehkä Aksumin valtakunnan nousu riisti Meroëlta kauppamahdin aseman, mikä puolestaan johti valtakunnan heikkenemiseen. Olipa asianlaita miten tahansa, Aksum hyökkäsi lopulta Meroëen ja tuhosi sen noin vuonna 350. Meroë, sen sisarkaupungit, sen sivistys ja sen kulttuuri katosivat näin historiasta, kunnes viimeaikaiset arkeologiset kaivaukset ovat tuoneet niiden menneen loiston jälleen esiin.

Hajallaan siellä täällä lähellä muinaista Meroëta sijaitsevat valtavan suuret kuonakasat osoittavat, että siellä asunut kansa osasi sulattaa rautamalmia ja vieläpä valtavia määriä. Meroën raunioiden keskeltä löytyy raudasta tehtyjä maanviljelystyökaluja ja sotatarvikkeita. Koska Meroë sijaitsi tärkeän idän ja lännen välisen kauppareitin varrella, monia kauppiaita ja karavaaneja tuli sen alueelle. Meroësta pääsi Intian valtamerelle Etiopian ylämaan halki ja Afrikan länsiosaan Saharan eteläpuolelle, ja näin se saattoi helposti levittää tietojaan ja vaikutustaan muualle Afrikkaan.

Nyt Meroë kuitenkin liittyy niiden lukemattomien muiden valtakuntien seuraan, jotka saivat hetken aikaa nauttia huomattavasta asemasta ja maistaa valtaa ja sitten katosivat. Kaikesta entisestä taiteellisuudestaan ja vauraudestaan huolimatta kaupunki on nykyään vain rauniokasa. Epäilemättä tämä etiopialainen kaupunki, jonka loisto on vaipunut unohduksiin, jätti kuitenkin lähtemättömän jäljen sivistyksen kasvuun ja leviämiseen kautta Afrikan.

[Kuva s. 24]

Korkokuva hautapyramidissa

[Kartta/Kuvat s. 25]

Ylhäällä: temppelin raunioita Meroëssa

Alhaalla: hautapyramideja Meroëssa

[Kartta]

(Ks. painettu julkaisu)

SUDAN

Meroë

Punainenmeri

EGYPTI

SAUDI-ARABIA