GOSAN

Nähtävästi sekä paikan että joen nimi. 2. Kuninkaiden kirjan 19:12:ssa ja Jesajan 37:12:ssa Gosan näyttää käsittävän kaupunkia suuremman alueen, sillä sen asukkaat luetellaan niiden ”kansakuntien” joukossa, jotka assyrialaiset kukistivat. Monet tutkijat uskovat, ilmeisesti sanojen samankaltaisuuden perusteella tekemiensä päätelmien pohjalta, että Gosan voi vastata Gauzanitista, Ptolemaioksen mainitsemaa Mesopotamian aluetta, jonka ajatellaan olevan assyrialaisissa asiakirjoissa mainittu ”Guzana”. Muinainen Guzana yhdistetään tavallisesti nykyiseen Tell Halafiin, joka sijaitsee Khaburjoen yläjuoksun varrella, n. 590 km Galileanmerestä itäkoilliseen.

Joissakin käännöksissä lukee 2. Kuninkaiden kirjan 17:6:ssa ja 18:11:ssä ”Haaborin, Goosanin joen, rannoille” (KR-38) eikä ”Haboriin Gosanjoen varrelle” (UM, Yg; ks. myös Väl), jolloin näissä raamatunkohdissa tehdään Gosanista paikka. Käännös ”Haaborin, Goosanin joen, rannoille” ei ole kuitenkaan sopusoinnussa 1. Aikakirjan 5:26:n kanssa. Tässä raamatunkohdassa Habor sijoitetaan Halahin ja Haran väliin, ja ennen Gosania mainitaan Hara eikä Habor. Tämä osoittaa, etteivät Habor ja ”Goosanin joki” (KR-38) ole synonyymejä. Näin ollen niiden, jotka katsovat Gosanin kaikkialla tarkoittavan paikkaa, on hylättävä Aikakirjojen maininta. Koska yhdenmukainen käännös ”Gosanjoki” on kuitenkin heprean kannalta mahdollinen kaikissa kolmessa raamatunkohdassa, on syytä uskoa, että Assyrian kuningas asetti joitakuita Israelin pohjoisen valtakunnan pakkosiirtolaisia asumaan Gosan-nimisen joen läheisyyteen. Luoteis-Iranissa sijaitsevan Qezel Owzanin on ehdotettu olevan ”Gosanjoki”. Se lähtee vuorilta Urmiajärven kaakkoispuolelta (joka oli aikoinaan meedialaisten maata) ja laskee lopulta Safid Rudina eli Valkoisena jokena (tätä nimeä käytetään sen alajuoksusta) Kaspianmeren lounaisosaan. Erään näkemyksen mukaan Gosan on Mesopotamiassa virtaava joki.